Pekko ja Petriina 9: Lumipyry

By Kirsten Sonne Harild and Hanna Gibson

Joulutunnelmaa ja rankkaa lumisadetta

Joulu on tulossa. Petriina on koristellut tallin kauniiksi ja tehnyt hevosille omat joulukalenterit. Pekon kanssa he valmistautuvat ratsastuskoulun tonttukulkueeseen. He ratsastaisivat pareittain poneillaan kylän keskustaan tontuiksi pukeutuneina. Siitä tulisi ihanan tunnelmallinen päivä. Illaksi taivas kuitenkin pimenee ja saapuu lumimyrsky. Petriinan pitäisi päästä ratsastuskoululta kotiin, mutta lumisade on sankka ja matka tuntuu yhtäkkiä hyvin hyvin pitkältä.

Pekko ja Petriina on hauska ja koskettava kirjasarja poneista, ystävyydestä ja hevostyttöydestä. Tanskalainen Kirsten Sonne Harild on julkaissut Tanskassa jo yli 70 lastenkirjaa. Hänellä on taito kirjoittaa lasten maailmasta lasten silmin.

• Language: Suomi
• Publisher: Word Audio Publishing
• Release date: Apr 28, 2022
• ISBN: 9788702355727

Book preview

KOHTA ON JOULU

Petriina pyyhki huurteista ikkunaruutua ja katsoi ulos. Näky oli ihana! Piha oli uuden lumen peitossa ja kimmelsi auringonvalossa. Petriinan kaksi kissanpentuaan olivat tulleet tallista pihalle leikkimään. Ne olivat varmasti livahtaneet ulos samalla, kun äiti oli mennyt ruokkimaan hevosia. Petriina hymyili ja seurasi pentuja katseellaan. Tämä oli varmasti kissojen ensimmäinen kerta kunnon lumihangessa. Pennut leikkivät ja hyppivät toistensa ympärillä hännät pystyssä ja karvat pörhössä.

– 24 päivää jouluun, Petriina sanoi itsekseen.

Samalla hän muisti, että tänään hän saisi avata joulukalenterin ensimmäisen luukun. Paketeista koottu joulukalenteri oli yleensä Petriinalle kaikkein tärkein, mutta tänä vuonna hänellä oli jotain vieläkin hienompaa mielessään. Petriina oli nimittäin tehnyt myös hevosilleen oman joulukalenterin.

– Haluan mennä ensin talliin avaamaan hevosten joulukalenterin, Petriina sanoi äidilleen työntäessään paljaat jalkansa ja pyjamahousujensa lahkeet saappaisiin. – Haluan, että ne saavat kalenterilahjansa ennen kuin avaan omani.

– Hyvä ajatus, äiti sanoi hymyillen. – Hevoset ilahtuvat aivan varmasti.

Pihalla Petriina kumartui silittämään kissanpentuja ja kysyi niiltä hellästi:

– Ettekö te jäädy täällä ulkona?

Sitten Petriina kiirehti talliin hevostensa luokse. Kaikki kolme hevosta näyttivät ilahtuvan, kun Petriina astui sisään talliin. Petriina kopisti lunta kenkiensä pohjasta ja sulki tallin oven takanaan.

– Huomenta ihanat heposet. Tiedättekö, mikä päivä tänään on?

Sekä Pekko että Fiona hörähtivät matalalla äänellä. Sigrun lähti kiertämään ympäri karsinaansa ja kuopi olkiaan.

– Aivan oikein, Petriina vastasi. – Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä, ja siitä hyvästä saatte pienen lahjan.

Petriina käveli tallin oleskelunurkkaukseen, jossa oli pari pientä jakkaraa sekä valokuvia ja ruusuke, jotka kertoivat hänen, Lauran ja Riikan menestyksestä edellisen kesän ratsastuskilpailuissa. Lisäksi seinällä roikkui suuri hevostaulu, jonka isä oli piirtänyt Petriinalle, ja taulun vieressä roikkui Petriinan itsensä tekemä hevosjoulusukka.

Petriina oli ommellut sukan käsityötunnilla. Se oli valtavan kokoinen, kirkkaan punainen, ja siihen oli ommeltu ja liimattu paljon hienoja pieniä koristeita. Petriina oli leikannut huovasta ja monenlaisista muistakin kankaista erivärisiä poneja, kuusipuita, tonttuja ja sydämiä. Sukan yläreunaan Petriina oli kirjaillut kolme nimeä: Pekko, Fiona ja Sigrun. Edellisenä iltana Petriina oli tullut talliin laittamaan sukkaan kolme pientä pakettia ensimmäistä aamua varten.

– Eikö olisi mukava antaa niille jotain ihan erityistä, koska tämä on ensimmäinen päivä? Petriina oli kysynyt äidiltään heidän käydessään urheilutarvikeliikkeessä, jossa myytiin myös ratsastusvarusteita ja kaikkea kivaa hevosille.

– Olisihan se, kunhan säästät jotain muillekin päiville, hänen äitinsä oli vastannut.

– Varmasti säästän, paitsi että