Musta Miksu, taikurikissa

By Ritva Toivola

Millaista olisi omistaa taikurikissa?Kun Venla-tyttö saa vihdoin oman kissan, hän on asiasta innoissaan. Miksu-kissa käydään hakemassa äidin kanssa maalaistalosta. Miksu on väriltään musta ja aivan ihana! Alkuun Miksu vaikuttaa ihan tavalliselta kissalta. Pian Venlalle ja äidille kuitenkin selviää, ettei Miksu ole mikä tahansa katti. Miten Miksu pystyy vaihtamaan mystisesti paikkaa Venlan koulupäivien aikana? Mikä on Miksun salaisuus? Onko Miksulla taikavoimia?Musta Miksu, taikurikissa on valloittava ja helppolukuinen lastenkirja. -

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Mar 24, 2023
• ISBN: 9788728432662

Book preview

Musta Miksu, taikurikissa

Cover images: Shutterstock

Copyright ©1999, 2023 Ritva Toivola and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788728432662

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

1

Ä kiti oli vihdoinkin suostunut hankkimaan Venlalle oman kissan. He olivat yhdessä käyneet hakemassa sen maalaistalosta.

– Tässä on sinun uusi kotisi, Miksu, äiti sanoi ja laski kuljetuskorin heidän pienen kaksionsa lattialle.

Miksu hyppäsi ulos korista. Se oli pikimusta kissa, pieni ja hyvin hoikka. Sen silmät olivat suuret ja keltaiset kuin männynpihka, ja pitkä häntä sojotti pystyssä auton antennin tavoin. Kaulassa sillä oli punainen kaulapanta, jossa oli sen nimi.

Miksu ei ujostellut. Se kiersi heti asunnon ottaakseen selvää, minne oli joutunut. Venla kulki sen perässä olohuoneesta makuuhuoneeseen ja sieltä kylpyhuoneenseen, jonne Miksua varten oli varattu oma hiekkalaatikko.

Olohuoneen pieni tuuletusikkuna oli auki. Miksu hyppäsi ikkunalaudalle ja pujahti ikkunan kautta parvekkeelle ja sitten taas takaisin.

– Mau! se naukaisi, istahti lattialle ja katsoi Venlaa ja äitiä silmiin. Kissojen kielellä se merkitsi: Ei ollenkaan hassumpi paikka.

– Miksu ehkä ikävystyy, kun joutuu olemaan päivät yksin kotona, Venla sanoi huolestuneena.

– Kissat viihtyvät hyvin yksinäänkin. Jätetään sille vain ruokaa ja juomaa, äiti sanoi ja silitti Miksun päätä. – Tuuletusikkuna saa olla auki, niin se pääsee parvekkeelle aina kun haluaa.

Äiti meni keittiöön ja avasi Mirrinherkkupurkin, kaatoi ruoan uuteen punaiseen kissankuppiin ja katseli Venlan kanssa kuinka Miksu söi.

– Miksun kaulapannassa pitäisi olla myös omistajan puhelinnumero. Jos kissa joskus eksyy, löytäjä osaa palauttaa sen meille, äiti sanoi. – Laitetaan osoite heti, niin se ei