Mukavuusalue

By Petteri Paksuniemi

Joel ja Sanna ovat miltei nelikymppinen pariskunta, jonka elämä ei ole mennyt täysin suunnitelmien mukaan. Joel on joutunut jättämään arvostetun viestintämuotoilijan työnsä ja tekee nyt töitä viestintäkoordinaattorina. Akateeminen Sanna puolestaan tekee töitä puhelinmyyjänä. Asunto on pitänyt vaihtaa töölöläiskolmiosta pieneen meilahtelaiseen kaksioon, vaikka pariskunnalla on lapsi. Tavallaan kaikki on kuitenkin vallan hyvin – ainakin siihen asti kun Joel ja Sanna lähtevät tapaamaan varsin menestynyttä tuttavapariskuntaa...Mukavuusalue on Petteri Paksuniemen tarkkanäköinen novellikokoelma.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Mar 30, 2022
• ISBN: 9788728203804

Book preview

Mukavuusalue

Cover image: Shutterstock

Copyright © 2015, 2022 Petteri Paksuniemi and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788728203804

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrievial system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

Kiitos Lauralle, Juhani Känkäselle, Asmo Kosteelle, Mima Blomstedtille, Severi Blomstedtille ja Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahalautakunnalle.

Marko Leinolle kiitokset korvaamattomasta yhteistyöstä ja avunannosta. Novelli Mukavuusalue pohjautuu hänen kanssaan ideoituun käsikirjoitussynopsikseen.

Kaitselmus

Hän irrotti kätensä ratista ja kuiskasi: Jumala, nyt minä jätän ohjaamisen sinun käsiisi.

Jumalan selkä

Hän seisoo kuopan reunalla, pitää poikaa kädestä jo siksi, ettei tämä pääsisi hyppäämään arkun perään. Kenen kanssa tämä kuolo ja suru pannaan kahtia? Pojalle se on liikaa jaettavaksi eikä mihinkään pääse piiloon tästä hetkestä joka ei ole todellinen lainkaan, kun aurinko paistaa suoraan pään päällä. Aina sama asia: valoa on joko liikaa tai ei laisinkaan ja nyt sitä on liikaa, aivan liikaa eikä sitä pääse pakoon, ei mitään mihin piilottaa surunsa, ei ole mitään pimeää pesää kuin sydämessä eikä sinne voi käpertyä kun lapsi ja toinen sisässä eikä voi kuin seisoa siinä mustissa kun paistaa eikä edes yö tuo pimeää ja vanamoiden hento punerrus tuottaa vain lisää tuskaa.

Mukavuusalue

Kello 8.18

Viestintäkoordinaattori Joel Rytkönen (omaa sukua Nylander), 39 vuotta, valmisti keittiössä pojalleen Aleksille, 8 vuotta, luomupikapuuroa, kun Aleksi otti puheeksi viimeaikaisen kestoaiheen: oman koiran hankinnan. Joel tähdensi jälleen kerran, että Aleksin täytyisi ensin harjoittaa päivittäisiä rutiineja ja oppia kantamaan vastuuta, ennen kuin asia voidaan ottaa vakavaan harkintaan. Pojan lusikoidessa puuroaan Joel huuhtoi vitamiinit purkillisella voimaannuttavaa soijamantelijuomaa. Juuri kun hän oli aikeissa käydä olohuoneen puolella panemassa Jukka Eskola Orquestan Bossa-vinyylialbumin pyörimään, alkoi kuulua Morrisseyn Everyday Is Like Sunday. Sanna-äiti, akateemisesti koulutettu puhelinmyyjä, 37 vuotta, tuli keittiöön Rytkösen mummon kutomat villasukat makkaralla ja retkahti Aleksia vastapäätä ja hamusi itselleen Imagen. Joel päätti olla huomauttamatta Morrisseystä, vaikka se oli sama laulu joka sunnuntai, paistoi, kuten tänään, tahi ei. Rutiini toki sekin ja sinänsä tarpeellinen, luonnollisesti. Hän piti kyllä jossakin määrin Morrisseyn myöhemmästä soolotuotannosta, lattarivaikutteisemmasta eritoten, The Smithsiä hän ei ollut nuorena jaksanut ensinkään, mutta muisti aina korostaa arvostavansa kyllä Morrisseytä sanoittajana.

Yhteiselo uudessa meilahtelaisessa pienehkössä kaksiossa oli mielenkiintoista ja haastavaa, Töölön kolmion jälkeen se vaati jatkuvaa joustoa ja totuttelua ja positiivisen asenneilmapiirin ylläpitoa. Taloudellinen taantuma ja työmarkkinatilanne eivät olleet voineet olla tuomatta uusia haasteita heidänkin elämäänsä. Sanna oli ehkä joutunut tinkimään eniten tavoitteestaan, mutta toistainen työnsä, jota teki kotoa käsin, työpuhelimella toki, oli asiakaslähtöisyydessään mielenkiintoinen yhtä kaikki. Joel oli kuitenkin sitä mieltä, että Sannan toimenkuvasta oli turha tehdä sen kummempaa julkista kohua, semminkin kun oli vain väliaikaiseksi tarkoitettu, samalla tavoin kuin Joelin oma tilapäisratkaisunsa viestinnänmuotoilijasta koordinaattoriksi. Rutiinien lisäksi tarvittiin jatkuvaa valmiutta muutoksiin ja kykyä uskaltautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Bonuksena oli Aleksin lyhyempi matka Mannerheimintien toiselle puolen Steinerkouluun.

Kello 9.57

Joel hoputti Aleksia pukemaan ylle, itse hän oli jo vetänyt ohuen villaneuleen pieniruudullisen kauluspaidan päälle. Ilma oli juuri sitä mitä oli luvattu, poikkeuksellisen lämmin toukokuun alku jatkui eikä sovittua Seurasaaren kävelyä estänyt mikään. Kello liukui vääjäämättä Joelin lähtöajaksi sopivan, kieltämättä hieman haasteellisen, kymmenen yli ja Sanna oli yhä kylpyhuoneessa laittautumassa. Joelin huomautettua asiasta ja siitä mitä näistä rutiineista oli puhuttu, Sanna huusi tulevansa ihan heti ja vajaan kymmenen minuutin päästä nyörikin punaiset Converset jalkaan ja pani Aleksin päähän lippalakin, jossa oli sininen tupsu.

Joel käveli parkkipaikalta kohti Seurasaaren siltaa tyypillisen nylandermaista rivakkaa askelta, jossa ei oikein kukaan ehtinyt eikä halunnut pysyä matkassa, mutta hänelle sai kyllä sanoa, että voisiko olla juoksematta, jolloin hän yleensä itsekin havahtui vauhtiinsa. Mutta nyt, kun Joel oli selkeästi hermostunut lähtöviiveestä, Sanna katsoi paremmaksi vain roikkua Aleksin kanssa perässä.