Laula rakkaudesta, Jonathan!

By Tuija Lehtinen

Rakkautta ja ooppera-aarioitaJonathan Berg, maailmankuulu oopperalaulaja, tulee konsertoimaan San Franciscoon, mutta jokin miehessä on muuttunut. Ääni ei soinnu enää yhtä kauniisti kuin ennen, ja ilme on iloton. Menestys ja naisilta saatu palvonta ei ole tuonut onnea elämään. Sitten Jonathan kirjaimellisesti törmää vilkkaaseen Tim-poikaan ja tämän nuoreen äitiin Meryliin, ja tähti joutuu opettelemaan aivan uuden roolin.Tuija Lehtisen ihastuttava romanttinen tarina vie oopperan jännittävään maailmaan!Sairaala San Franciscossa on kirjasarja täynnä tunnetta! Alunperin 1980-luvulla julkaistut romanttiset tarinat liittyvät sairaalamaailmaan – ja tohtori Stefan Frank pääsee todistamaan monia jännittäviä rakkaustarinoita.

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: May 31, 2023
• ISBN: 9788728406205

Book preview

Laula rakkaudesta, Jonathan!

Cover image: Shutterstock

Copyright ©1984, 2023 Tuija Lehtinen and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788728406205

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

Ensimmäinen luku

Roolista toiseen

Talo näytti ulospäin tavalliselta kahden perheen talolta. Sitä olisi kuntonsa puolesta vielä jokunen kuukausi sitten voinut luonnehtia hökötykseksi tai kummitustaloksi, sillä ikkunat olivat tuijottaneet särkynein silmin kadun vilinää, ovi oli lenksunut edestakaisin kuin näkymättömät hahmot olisivat kulkeneet siitä sisään ja ulos. Taloa ympäröivä puutarha oli muistuttanut läpitunkematonta viidakkoa ja siellä majailevat kulkukissat olivat kuin miniatyyritiikereitä vaaniessaan öisin saalista. Kerran talo oli ollut tuhoutua, kun siellä suojaa pitäneet laitapuolen kulkijat olivat tehneet nuotion keskelle suurinta huonetta. Sen tapauksen jälkeen oltiin pidetty varmana, että omistaja antaisi purkaa rakennuksen ja tilalle tulisi moderni liikerakennus. Se olikin ollut omistajan ajatus, mutta kaupungin julkisivuviranomaiset sanoivat ehdottoman ein. Se piti kunnostaa tai jos se hävitettiin, niin tilalle ei saanut tehdä mitään tyylistä poikkeavaa. Niinpä San Franciscon päivälehtien sivuilla taloa oli tarjottu myytäväksi useaan otteeseen ja viimein sen oli pilkkahinnalla ostanut joukko taiteilijoita.

— Taiteilijakommuuni! puuskahtivat naapurit kauhistuneina, kuvittelivat entistä hirvittävämmän hävityksen kohtaavan seutua, kuulivat korvissaan musiikin joka soisi aamutunneille asti. Tottakai sellainen yhteisö houkuttelisi myös huumekauppiaat kadunkulmiin. Mutta kaikki nuo pelot osoittautuivat aiheettomiksi. Talosta tuli epävirrallinen matinea-, konsertti- ja näyttelypaikka. Sen sisällä poistettiin väliseiniä, rakennettiin liki sata henkilöä vetävä sali, jonka akustiikka saatiin kohtalaiseksi korottamalla kattoa. Tilaisuudet olivat pienimuotoisia ja hienostuneita, ja pian talosta oli tullut naapurien ylpeydenaihe.

Stefan Frank, Mayerin Keskussairaalan kirurgi, oli lukenut talosta ja pannut jonkin kerran merkille että siellä oli tapahtumia jotka kiinnostivat häntä, mutta hän joko luki lehden liian myöhään tai sitten työ oli esteenä. Jonakin päivänä, Stefan päätti kerran toisensa jälkeen, ja ehkä se päivä olisi siirtynyt hamaan tulevaisuuteen ellei sairaalan johtava lääkäri Robert Calder olisi erään palaverin jälkeen siirtänyt puheen paikkaan.

— Minä sain pari kutsukorttia ensi lauantain matineaan, hän sanoi Stefanille. — Siellä vierailee tunnettu oopperalaulaja Jonathan Berg.

— Berg? Mozart-baritoni, muistanko oikein? Stefan katsahti epäröiden Calderia.

— Hän on todella parhaimmillaan Mozartin baritoni-osissa, Calder myönsi. — Matineassa hän esittää joitakin laulelmia. Fulton Streetin talon akustiikka ei ole riittävä oopperalauluille. Kiinnostaisiko sinua? Sinullahan ei ole päivystystäkään.

Ei, ei ole, Stefan mietti huvittuneena. Calder oli etukäteen valinnut hänet varmaksi uhriksi, eivätkä sanat kiinnostaisiko sinua olleet kysymys vaan määräys. Eikä esimiestä voinut vastustaa ilman hyvin pätevää syytä, jollaista hänellä ei ollut. Saati että olisi ollut mitään lähtöä vastaankaan. Hän oli utelias Fulton Streetin talon suhteen, pärjäisikö se tuollaisin vapaaehtoisin voimin, jaksaisiko pysyä korkeatasoisena paikkana. Jonathan Berg ei ollut mikä tahansa oopperalaulaja, vaan todella maailmalla tunnettu baritoni. Ehkä Euroopan oopperasaleissa tunnetumpi kuin Amerikassa, mutta Stefan muisteli, ettei siitä ollut kuin pari kolme vuotta, kun hän oli vieraillut New Yorkin Metropolitan-oopperassa ja saanut suuren suosion.

— Mikä on tuonut hänet tänne? Stefan kysyi Calderilta suostuttuaan lähtemään tämän seuraksi.

— Minä en ole varma, mutta luulisin ettei hänelle sopivaa oopperaa ole minkään kaupungin ohjelmistossa. Hänhän on niin suuri tähti että voi valita esiintymisensä ja olla sivussa jos siltä tuntuu, Calder hymyili aavistuksen verran kunnioittavasti. —Ja lisäksi minä olen kautta rantain kuullut, että San Franciscon ooppera havittelisi häntä ensi kauden vieraaksi. Hyvin kunnianhimoinen ja kallis unelma, mutta se voi toteutua, sillä huhujen mukaan Berg saisi itse valita oopperan. Meillä voi olla onni kuulla Mozartia ensi-illassa jonkin ajan kuluttua. Mutta jos niin ei käy, ainakin lauantaina on ilo kuulla häntä.

Niinpä Stefan asteli lauantaina Calderin rinnalla Fulton Streetin taloon, joka tuntui täyttyvän ääriään myöten. Kutsukortin omaavat johdatettiin istumapaikoille ja muut ryhmittyivät taakse seisomaan ja osa sivuhuoneistakin täyttyi innokkaista kuulijoista. Korotetulla esiintymispaikalla oli flyygeli, jonka taakse asettui dramaattisen mustassa asussa oleva nainen.

— Ketä toi täti pelottelee? kuului silloin kirkas lapsenääni, ja yleisön nauraessa Stefan vilkaisi sivulle ja näki tomeran suklaanappisilmäisen pojan istumassa punastuneen nuoren naisen sylissä. Stefan virnisti pojalle, ja pojan äitikin tuntui helpottuvan, kun yleisön katseet eivät olleet tuomitsevia. Paitsi ehkä säestäjällä, joka suu tiukkana viivana odotti ohjelman alkua. Nainen jännitti, Stefan arvasi siirrettyään katseensa pojasta takaisin lavalle. Ei ollut varmaan aiemmin joutunut näin vaativan tehtävän eteen. Onneksi ennen Jonathan Bergiä esiintyi paikallisia laulajia, ja jäykkyys soitosta ehti hävitä.

Jonathan Berg, Stefan mietti miehen astuessa esiin taputusten saattamana. Matinean ohjelmassa oli vain niukat tiedot urasta, mutta ei mitään miehestä itsestään. Meriitit olivat loistavat ja odotettavissa oli korkeatasoinen esitys.

Jonathan Berg oli kookas mies, liki kaksimetrinen ja hyvin voimakasrakenteinen, mutta sopusuhtaisella tavalla. Ulkonäkö antoi ymmärtää, että hänen juurensa olivat Skandinaviassa, ja siihen viittasi jo sukunimikin. Stefan arveli kotimaaksi Norjaa. Jonathanissa oli jotain viikinkimäistä: kellanvaalea paksu taipuisa tukka, kaukana toisistaan olevat vinohkot silmät,