Sattuman leikkiä

By Tuija Lehtinen

Draamaa ja suuria tunteita paratiisisaarella.Kun Mayerin Keskussairaalan kirurgi Stefan Frank lähtee lomalle Havaijille, hän ei arvaa mihin lomamatka päättyy. Frankin loma-asunnon lähistöllä majoittuu yhdysvaltalainen poliitikko perheensä kanssa. Vaimo on kaunis kuin nukke, oikea edustusvaimo. Pian Frank päätyy seuraamaan sivusta, kun rakkaus ottaa vallan – ja silloin myös perhekulissit ovat vaarassa särkyä.Sattuman leikkiä on Tuija Lehtisen vauhdikas romanttinen kertomus.Sairaala San Franciscossa on kirjasarja täynnä tunnetta! Alunperin 1980-luvulla julkaistut romanttiset tarinat liittyvät sairaalamaailmaan – ja tohtori Stefan Frank pääsee todistamaan monia jännittäviä rakkaustarinoita.

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Mar 24, 2023
• ISBN: 9788728406373

Book preview

Sattuman leikkiä

Cover image: Shutterstock

Copyright ©1982, 2023 Tuija Lehtinen and SAGA Egmont

Kirja ilmentää aikaa, jona se on kirjoitettu, ja sen sisältö voi olla osittain vanhentunutta tai kiistanalaista.

All rights reserved

ISBN: 9788728406373

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrievial system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

Ensimmäinen luku

UUSIA YSTÄVIÄ

— Sinä olet sitten lähdössä?

— Siltä se näyttää, vastasi matkalaukun ylle kumartunut pitkä tumma mies ja vilkaisi olkansa yli kysymyksen esittäjää. — Älä turhaan vaivaa päätäsi, Tom, tätä matkaa minä en vaihda sinun kanssasi vaikka lupaisit viiden vuoden palkkasi.

— Se nyt ei mitään ruhtinaallista olisi, Mayerin Keskussairaalan gynekologi Tom Collins tuhahti ja nojautui haaveellisen näköisenä nojatuolin selkänojaa vasten, sulki puoliksi silmänsä ja hyräili jotain josta erottuivat sanat ’kuu ja palmut’.

Tom Collins ei suotta ollut palmutunnelmissa, sillä hänen hyvä ystävänsä ja työtoverinsa Stefan Frank, kirurgi samaisen Mayerin katon alla, oli lähdössä Havaijille. Jokainenhan tiesi, että Havaijisaaret sijaitsivat kohtuullisen lentomatkan päässä San Franciscosta ja että lukematon ihmismäärä kulkeutui sinne vuosittain nauttimaan paratiisitunnelmista. Se että Stefan Frank oli sinne menossa, tuntui hivenen utopiselta, sillä hänen luonteeseensa ei oikein sopinut lekottelu paratiisissa. Omasta mielestään Tom itse olisi ollut paljon hyödyllisempi siellä, hän olisi tajunnut naiskauneuden päälle, mutta Stefan! Niin, Stefan puhuisi varmasti palattuaan vain jotain luonnosta ja sellaisesta. Mutta se kai liittyi Stefanin suomalaiseen alkuperään, kuvista päätellen siinä maassa ei juuri muuta ollut kuin ihailtavaa luontoa. Tom oli ollut hyvin järkyttynyt, kun hänelle oli selvinnyt, että maan pääkaupungissa, Helsingissä oli vain puoli miljoonaa ihmistä. Mikä pääkaupunki se sellainen oli!

— Havaiji on rakastavaisten saari, Tom huomautti Stefanin kolutessa kylpyhuoneessa.

— Aloha, Stefan virnisti oven raosta. — Kyllä minä tärkeimmät sanat osaan.

— Se kuulostaa paljon paremmalta kuin I love you, Tom mietti Stefanin kantaessa tavaroita matkalaukkuun. — Mutta en minä kyllä sitä tarkoittanut, vaan että aiotko sinä tosissasi mennä sille saarelle yksin, Stefan? Ettei vain lento kierrä Los Angelesin kautta?

— Los Angelesin? Stefan katsahti Tomia siniharmaat silmät hämmästystä täynnä, mutta sen verran hyvin Tom hänet tunsi, että näki niiden viattomuudessa kujeellisen pilkahduksen.

— Eikö se punapää-toimittaja asu siellä?

Stefan hymähti hivenen kiusaantuneena. — Koeta nyt käsittää, että se huvila johon minä menen on Calderin tuttavan talo, se asettaa tiettyjä rajoituksia.

Se vaiensi Tomin, joka alkoi mielessään pohtia elämän epäoikeudenmukaisuuksia. Hän oli jo lomansa pitänyt, joten ei hänellä olisi ollut mitään mahdollisuuksiakaan lähteä. Mutta olisi se Calderin tuttava voinut aiemmin sitä huvilaansa tarjota.

Stefan Frankistakin tarjous oli hivenen merkillinen. Toki hän oli hyvissä väleissä Mayerin johtavan ylilääkärin Calderin kanssa, niin kuin esimiehen kanssa pitikin olla, mutta yksityishenkilöinä he olivat verraten etäisiä. Kuitenkin ylilääkäri oli tullut tarjoamaan Stefanille mahdollisuutta lomailla Havaijilla.

— Olenko minä ylirasittuneen näköinen? Stefan tiedustelikin Tomilta joka oli tullut seuraamaan pakkaamista ja heittäisi hänet sitten kentälle.

— Olisin minäkin jos olisi sinun ongelmasi, Tom naurahti. — Hyvä on, minä lopetan, uskon että hän on vain ystävä.

Miksei, Stefan mietti, loma Havaijilla voisi olla hyvinkin kohtalokas jos Meagan O’Hara olisi mukana. Palmupuiden katveessa saattoi piintyneen poikamiehenkin sydän alkaa läpättää tavalla jota ei kirurginveitsellä korjattaisi. Mutta nyt oli kuitenkin niin, että Meagan oli työmatkalla Pariisissa tekemässä tv-ohjelmaa jostakin muotijutusta. Sitä Tomin ei tarvinnut tietää, että kyllä hän asioista oli selvän ottanut.

Pakkaaminen oli vartin kuluttua selvä ja Stefan tarkasti vielä että kaikki oli kunnossa ennen kuin sulki kotinsa oven ja oli valmis unohtamaan työhuolet vähäksi aikaa.

Lento San Franciscosta Havaijille oli ajassa, eikä Stefanin tarvinut norkoilla kentällä. Kone tuli täyteen iloisen ja innokkaan näköisiä ihmisiä, jotka puhuivat hyvin asiantuntevasti ukulele-musiikista, hula-tanssista ja tulivuorista. Hyörinää katsellessaan Stefan alkoi vähitellen rentoutua.

Stefanin matkanpää ei ollut Honolulu, Havaijin suurin turistikeskus, vaan hän oli menossa saariryhmän suurimmalle saarelle, sille jonka varsinainen nimi oli Havaiji, koko ryhmän nimi. Huvila johon hänen oli tarkoitus majoittua sijaitsi Hilon kaupungin alueella. Matka saaresta toiseen tapahtuisi lentämällä, ja Stefan olisi perillä alkuillasta.

Huvilasta hänellä ei ollut muuta tietoa kuin valokuva josta kävi selville, että se oli matala valkoseinäinen rakennus, jota ympäröi kaunis piha. Lisäksi se sijaitsi syrjässä keskustasta ja hotelleista, joten mitään sardiinirasiatunnelmaa ei toivon mukaan tulisi. Tietysti turisteihin törmäisi joka puolella, mutta se pakollinen seurustelu hotellin saman kerroksen väen kanssa jäisi pois.

Havaiji-saarten ryhmään kuului parikymmentä saarta, mutta vain noin puolet olivat asuttuja. Katsellessaan osittain karuja saaria Stefan ei ihmetellyt yhtään, että ne olivat muodostuneet vedenalaisista tulivuorenpurkauksista aikojen saatossa, kohonneet pikkuhiljaa meren pinnan yläpuolelle ja jähmettyneet maaperäksi.

— Aloha, aloha! kaikui joka puolelta lentokenttää matkustajien astuessa ulos miellyttävän lämpimään ilmaan.

— Aloha, uskaltautui joku vastaamaan kauniille tummatukkaiselle tytölle, jolla oli punainen hibiskuksenkukka hiuksissaan.

Stefan sai muiden mukana kaulaansa jasmiininkukista tehdyn lein. Se kaulassaan hän siirtyi neuvontaan ottamaan