Max keissi -Seinäjoki

By aulis saarijärvi

Max oli aikaisemmin konna, kuten minäkin. Nyt Max oli kunnioitettu liikemies, yrittäjä, onnistunut seinäjokelainen, kauniine vaimoineen. Minä halusin rauhaa, yksinäisyyttä, luontoa, kalastamista ja vain olemista omien ajatuksieni kanssa. Kaikki muuttui. Minä olin Seinäjoella keskellä väkivaltaa, ammuntaa, tappamista ja Maxin vaimon viehätystä. Sen jälkeen ei mikään ollut enää vanhassa mallissaan. Tämä on kertomus, kun kaveruus velvoittaa ja se jatkuu vielä kuolemankin jälkeen.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Jul 30, 2019
• ISBN: 9789528002611

aulis saarijärvi

Saarijärvi on kirjoittanut paljon historiaa, sotaa, tekniikkaa, ihmiskuvauksia, lentämisestä ja rikollisuudesta. Hän ei ole valtion taide-eläkeläinen, apurahakirjoittaja, eikä kriitikkojen lemmikki.

Book preview

aina.

Luku 1

En enää halua vankilaan! En pyri näkymään, enkä olemaan muille mikään roistopomojen johtaja pomo. Yhtä vähän on enää tarvetta olla poliisin kanssa tekemisissä, tai joutua varomaan ikävien, vanhojen asioiden muistelijaroistojen kostoja. Olisin ollut mieluummin vain itsekseni omissa oloissani. Halusin mökkirauhaa, kalastamista, luonnon seuraamista, oman pienen piirini sisällä oleilua. Minulle riitti se Ristijärven rannalla oleva tupasauna ja kamari hirsihuvila.

Käytän aikaisemman elämäni rosvorahakätköjä pikku hiljaa elämiseen. Enkä ole mikään tavarapaljouden uskonnon palvoja, enkä usko vihreään pakkojen ja kieltojen valheeseen. Luulin jo, että näin elämäni jatkuisikin vuodesta toiseen, vailla sidosta työkkäriämmiin, Elyyn, Aleen, Mölyyn, poliisiin, soteen, sateen, satiaisiin, työnantajiin, tai virallisen valheen yhteiskuntaan sontakoneistoineen syvällisemmin. Tahdoin omaan umpiooni tästä ihmisarvoisesta ja halutusta moniseksuaalipohjaisesta Suomesta!

Muutos tuli viime syksynä. Latasin kännynikin pitkästä aikaa agrigaatilla, kun latasin dieselvoimalla huvilan kahdeksan isoa akkua. Sinne ei siis metsien ja kallioiden yli tule energiajohtoja. Akuilla hoidetaan lähinnä valaistus, patterien lataus ja jotkin huvielektroniikan, kännyn, radion vaatimukset. Lämmitys, keittäminen ja muu tulee hoidettua klapeilla. Metsäautotie, jotenkin autolla ajettava, tulee vajaan kilometrin päähän. Siitä mutkasta oli entinen paikan omistaja raivannut! Ural- moottoripyörälleen, jossa sivuvaunuvetokin ajettavan ja talvella moottorikelkalla liikuttavan linjan. Talvella metsäautotie oli kinoksissa. Hakkuiden alkaessa tammikuussa sitä sentään lingotaan. Itse käytin paljon ruumisvoimaa sen loppulinjan tienpätkän parantamiseen nelivetoautolle sopivaksi.

Kännyssä oli kaksi tekstiviestiä. Voin arvata, että vain kolme ihmistä voi ne minulle laittaa. Ne kolme vain tietävät maksusimini numeron. Yksi toimii virallisena postiosoitteenani. Toinen on juristini Helsingissä. Kolmas on vanha, hyvä, luotettava kaverini Sörkasta ja Suomenlinnasta. Viesti oli vankikaverilta Maxilta. Keijo Maksimainen on oikea nimensä. Nykyään herra on suuren varaosaliikkeen arvostettu omistaja Seinäjoella. Aikaisemmin syyllistyi muutamaan, useaankin, törkeään kirjanpitorikokseen. Ennen kaikkea kavalsi kymmenien talo-osakeyhtiöiden kassat isännöitsijänä Vantaalla. Jätti verot, sosiaalimaksut, eläkemaksut ja muun sellaisen itselleen työnantajana. Käytti paljon nyrkkiään, uhkaillen omia velallisiaan maksamaan ylikorkoja, korruptiota, kun lyhennykset venyivät muihin pisneksiin. Myi olemattomia asioita kalliisti.

Hänen kanssaan jaoin Sörkassa valtiohuoneen viisi kuukautta. Kummallekin meistä oli Helsingin hovioikeus antanut optiosta oikein nautinto-oikeuden niihin teräsverkkoikkunallisiin huoneisiimme. Teimme myöhemmin Suomenlinnassa ja Miessaaressa kovaa linnoitusvallien kunnostusta, uudelleen holvaamista yksityisfirmalle kunnon palkalla vankeina maan alla vankiloissa.

Maxin viesti luki:

Ota yhteys! On jullikoista ongelmaa! Max

Max on kovaa luuta ja lihasta, joten ei mikä tahansa mopojullikkalauma häntä häiritse kauaa. Siksi tämä jo pari päivää sitten tullut viesti piti heti soittaa. Tuli korvaani kerrottuna selväksi, että edellisenä viikonloppuna oli pienellä lava-autolla peruutettu kolme liikkeen ikkunaparia rikki ja pyritty heittämään liikkeen sisälle polttopullo. Pullo oli onneksi osunut vielä roikkuvaan rikkinäiseen ikkunaan ja ponnahtanut palamaan asfaltille pihaan. Valvontakameroissa palon näki kymmenen minuuttia, eli ajan, kun vartioimisliikkeenmies tuli sammuttimen kanssa.

Tätä ennen oli ollut uhkailupostia ja liikkeen takapihalla polttamisen yritys jätepuristimen sisään. Sisällä ollut pakkauspahvi, puujäte ja muu oli tuhonnut puristimen, polttanut varastoseinän peltistä muovipintaa ja laukaissut sammutusveden. Vesi ei lauennut tavaroihin, vaan seinän sisäsivua pitkin lattiaviemäreihin.

- Poliisi ottaa tiedot ylös ja lähtee raapimaan perseitään, tai panemaan toisiaan! Valvontakamerassa on toisen polttajan naama hyvin näkyvissä, mutta poliisi ei sitä löydä! Tässä on mukana kilpailija ja ehkä jotakin muutakin. Sukulaissuhteita poliisiin ja ankara kateus Pohjanmaan suurelta liikennöitsijältä, jolla oli aikaisemmin lähes monopoli raskaan kaluston varaosiin. Minä otin ne neuvotteluin ja uusilla halvoilla hinnoilla sitten ruotsalaisiin autoihin, MANiin ja saksalaiseen. Sain sopimukset melko edullisin maahantuojien kanssa tehtyihin hintaraameihin rahoittajayhtiön kanssa. Pääsetkö tänne heti? Laitan tuosta varaosamyyjän hakemaan. Sillä kai menee reilu tunti Tampereelle ja toinen runsas sinne metsääsi. Mikä se kartta tarkkaan ottaen on?

Selitin päätien ja kilometrimäärän ja metsäautotienviitan nimen ja sen kurvin, jossa odotan 3½ tunnin päästä. Sain lupauksien, että saan 5 000 euroa viikosta, tai parista, kun Seinäjoella hieman Maxin kanssa katsellaan asioita. Emme tappaisi, emmekä kadottaisi ketään, vaan opettaisimme arvopohjan ihmistavoille kilpailijansa ja kätyrinsä kertakäynnillä. Siis tarjoamme sellaista rakastetun presidenttimme arvopohjaihmisarvoa arvokkaasti.

Tästä se ongelmaelämäni taas alkoi, vaikka eihän sitä tulevaa hetkeä voi aavista kukaan minuuttiakan edemmäksi. Toisaalta olen Maxille tavallaan velkaa myös palveluja menneisyydestämme. Meillä kummallakin oli vaikeaa Sörkassa aluksi. Autoimme jo silloin siellä pysymään toinen toistamme terveenä sellien kuninkaiden keskellä. Sörkassa on vangille vorokaudessa kymmenen paikkaa, jossa voi saada sakilla turpiinsa ilman virallista valvontaa. Turpiin saaneella invalidilla ei ole paljon hyötyä valvontakameran kuvista! Tämän vuoksi Maxin kanssa alusta alkaen hoidimme omat asiamme lyömällä ensin ja kovaa. Toisiamme tuntematta vielä, olimme samalla puolella aitaa.

Lämmitin saunassa pesupatavettä suloisen kaatokelpoiseksi. Heittelin pyykkiin nykyiset paitani, housuni ja muut. Pesin Mäntynesteellä koko kauniin kroppani, huuhdellen luonnonaineen viemäriin. Komerosta kaivelin käyttöön hieman parempaa kietaistavaksi kroppani ympäri. Reppuuni taittelin varalle lisää. Puuliiterissä kävin sammuttamassa säkättävän sähkövoimalani. Lukitsin ovet ja katsoin vanhan Lada Nivani olevan lukitussa varastointikunnossa.

Varsinaista jääkaappia ei minulla ole, mutta on betoninen, maansisään menevä kylmäkellari. Kylmänä se pysyy kesän yli betoniseinien ulkopuolelle kevättalvella tuoduilla suurilla jääkimpaleilla, jotka peitellään superlonilla puolimetriä paksulti. Päälle vielä kaksi pressua estämään sadeveden valumisen eristeisiin. Melko tehokas ratkaisu, joka heinäkuun helteetkin pitää sisäilman 5 asteisena. Siellä ei vain pidä juosta availemassa ovia monta kertaa päivässä! Kävelen hiljakseen odottamaan kurviin noutajaa.

Odottelun ylitunnin jälkeen paikalle kurvasi valkoinen pakettiauto, jonka kyljessä komeili komeasti Max Parts Seinäjoki -suurin täällä! Kysyit osaa eilen -saat takuulla huomenna! Sitten oli puhelinta ja www-sivua. Myöhästymisestään pelokas kuski kertoi matkalla, että on kireää tunnelmaa nyt päivisinkin liikkeessä. Hänkin oli kyttäämässä viime yönä kello 04 -08 vartiossa liikkeen takapihaa. Vartiointiliikkeen mies tiiraili etupihan ja kävi ulkona puolen tunnin välein. Edellisenä yönä oli valvonut Max. Verkkoaidan takana oli ollut silloinkin liikettä autolla ja kävellen. Sen oli voimakkain valoheittimin saatu pimeyteen juoksemaan ja peruuttelemaan autollaan pakoon.

Poliisi haki vain kopionauhat kameraserveristä! Max oli käynyt tänään aamusta poliisilta kysymässä, mitä on tiedossa. Ei ollut kuulemma mitään mihin puuttua. Ihmiset saavat kuulemma käydä yöllä liikkeen aidan takana. Ne ikkunatkin menee liikkeen vakuutuksen omavastuuseen! Polttopullo oli poliisista vain ehkä harmiton varoitus. Kuskin mielestä Kajasteen liikennöitsijä on luultavasti kaiken takana.

- Se menetti niin monta sataatuhatta voittoja jo viime vuonna meille raskaan kaluston varaosissa! Nyt se ei saa hinnoillaan enää mitään kaupaksi! Max myy nyt, kuin yksin koko Etelä-Pohjanmaalle! Kymmenet Kajasteen entiset asiakkaat ovat nyt meillä! Max on kasvanut ja laajentanut niin kovaa. Seinäjoelta kaksi varaosaliikettä jo lopetti henkilöautopuolelta. Ei tämä ala elätä sittenkään Seinäjoella, kuin sitä suurinta kiihtyvästi. Muut ensin junnaa paikallaan ja sitten lähtee alamäki. Kulut pyörii, mutta kassakone on hiljaa.

Meillä käy jo asiakasta Virroilta, Kristiinankaupungista ja Vaasasta saakka. Niitä vaikeampia hydroaliletkuja koneisiin teettävät jo ympäri maata meillä. Liitinventtiilistöihin liittimiä tehdään välillä ylitöinä. Se oli Maxilta hieno oivallus! Lähimmät kilpailijat ovat Vantaalla, Oulussa ja Tampereella. Siinä meitä on välillä työssä kaksi koko päivän ja ylityöt päälle! DHL:ään, Matkahuoltoon ja muille menee joka päivä parikymmentä laatikollista sitäkin tavaraa.

Luku 2

Perille ajettiin Öljymäen kaupunginosaan. Vieressä on Kaanaan ja Kapernaumin alueet. Maxin paikka oli aikaisemmin K-market. Ketju rakensi isomman Citymarketin kolmen kilometrin päähän. Max kuuli Helsingissä paikasta. Piti silloin Vallilassa appiukkonsa kanssa kohtalaista varaosaliikettä. Myi sen kiireellä ja tuli Seinäjoelle. Max osti marketpaikan, joka on puoliksi kerrostaloja teollisuustaloa isomman tien risteyksestä katsoen. Siinä auttoi pankki, kaupunki ja kehitysapurahasto. Kiinteistö ei ollut halpa. Paikalla on marketin suuri pysäköintialue, valmis verkkoaita, takana lastauslaiturit ja toimiva varastojärjestelmä. Kaikki asioita, jotka tarvitaan toimivalle varaosaliikkeelle päivittäin. Max tuli vastaan pakettiautolle. Viittasi ikkunoita, jotka oli jo korjattu.

- Hyvä, että pääsit! Nämä kolme ne työnsivät varastetulla lava-autolla rikki! Tuolla takana on jätepuristin, jonka saivat poltettua! Ei ole saatu vielä sitä uutta! Oli ihme, ettei tuli karannut viereiseen trukkilavakasaan ja siitä sisään ilmanvaihtokanaviin. Seinän pintaa se poltti jo! Mennään toimistoon puhumaan vähän tätä asiaa ja muuta!

Vartissa sain käsityksen asioista. Liikennöitsijä Jorma Kajaste oli talvella jo ottanut yhteyttä kahden muun varaosakauppiaan kanssa määräillen. Ehdotuskäsky oli ollut, että Max nostaa raskaan kaluston varaosahinnat Kajasteen hintatasoon. Sallii henkilöautonpuolen muiden kauppiaiden saada kauttaan tavaran siihen Maxin neuvottelemaan halpaan hintaan. Oli ollut houkuttimena ajatus, että Max voi hyödyntää suuret sisäänostot alvin vähennyksissä. Tähän Max oli kertonut aavistavansa, että ehdottajat vuoden kuluttua kavaltaa hänet. Yhteistyöystävät ilmiantavat hänet viranomaisille ja sitten paskaisesti nauravat hänelle, uskomattomalle tyhmyydelle uskoa Jorma Kajastea. Oli lopuksi käskenyt Kajastetta persekärpäsineen häipyä.

Tämä Kajaste on melkoisen suuri liikennöitsijä paikkakunnalla. Hänellä on kappaletavararekkoja 38, maansiirtoon tarkoitettuja kasettivehkeitä 9 ja tukkiajoon 12. Lisäksi nesteajossa on 30 ja erikoisnostureita, 20 linja-autoa, sekä kevyeen pika-ajoon pakettiautoja kymmenkunta. Hän pitää omaa varaosakauppaa korjaamohallinsa päädyssä. Työväkeä rattien takana on yli sataviisikymmentä, korjaamolla toistakymmentä ja myynnissä viisi. Toimistossa on puolitusinaa sakkia ja Helsingin satamassa pari. Oli siis hyvinkin varteenotettava mies kuljetusalalla. Nyt toki vihaan sotkenut mielensä varaosamyynnistä! Lisäarvopainona hänellä on laaja sukulaisuuspiiri ja kokoomuksen entinen kaupunginhallitusmies menneisyys. Viimeistä hän kylläkin poistui pikaisesti esiin tulleiden rahasiirtojen ja sopimusten kyseenalaisten asioiden vuoksi. Todellista rikostutkintaa ei tehty, annettiin vain suullinen varoitus ja katsottiin eroamisen olevan jo tarpeeksi.

Vaikeudet, uhkailut ja muu levitetty paska kaupungilla oli Maxille alkanut siitä. Jopa paikallislehti Ilkka oli toimittajansa soitolla kysellyt, että pitääkö paikkansa, että Max tuo Kiinasta halpaa, väärennettyä paskaa varaosina? Max oli kertonut, ettei Suomeen voi tuoda suuria määriä ohi virallisten tuojien kukaan omilla kustannuksillaan pitkään. Lisäksi 80 % on Kiinassa valmistettua osaa Volkkarin, Mersun, Volvon, BMW:n ja vaikka minkä varaosina. Toimittajaluukero oli sunnuntain lehteen otsikoinut:

Max, Parts myy 80% sitä kiinalaista osaa!

Keskiviikon lehdessä oli neljän rivin oikaisu, että se prosenttimäärä onkin kaikilla kauppiailla kiinalaista varaosaa. Tämän oikaisun vuoksi piti Maxin käydä Ilkan toimittajan pöydän luona. Kiivaassa keskustelussa putosi pöydältä puhelin ja kynäteline. Tälle lehden päätoimittajalle Max ei ole koskaan tarjonnut kosteaa iltaa, eikä parin viikon Floridan matkaa. Muut menestyjät, tai siis lehdessä kehutut yrittäjät, sen ovat tehneet. Seinäjoella oli lisäksi kaunaa muualta tulleita kohtaan yrittäjänä, jos ne jyrää paikallisia pois markkinoilta. Yrittäjän lisäksi pitäisi kiinteästi tukea rahallaan E-P:n kauppakamaria näyttävästi, monia muita yrittäjäjärjestöjä, kokoomusta ja kepua. Parasta on olla Etelä-Pohjanmaan urheilun rahallinen auttaja. Max ei tee näistä mitään! Siksi hän sanookin.

- Täällä on muuten reilu ilmapiiri, paitsi, jos rikot muutamaa sääntöä. Ne ovat, että menestyt liikaa, olematta miesten lapsellisissa järjestöissä ja tukemassa poliitikkoja, eikä sinulla ole sukua yhtään lakeuksilla! Suku saa olla vaikka Alaperä-Uhtualta ja Aanuksen Luukkulasta, kunhan se on ollut täällä evakkona vuodesta 1944 lähtien!

Paskaa minä näistä muuten välitän! Kunhan käyvät ostamassa tavaransa ja puhukoon sitten bingossaan kaljapäissään, mitä haluavat! Poliitikot eivät saa senttiäkään minulta eläessäni suoraa rahaa! Muutenhan veroistani ne imee ja kuppaa jo tarpeeksi! Minä tarvitsen tässä sinua nyt viikon pari, kuin oikeana kätenäni ja nyrkkinä. Tiedän, saavani sinulta myös neuvoja, jotka ovat aina parempia, kuin näiden muiden.

Poliisiin täällä ei voi luotaa! Saatana sukulaisia nekin roistoille! Se on lupaamani viisi tonnia käteen nyt, oli sitten viikko tai kaksi! Asut meillä ja olet vaikka jo ensi yön täällä kanssani vartiossa. Haistan, että aivan pian tapahtuu jotakin lisää. Kajaste alkaa jo hermoilla vuokseni, vaikka poliisi sitä suojaa. Se kusipää ei tajua, että polttamalla liikkeeni, saa minulle vain paikasta hyvät vakuutusrahat, tosin toimintani keskeytyy, mutta tavaraa voi viikossa myydä jo toisessakin paikassa. Suurin osahan varastostani on väliaikaisesti rahoitusyhtiön, eikä minun! Eivät asiakkaat tulipalosta säikähdä, jos vain hyllyissä on taas tavaraa myynnissä vanhaan edulliseen hintaan! Se on niin tyhmä mies. Vielä tyhmempi, kun kuvittelee uhkailuillaan minun pelottavan!

Saimme sellaisen toimintasuunnitelman, että odotamme ehkä pari vuorokautta tapahtumia. Pitää saada mies, tai kaksi kiinni ja kysyä kuka käskee ja maksaa. Sitten miehille annetaan hieman vauhtia ja poliisille.

- Lankojen mennessä Kajasteelle, käymme keskustelemassa sitä keskustelua, jonka väitetään selvittävän asiat. Käymme keskusteluja kolmisin kunnolla metaforien voimalla. Kajasteen kannalta pahimmassa vaihtoehdossa, ehkä ajelutamme häntä kaukaisella paikalla vielä iltayön ratoksi. Sellaisessa hommassa voi kolme mennä ja vain kaksi tulla takaisin yön mustan mukaan.

Siinä Maxin pihan takana, tien toisella puolen on Teollisuustalo. Se on komea viisikerroksinen pytinki, jonka omistaa suurimmalta osaltaan kaupunki. Siellä on ATK, eli ICT, eli netti, eli tietokoneyhtiöitä, suunnittelutoimistoja, mainostoimistoja, painoja, muoviprässäämö ja paljon muuta luovaa PK- toimintaa. Alakerrassa on suuri lounasravintola, kioski ja autojen pikakäsipesula. Sinne menimme juuri lounasajan loppuhetkillä. Saimme seisovasta ammentaa kympillä lautaset täyteen ja istuimme herrapuolelle. Työläisten likaisille haalareille oli pienempi muovituolipuoli. Max oli suunnitellut jo illan valmiiksi.

- Menemme meille. Järjestämme huoneesi kuntoon. Otamme torkut kahdeksaan saakka. Täällä minulla on letku- ja venttiilikiinnitemies töissä siihen saakka. Turvayhtiöstä tulee kahdeksaksi pyynnöstäni sisään meille lisäapumies koko yöksi. Se kuuluu oikeastaan sopimukseen, jos on asiakkaalla hämminkiä. Polttopulloyönä ei ollut niin. Tulemme kahdeksaksi kahdestaan ulkovartioon. Kyttäämme tuon takapihan. Maksettu vaksi saa kiikaroida pihan ja tämän tien puolen. Otamme kiinni, mitä saamme ja keskustelemme. Kajasteen ollessa niiden käskijä, menemme suoraan hänen pytingilleen, vaikka siitä heti keskellä yötä. Myös sielläkin keskustelemme lisää. Olethan ajatuksessani ja teoissani mukana?

Nyökkäsin, vaikka tuon keskustelun arvelin vielä tuottavan meille lisää ongelmia. En mitenkään haluaisi, että joku on kuono verissä ja kiljuu sukulaispoliisille, että hakkasimme. Se on kaksinkertainen vaiva, jos poliisi on täällä Kajasteen taskussa määräiltävänä. Silloin kaikkien asioiden pitää kulkea Helsingin kautta, että Seinäjoki osaa olla jotenkin laissa tarkoitettu vapaan valtion vapaa vihapoliisi. Sellainen paikkakunnan napamiehen asioissa toimiva poliisi kuitenkin pidättää, sekä pitää alakerran luolissaan neljä vuorokautta. Se saa ihoni teinimätimään ja pieruuni hirvittävän hajun. Tämä on ollut faktaa aina elimistössäni vuosikymmenet. Tiellä olleen puhallutuksenkin jälkeen on pakko nousta autosta ulos ja pieraista niin paha käry, että vaaleat kesähousut savuaa.

Kahvin jälkeen kävimme vielä liikkeessä. Herra omistaja antoi suuria ohjeita palkollisilleen ja soitteli imperfektissä vartioyhtiöön. Kääri toimistosta, jossa yleensä istuu vaimonsa hallitsemassa kirjanpidon, henkilöstöasiat ja muun sellaisen talouspuolen, mukaansa vaimolleen kotiin kotitöitä paperilla ja kannettavassa.

- Irma on ollut pari päivää hieman klesa. Kuumetta ja voimattomuutta puskee niin pirteään vaimooni. Jaksaa jo varmasti katsella postin ja muun pikkusälän kuntoon kotoakin. Mennään sitten iltapäivätorkuille plantaasilleni!

Volvon isolla maasturilla ajeltiin hetki Seinäjärven rantaan, jossa Max pitää valkotiilistä rakennustaan. Se on parissa kerroksessa ja huoneita on antaa muutama minunkin käyttööni. Vastassa oli Irma. Olen tuntenut hänet jo vuosia, eli ajan kun vankikundi Max hurmasi hieman, tai kuusi vuotta itseään nuoremman naisen. Max oli juuri saanut ensimmäisestä vaimostaan eron. Avioliiton loppumisen syyksi katsottiin neljän vuoden vankilatuomio. Siitä vapauden huumassa he, Irma ja Max kirmaisivat avioliittoon, jota olin maistraatissa todistamassa. Vanha vaimonsa jäi vähän käytettynä uusiokiertoon seuraavalle konnalle.

Halasin Irmaa tervehdykseksi, mutta en uskaltanut puristella pakaroitaan. Olen senkin joskus kahden kesken tehnyt hyväksyttävästi. Kaunis Irma oli yhä. Tissit olivat joko liivein laitettu uuteen asentoon, tai niihin oli kertynyt rauhasia lisää. Kasvot olivat sama annepohtamo kopio, vaikka flunssa nyt räyhäsi. Nyt Max vain kertoi suunnitelman.

- Vierashuone kuntoon! Otamme tirsat ja lähdemme kahdeksaksi liikkeeseen yövartioon. Onko sinulla rakas kultavaimo jotakin puutetta, niin ehdin marketista noutaa? Aamiaisen hotkimme Teollisuustalon kapakassa huomenna. Tuossa salkussa on kolmen päivän posti, kassatiedot, henkilöasiaposti ja laskutus tietsikasta ja kassakoneista. Teet sen valmiiksi, minkä jaksat ja viitsit. Myynti on ollut minusta hyvä pari päivää niin henkilökaman puolella, kuin raskaankin tavarassa. Teen puutetilaukset itse huomenna joutessani, ellei yöreissusta tule lisää hoidettavaa.

Ei ollut huone valmiina nimettynä minulle. Katsastimme siksi huoneparin, joka minulle annettiin. Sain samaan käytävään suihkullisen vessahuoneenkin. Irma oli jotenkin asioista selvillä. Siksi kysyikin.

- Mitä aiotte tehdä, jos Kajaste on sinne laittamassa taas polttomiehiä nyt yöllä?

- Keskustelemme heidän kanssaan.

- Entä Kajaste?

- Keskustelemme hänenkin kanssaan rakentavasti.

- Ei niin, että olette taas vankilassa! En jaksa odottaa vuosia sinua takaisin! Eikö voi sopia?

- Ei! Se olisi heikkouden merkki, jota se makkipää käyttäisi hyödykseen kuukauden kuluttua taas! Sitten minun pitäisi sopia seuraavan kanssa vielä kusisempaa sopimusta ja vielä tulee joku Kajasteen kaveri vaatimaan osakuormaa ilmaiseksi!

- Keskustelkaa niin sitten, ettei tuomari saa mitään aikaan!

Luku 3

Syyskuussa puoli yhdeksän illalla on jo täysi pimeys lehdettömässä pensaikossa ja kaikkialla, jonne katuvalo ei laske säteensä kultaista kehrää. Sisään jäi mies, jolla vartijakortti ja palkka työstään. Letkuliitinmies kaasutteli kotiinsa nukkumaan. Perään painoin portista jonnekin mies, joka säätöventtiileihin oli asentanut uusia tiivisteitä ja liittimiä. Meillä oli puhe laittaa äänetön tekstari toisillemme ja vartijalle kännyyn, jos on sanottavaa. Kävelimme takapihalle verkkoaidan ulkopuolta. Paikkani oli suuremman tien pääty ja puolikas pitkää sivua. Siitä alkoi Maxin alue toiseen päätyyn. Mitään kättä pidempää emme ottaneet mukaan. Oli vain pitkät, metallisen ja raskaan Megalite ledlamput. Valoa niillä puskee pari sataa metriä mukavasti. Lyödessä on varmasti iskuvoimaa neljästä raskaasta patterista ja metallisesta runkoputkesta. Sitten menimme sopiviin paikkoihin. Siellä aidan takana oli