Me muutetaan Lappiin

By Heleena Lönnroth

Nyt pakataan auto ja muutetaan – Lappiin saakka!Mikko ja Noora ovat vallaton sisaruskaksikko, jolta ei vauhtia puutu. Kun sisarusten isän saa yllättäen perinnön, isällä on huima ehdotus. Mitä jos koko perhe muuttaisi Lappiin? Onhan isä haaveillut Lappiin muuttamisesta monen monta kertaa. Perhe päättää pakata matkailuauton ja lähteä katsomaan, löytyisikö Lapista sopivaa asuinkolkkaa. Vaan miten projektissa mahtaakaan käydä? Pääseekö perhe nauttimaan Lapin taiasta?Me muutetaan Lappiin! jatkaa tarinaa Mikosta ja Noorasta. Sisarukset seikkailivat myös teoksessa Salaiset ystävät.Noora ja Mikko ovat sisaruksia, jotka päätyvät yhdessä monenlaisiin seikkailuihin. Tule mukaan tutustumaan kummituksiin ja automatkalle Lappiin!

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Dec 20, 2022
• ISBN: 9788728535714

Book preview

Me muutetaan Lappiin

Cover image: Shutterstock

Copyright © 2022, 2022 Heleena Lönnroth and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788728535714

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrievial system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

Taiteen edistämiskeskus on tukenut työskentelyä tämän kirjan aikaansaamiseksi.

OLIPA KERRAN…

Olipa kerran perhe, johon kuuluivat isä, äiti, Noora ja Mikko sekä kissa Miuku-Mauku. Isällä oli haave, joka oli perheelle tuttu. Hän halusi muuttaa Lappiin, jossa olisi puhdasta luontoa ja koskematonta erämaata. Hilloja ja tuntureita, maaliskuun aurinkoa ja kesän yötöntä yötä.

– Miten me siellä tultaisiin toimeen? oli äidillä tapana kysyä naureskellen.

Isä oli maantiedon ja biologian opettaja, ja äiti oli kuvaamataidon opettaja.

– Ruvettais poronhoitajiksi! Mikko aina ehdotti.

– Eipäs kun perustetaan kahvila ja majatalo, esitti Noora.

Noora tykkäsi leipoa hienoja leivoksia ja kakkuja.

Eräänä päivänä isä tuli koulusta kotiin silmät loistaen. Hän heilutteli kädessään sähkettä, jonka oli juuri tulostanut sähköpostistaan.

– Mikä se on? halusi äiti heti tietää.

– Vanha Amerikan kummitätini Maija on kuollut, ja minä saan suuren perinnön!

Istuttiin pöydän ääreen, ja isä alkoi lukea sähkettä. Hän höpötti nopeasti viralliset osuudet, mutta pysähtyi sitten ja sanoi:

– Hänellä on yksi ehto perinnön saajalle.

Koko pöytäkunta katsoi isää silmät tapillaan ja odotti.

– Testamentin saajan, siis minun, pitää toteuttaa perintörahalla joku unelma, joka ei muutoin toteutuisi…

Pöydässä puhkesi kova hälinä. Kaikilla oli jotain sanomista ja ehdottamista.

– Tyst stillaa! rykäisi isä. – Tietysti kysyn teiltä ehdotuksia. Yksitellen. Äiti ensin.

– Minä olen aina haaveillut Inarista…

Äidin ääni oli tunteellinen.

– Asuisimme kaukana sähkövalosta, ravintoloista ja muusta.

– Ihan hyvä. Entäs Noora?

– Minä tykkäisin, että perustetaan majatalo Lappiin. Vaikka Utsjoelle! Siis niinku majoitetaan ja tarjotaan aamiaista.

– Entäs Mikko, mitäs sinä?

– Haluaisin ruveta koiravaljakkomieheksi!

Se tuli niin nopsaan, ettei yhtään tarvinnut miettiä.

– Nyt on toukokuu, ja koulut loppuvat ihan pian. Voitaisiin lähteä asuntoautolla vähän kruisailemaan vaikka Inariin ja Utsjoelle.

– Katsottaisiinko me, mihin muutetaan? innostui Mikko.

– Sitä vähän ajattelin, myhäili isä.

– Jee, se olisi nastaa! huusivat lapset yhteen ääneen.

tyst stillaa = hiljaa

Isän ehdotuksesta otettaisiin koulun viimeinen viikko vapaata, koska silloin ei mitään kunnon hommia tehtäisi kuitenkaan. Pelkkää ajantappoa, johon kaikki pitkästyivät. Isä varasi huollon heidän Eenokilleen, joka oli vanhasta Opelin pakettiautosta tehty asuntoauto, ettei se jättäisi heitä tien poskeen. Äiti alkoi tarkistaa ja pakata mukaan otettavia vaatteita ja kenkiä.

Illalla tutkittiin Suomen karttaa, erityisesti Lapin karttaa, isosta karttakirjasta. Päätettiin ajaa Seinäjoelta Uuteenkaarlepyyhyn ja sitten rantatietä Ouluun, vaikka Kokkolasta Kannuksen kautta Ylivieskaan olisi ollut hiukan lyhyempi mutta tylsempi reitti. Torniossa päätettiin yöpyä ja käväistä Ruotsin puolella. Sitten jatkettaisiin matkaa kohti Rovaniemeä ja Sodankylää.

Koko ilta tutkittiin karttoja, pakattiin kirjoja ja vaatteita, tehtiin listaa puuttuvista ja ostettavista tavaroista. Kaikki oli jännittävää.

– No niin, pesue, mars nukkumaan! Huomenna mennään vielä kouluun, ja sitten alkaa vapauden valtakunta.

– Eikö me mennä ollenkaan kevätjuhlaan? kysyi Noora tyrmistyneenä.

– Ei. Nyt on jotain jännempää tiedossa, sanoi isä.

Miuku-Maukukin ymmärsi, että jotain suurta oli tekeillä, koska sekään ei rauhoittunut nukkumaan, vaikka oli yleensä ensimmäisenä petissä.

NE ON