Pekko ja Petriina 12: Näyttely

By Kirsten Sonne Harild and Hanna Gibson

Suuri eläinnäyttely

Suuri maatalous- ja eläinnäyttely lähestyy. Petriina aikoo osallistua lasten eläinnäyttelyyn kolmen eläimensä kanssa: Pekon, Fionan ja lampaansa Mallan. Petriinan on pestävä ja hoidettava eläimensä siistiin kuntoon arviointia varten. Tehtävä ei ole kuitenkaan aivan helppo, sillä Pekko rakastaa mudassa piehtarointia ja saapuessaan näyttelypaikalle puhtaana ja hoidettuna se löytää välittömästi ison kuralätäkön. Pian Petriinalla ja muilla näyttelyvierailla on kuitenkin muita huolia, kun näyttelyn suurin ja vihaisin sonni karkaa lieastaan ja suuntaa kohti näyttelykehää, jonne on viety kaikki kanat, kanit, kissat, vasikat, lampaat - ja ponit!

Pekko ja Petriina on hauska ja koskettava kirjasarja poneista, ystävyydestä ja hevostyttöydestä. Tanskalainen Kirsten Sonne Harild on julkaissut Tanskassa jo yli 70 lastenkirjaa. Hänellä on taito kirjoittaa lasten maailmasta lasten silmin.

• Language: Suomi
• Publisher: Word Audio Publishing
• Release date: Jun 9, 2022
• ISBN: 9788702355574

Book preview

NÄYTTELY LÄHESTYY

Suuri maatalous- ja eläinnäyttely lähestyi kovaa vauhtia. Myös Petriina aikoi osallistua lasten eläinnäyttelyyn kolmen eläimensä kanssa: Pekon, Fionan ja Mallan. Eläinlääkäri oli käynyt kirjoittamassa todistuksen siitä, että eläimet olivat terveitä, ja Petriina oli harjoitellut Pekon esittämistä näyttelykehässä.

Paria viikkoa aikaisemmin Petriinan äiti oli selittänyt Petriinalle, mitä hevosen esittäminen tarkoitti:

– Se tarkoittaa, että esittelet hevosen tuomareille. Tuomarit katsovat, kuinka hevonen kävelee, ravaa ja seisoo, ja sitten he esittävät sinulle muutamia kysymyksiä Pekosta.

– Kuulostaa helpolta, Petriina oli sanonut.

– Ei se vaikeaa olekaan, mutta sitä pitää kuitenkin harjoitella. Eivätkä kaikki hevoset erityisesti pidä tuollaisesta kehän kiertämisestä, äiti oli vastannut.

Onneksi myös äiti oli harjoitellut Fionan esittämistä, joten Petriina oli voinut ottaa hänestä mallia.

Petriinalla oli vaikeuksia saada nukutuksi öisin, ja päivisin hän ei pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin näyttelyä. Hän mietti, voittaisiko joku hänen eläimistään palkinnon. Ja jos hän pesisi hevoset etukäteen, miten hän voisi estää niitä sotkemasta itseään uudelleen? Äiti sanoi, että ainakin Pekon tapauksessa se olisi hankalaa, koska Pekko rakasti piehtaroimista ja halusi aina heittäytyä maahan niin ulkona kuin karsinassakin. Sen jälkeen Pekko oli aina pölyinen tai kurainen.

– Ilmeisesti meidän on pestävä Pekko tarvittaessa sitten uudelleen, Petriina pohti.

Samalla hän mietti, pitäisikö Pekon harja letittää näyttelyä varten. Hän muisti kuitenkin, millaiseen solmuun hän oli saanut harjan edellisellä letityskerralla: letitysnauhat olivat takertuneet harjaan niin tiukasti, että ne oli pitänyt leikata irti. Petriina päätti siis, että ilman lettejä olisi parempi, ja sanoi äidilleen:

– Päätin, että Pekon harjaa ei letitetä, eikä Fionankaan. Riittää, että hevoset ovat puhtaita ja hyvin hoidetun näköisiä.

Petriinan äiti oli juuri aikeissa puhdistaa islanninhevostammansa Sigrunin kaviot. He olivat lähdössä yhdessä maastoon.

– Puhdas ja hyvin hoidettu kuulostaa hyvältä, äiti vastasi.

– Mutta sitten Pekon harja pitää kyllä kammata kunnolla, Petriina sanoi samalla kun väisti Pekon häntää ponin huiskiessa kärpäsiä kimpustaan.

– Kampaa vaan, tämähän on poikkeustapaus, äiti vastasi.

Petriinaa harmitti, että äiti antoi hänen selvittää Pekon paksua harjaa ainoastaan sormilla. Äidin mukaan liika harjaaminen voisi ohentaa harjaa, kun jouhia repeytyisi irti kampaamisen takia. Sama koski häntää.

Äiti sai Sigrunin kaviot puhdistettua ja huokaisi:

– Onpa kuuma. Ratsastetaanko metsän läpi ja pysähdytään sitten kioskille ostamaan jäätelöt?

– Hyvä idea, Petriina vastasi. – Ja voidaanko mennä ilman satulaa?

– Voidaan, ja ratsastetaan ihan rauhassa, äiti hymyili pyyhkiessään hikeä otsaltaan.

PIENI MAASTOESTE

Petriina ei tiennyt parempaa, kuin ratsastaa Pekolla kesäisessä metsässä auringon paahteessa. Linnut lauloivat pesissään, hyönteiset surisivat ja aurinko välkkyi puunlatvojen