Discover millions of ebooks, audiobooks, and so much more with a free trial

Only $11.99/month after trial. Cancel anytime.

Paljun melua
Paljun melua
Paljun melua
Ebook149 pages1 hour

Paljun melua

Rating: 0 out of 5 stars

()

Read preview

About this ebook

Huumorintäyteinen pakinakokoelma Reijo Honkoselta.Palju on ihmisen keksinnöistä ehkä merkittävin kuuraketin jälkeen. Viehän palju suomalaiset hetkessä arjen yläpuolelle, vähintään yhtä tehokkaasti kuin raketti! Vaan mistä suomalaiset mahtavatkaan puhua istuessaan paljussa olut kädessään? Politiikasta, toisten ihmisten ärsyttävästä onnesta, sapettavista muoti-ilmiöistä kuten downshiftaamisesta...? Miksi paljut loppujen lopuksi ovat katajaiselle kansalle niin kovin tärkeitä?Honkosen lystikkäissä pakinoissa käsitellään kaikkea maan ja taivaan väliltä, alkaen koulujen Wilma-viesteistä päätyen paljujen syvempään merkitykseen. Pakinat on julkaistu alun perin Äänekosken Kaupunkisanomissa.-
LanguageSuomi
PublisherSAGA Egmont
Release dateOct 27, 2022
ISBN9788728459744
Paljun melua

Read more from Reijo Honkonen

Related to Paljun melua

Related ebooks

Reviews for Paljun melua

Rating: 0 out of 5 stars
0 ratings

0 ratings0 reviews

What did you think?

Tap to rate

Review must be at least 10 words

    Book preview

    Paljun melua - Reijo Honkonen

    Paljun melua

    Cover image: Shutterstock

    Copyright © 2014, 2022 Reijo Honkonen and SAGA Egmont

    All rights reserved

    ISBN: 9788728459744

    1st ebook edition

    Format: EPUB 3.0

    No part of this publication may be reproduced, stored in a retrievial system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

    www.sagaegmont.com

    Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

    MAHDOLLISELLE LUKIJALLE

    N ykysuomen sanakirjan mukaan sana pakina juontuu verbistä pakista. Pakina virnistelee ja laskee leikkiä. Pakina paisuttelee. Se yhdistelee asioita yllättävillä tavoilla. Pakinoitsija kuulee ja ymmärtää tahallaan väärin. Pakina on lähempänä kaunokirjallisuutta kuin kolumni. Ero voi olla kuitenkin vaikea havaita. Pakina ja kolumni ovat vähän niin kuin hieskoivu ja rauduskoivu. Tai päinvastoin. Eron huomaa vasta saunassa.

    Koulussa olin surkea asia-aineiden kirjoittaja. Minulla ei ollut mielipidettä öljykriisistä enkä jaksanut kopioida Valituista Paloista tekstejä urheilijoiden psykologisesta valmennuksesta. Lukion seitsemännellä luokalla äidinkielen opettajamme kertoi, että on olemassa muitakin tyylilajeja kuin asiateksti. Se kuulosti jännittävältä. Taivas repesi.

    Rakastuin pakinaan ensisilmäyksellä. Rakastuin pakinan huumorintajuun, lyhyeen mittaan (olen itsekin vain 165 cm) sekä siihen, että pakina antoi minun olla oma itseni. Pakina on edelleen tässä totisten torvensoittajien maailmassa ainoa paikka, jossa saan olla luvan kanssa nurin kurin.

    Ylioppilaskirjoituksissa en edes vispannut silmää muille aiheille, vaan siirryin suoraan listan loppuun, jossa pakina-aiheet olivat.

    Vasta näin myöhemmällä iällä olen pysähtynyt pohtimaan sitä, miten järisyttävä vaikutus pakinalla on ollut elämääni. Pakina teki minusta kirjoittajan, kirjailijan ja käsikirjoittajan niin, että olen elättänyt suurimman osan elämästäni perheeni kirjoittamalla. Olen kirjoittanut mainontaa suklaakonvehdeista kaatopaikkajyriin. Olen kirjoittanut viisi romaania, laulujen sanoituksia sekä koko joukon tv- ja näytelmäkäsikirjoituksia. Lisäksi olen tehnyt erilaisia tilaustöitä. Jopa yrityksen strategian olen suomentanut pakinamuotoon.

    Tämän kirjan pakinat on julkaistu lehdissä vuosina 2011 – 2014. Toivotan sinulle leppoisia lukuhetkiä niiden parissa!

    Mikkelin Lähemäellä 18.6.2014 klo 4.43

    Reijo Honkonen

    I

    LAINAA VAIN

    L ähetän tämän kirjeen kaikille lapsilleni. Teitä on käsittääkseni 4 kpl. Olette aikuisia jo. Luette kirjeeni kädet täristen. Odotatte kirjeen koskevan ennakkoperintöä, olettehan katsoneet irtaimistoani ja kämppääni ns. sillä silmällä. Mielissä ovat välkkyneet Välimeren aallot ja viinikurssit. Tai peräti sapattivapaa, jonka aikana matkustatte Intiaan etsimään itseänne.

    Ikävä tuottaa teille pettymys. Kirjeeni ei koske ennakkoperintöä. Sen sijaan voin antaa teille ilmaisia elämänviisauksia, jotka auttavat teitä lopettamaan haahuilut. Viinikurssit ovat turhia. Parhaat viinit ovat Alkossa alahyllyllä heti ovensuussa. Ja turha on mennä Intiaan itseään etsimään. Ainakin minä olen löytänyt itseni varmimmin kotisohvalta.

    Ja mitä tulee omaisuuteeni, minulla ei ole käytännössä muuta irtaimistoa kuin Finnhits-vinyylilevykokoelma. Se on kieltämättä mittaamattoman arvokas – mutta vain minulle. Kämppä on kiinnitetty savupiippua myöten erinäisiin epäonnisiin hankkeisiin.

    Mutta asiaan. Eräs professori on esittänyt, että lasten tulisi maksaa vanhempiensa hoitokulut, mikäli vanhemmat eivät itse pysty maksujaan hoitamaan. Nyt teillä on jo tukat pystyssä. Muistatte lapsuudenpäivät. Ette ole tyhmiä. Yhdistelette professorin sanat isänne puheisiin. Muistatte senkin, miten tarkkaan pidin kirjaa kuluistanne. Jokainen huvipuiston ranneke, jokainen barbi, Spice Girlsin levy ja Commodore 64 kirjattiin visusti vihkoon.

    Kyllä. Teillä on professoriakin viisaampi isä. Olin jo 80-luvulla sitä mieltä, että lasten tulee maksaa vanhemmilleen takaisin elantoon kuluneet rahat. Sen verran olen armollinen, että veloitan teiltä vain materiaalikulut. Ne kulut olen sitonut itse kehittämääni indeksiin, jonka laskutapaa en enää muista. Teihin käyttämääni aikaa en veloita, sillä olette olleet minulle hyvää ajankulua. Olen vanhentunut kanssanne ihan silmissä.

    Nyt olen laatinut teille elatusvelkanne takaisinmaksuohjelman. Olen yrittänyt olla mahdollisimman reilu. Lomamatkoihin käytetyt polttoainekulut veloitan ysivitosen nykyhinnan mukaan, vaikka monet pitkät reissut (esim. Legolandia) teimme autolla johon piti tankata kalliimpaa ysisysiä.

    Jokainen teistä maksaa minulle seuraavat kahdeksantoista vuotta 200 euroa/kk puhtaana käteen. Summa voi tuntua suurelta, mutta kalliita olivat hattarat Särkänniemessäkin jo 80-luvulla. Päädyin tasasummaan, sillä se on helppo minunkin muistaa vielä silloin kun pää on enää hatara tuulenpesä.

    Mikäli ette pysty maksamaan koko summaa rahana, olen valmis ottamaan vastaan osasuorituksia luonnonantimina. Hyvin siivotut mustikat ovat kovaa valuuttaa, samoin hillat, karpalot, kantarellit, mustat torvisienet ja herkkutatit sekä koivuklapit. Suolasieniä otan vastaan vain rajoitetusti. Pieniä perkaamattomia ahvenia en huoli lainkaan. Liitän mukaan hinnaston.

    Maksut pyörähtävät käyntiin per heti, sillä haluan nauttia rahoista samalla tavalla riemusta kiljahdellen kuin tekin niistä aikanaan nautitte. Otan ehkä minivoguen ja muutan Balille. Elämä on seikkailu.

    WILMA-VIESTI, OSA 1

    K iitokset Wilma-tunnuksista. Näiden tunnusten avulla tulemme pitämään aktiivisesti päivittäin yhteyttä teihin opettajiin ainakin seuraavat yhdeksän vuotta. Toivomme teidän ottavan onkeenne ohjeistamme koskien lastamme, ettei käy samalla tavalla kuin kävi lapsemme tarhavuosina. Ne vuodet poikivat vain oikeusjuttuja, joille ei loppua näy.

    Lapsemme nimi on Opossumi IV. Saatatte ihmetellä, miksi lapsellamme on noinkin erikoinen nimi. Siihen voimme vastata, että lapsessamme ei ole mitään tavanomaista. Jo odotusaikana minä äitinä tunsin, että tulen saamaan lapsen, jossa on jotain erityistä ja josta tulee jotain suurta.

    Aavistukseni osui oikeaan, sillä Opossumi IV oli jo syntyessään suuri, hän painoi peräti 6540 grammaa. Hänen syntyhetkellään taivas täyttyi pääskysistä, jotka lensivät muodostelmissa synnytyslaitoksen yli vaikka oli talvi. Lumet sulivat hetkessä ja hellettä jatkui pitkälle helmikuulle. Muitakin ihmeitä tapahtui. Kestävyysvaje katosi, samoin työttömyys.

    Opossumi IV sävelsi ensimmäisen oopperansa nelivuotiaana. Ooppera olisi valmistunut ehkä jo kaksivuotiaana, ellei hänellä olisi ollut ns. korvakierrettä. Korvakierre söi voimavaroja muutenkin, mm. hänen ensimmäisen romaanitrilogiansa viimeinen osa ilmestyi vasta viime syksynä. Vaikka se sai kiittävät arvostelut ja käännössopimuksia on jo kolmelletoista kielelle, emme tiedä, miten Opossumi IV pääsee viivytyksestä aiheutuneen masennuksen yli.

    Emme käy tämän tarkemmin lapsemme saavutuksia lävitse. Ne selviävät ansioluettelosta (liite 1). Sen sijaan toivomme teidän perehtyvän huolellisesti vaatimuksiimme (liite 2). Ne olemme koonneet kesän aikana yhdessä lapsemme kanssa. Lista saattaa vaikuttaa pitkältä (38 sivua), mutta kun muistamme lapsemme ainutlaatuisuuden, lista on lyhyt.

    Nostamme vaatimuksistamme esiin vain muutaman ns. kärkivaatimuksen. Ensinnäkin, koska Opossumi IV on ns. huomiotalouden kasvatti, häntä ei saa kohdella tasavertaisesti muiden kanssa. Hänen on tärkeää saada tuntea olevansa muiden yläpuolella. Kaikenlaiset säännöt ovat myrkkyä hänen herkälle mielelleen. Parhaiten asiat sujuvat, jos kaikki tapahtuu hänen toiveidensa mukaan. Jonottamaan älkää häntä laittako.

    WILLMA-VIESTI, OSA 2

    L ähestytte meitä opettajia viestillä, jossa ihmettelette, miksi lähetämme teille vähintään 20 viestiä päivässä. Väitätte, että suurin osa viesteistä on turhia. Teitä ei kiinnosta se, että terveydenhoitajamme on loppuviikon puolipäivärahaan oikeuttavassa koulutustapahtumassa Jyväskylässä ja vielä vähemmän se, että keittiöhenkilökuntamme on tehnyt kokopäivärahaan oikeuttavan opintomatkan Kaaville. Hilpeitä kuviakaan retkestä ette halua nähdä. Taidatte olla kateellisia.

    Nyt vähän yhteisöllisyyttä peliin, hei.

    Emme myöskään saisi kertoa teille, että lapsenne vasemmassa sukassa on reikä. Tiedätte sen kuulemma muutenkin. Ette ymmärrä, että reikä sukassa rakentaa yhteenkuuluvuutta, että puhallamme ikään kuin samaan sukkaan. Jos lapsenne sukassa ei olisi ollut tuota ihanaa koulun ja kodin dialogiin pakottavaa reikää, meillä ei olisi lapsestanne yhtään mitään kerrottavaa. Kyllä, tämä on totuus.

    Emme muista edes lapsenne nimeä. Hän on meille aina vain se lapsi, jolla oli kerran reikä sukassa. Hän tulee ajoissa kouluun, ei metelöi tunneilla, tekee tehtävät tunnollisesti, on auttavainen ja sosiaalinen, ei unohtele kirjoja eikä lapasia, menestyy kokeissa ja nuolee ruokailun päätteeksi lautasensa niin ettei sitä tarvitse pestä. Hän on kerrassaan kiltti ja harmiton lapsi.

    Olemme pahoillamme. Emme usko, että meille tulee yhdeksään vuoteen mitään uutta kerrottavaa lapsestanne. Sori, vielä kerran. Joskus näin vain käy.

    Haluamme silti rakentaa toimivaa vuorovaikutusta kodin ja koulun välille. Puristamme tekstiä lapsestanne vaikka

    Enjoying the preview?
    Page 1 of 1