Leipurimestari Pim

By Elina Aro

Leipurimestari Pim on hyvin taitava leipomaan ja koristelemaan kakkuja. Nyt hän on täpinöissään, sillä huomenna on erityinen juhlapäivä – pormestarin syntymäpäivä! Leipurimestari aikoo leipoa niin upean kakun, että hän pääsee töihin kuninkaanlinnaan. Kukaan ei kuitenkaan arvaa, että kakusta tulee todella erityinen. Käy nimittäin niin, että kakun koristeet heräävät eloon..."Leipurimestari Pim" on Elina Aron ihastuttava lastenkirjaklassikko täynnä taikaa.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Dec 1, 2021
• ISBN: 9788726844450

Book preview

Leipurimestari Pimin kakku

Sinä päivänä oli kaikilla mahdoton kiire.

Kadunlakaisija huiski luudallaan vimmatusti. Räätälimestarin sakset lonksuttivat hengästyksissään, ja Kissimirrinkujan suutarinverstaasta kuului sellainen kaputus ja naputus, kuin joka ikinen kaupunkilainen olisi tarvinnut kengät tuossa tuokiossa. Kaikki piti saada tänään kuntoon, sillä oli juhlamarkkinoiden aatto. Lisäksi pormestari täytti huomenna seitsemänkymmentä vuotta.

Mutta tuskinpa sentään kellään koko valtakunnassa oli niin tulinen kiire kuin leipurimestari Pimillä.

Voi sentään, miten paljon oli tekemättä. Rinkelitaikina oli vielä kohoamassa, ässät ja omenatortut leipomatta ja pumpernikkelit parastaikaa uunissa. Leipurimestari Pim laski juuri itsekseen mutisten piparkakkuja. Niitä oli pöydällä yhdeksän pellillistä, kaikki juuri paistettuja, kauniita ja kullanruskeita. Ei yhtään palanutta joukossa.

— Kuusisataa kaksikymmentä seitsemän, laski leipurimestari Pim ja merkitsi luvun muistikirjaansa. — Vikkelämmin, Janne! hän huusi välillä oppipojalleen. — Vatkaa niin kuin sinulla olisi tusina käsiä ja jokaisessa vispilä.

Ja Janne vatkasi. Jo neljä päivää Janne oli miltei silmää ummistamatta vatkannut taikinoita, kaapinut kulhoja, täyttänyt pursottimia, leikannut paperimuotteja ja pyörittänyt mantelimyllyä. Tavallisena päivänä Janne olisi varmaan nuokkunut väsymyksestä moisen aherruksen jälkeen. Mutta tänään ei sinnepäinkään! Jannen korvat paistoivat tulipunaisina ja tärisivät jännityksestä niin että valkoinen paperilakki keikahteli niiden varassa edestakaisin.

Kohta koetti näet merkitsevä hetki: leipurimestari Pim rupeaisi kuorruttamaan ja koristamaan valtavaa juhlakakkua, joka tänä aamuna oli leivottu. Siitä tuli mestariteos, jollaista ei tässä kaupungissa ollut ennen nähty.

Jannen mielessä kyti salainen rohkea toive. Jospa mestari antaisi hänen vähän auttaa koristamisessa! Jospa Janne saisi tehdä siihen edes yhden pikkuruisen ruusun! Sillä huomenna, juhlapäivänä, kakku komeilisi näyteikkunassa ohikulkijani ihailtavana. Ja jos itse kuningas sattuisi ajamaan vaunuillaan sivuitse ja hänellä sattuisi olemaan pikku prinsessa Rosetta mukanaan, niin Rosetta voisi hyvinkin laskeutua vaunuista katsomaan kakkua ja näkisi ehkä ruusun, joka oli Jannen tekemä.

Sitä leipurimestari Pimin oppipoika toivoi niin hartaasti, että hänen korvansa paistoivat tulipunaisina.

Janne vatkasi yhä, mutta hänen silmänsä seurasivat mestarin jokaista