Syreenikiitäjä

By Kristiina Pelto-Timperi

Teini-ikäinen Satu on hämmentynyt. Kodin sohvalla nukkuu mies, lattialla on farkut ja maripaita. Pihalla on keltainen hippipaku. Miehen täytyy olla äidin uusi poikaystävä. Mutta äitihän on neljäkymmentä. Mies puolestaan on selvästi nuori. Alkaa vaikea vaihe Sadun elämässä. Onko miehelle tilaa hänen ja äidin arjessa?-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Mar 9, 2022
• ISBN: 9788728187456

Book preview

Syreenikiitäjä

Cover image: Shutterstock

Copyright © 1971, 2022 Kristiina Pelto-Timperi and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788728187456

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrievial system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

I

Aamut

1

Tini tulee vielä öisin uniin:

Punainen, ruskea ja keltainen sekoittuvat pyörivinä laineina. Jostain tulee mukaan kapeita mustia raitoja, jotka tunkeutuvat väreihin kiemurtelevina käärmeinä. Ruskea pääsee voitolle, toiset siirtyvät paikoille, joille voittaja ne työntää. Ensin ilmestyy kaksi siimaa, tuntosarvea, kaksi tuttua silmää, jotka ovat järvi, johon on illalla heitetty muikkuverkko, ja lopuksi sukkulamainen ruumis, johon komeat etusiivet ja pienemmät takasiivet kiinnittyvät. Siipien räpyttely on heikkoa, mutta lyönnit tihenevät ja voimistuvat.

Niitä on yksi aivan pieni, mutta pian katto kuhisee. Kaikki räpyttelevät tahdissa siipiään: ilmassa käy pienet tuulenhenkäykset. Ne ovat kauniita kunnes alkavat paisua, vatsat tulevat pyöreiksi. Imutorvet työntyvät suoriksi ja lattialle sataa pieniä perhosenmunia. Toukkavaihe seuraa heti ja kaikki saavat käyrän piikin takapäähänsä. Ne möyrivät yhteen toukkavuoreksi ja se muuttuu yhdeksi valtavaksi syreenikiitäjäksi. Punaista ruskeaa keltaista mustaa. Se lentää hiljaa ja kiertää spiraalia huoneessa. Vuode on keskipisteenä.

Aluksi se tuntuu hyvältä paljasta ihoa vasten, perhosen pehmeä ruumis. Mutta se kasvaa ja painaa yhä enemmän, sen alla ei voi liikkua. Jalat alkavat puutua reisistä. Se on kuollut, mutta elää kuitenkin. Siipien suomut tuntuvat pieniltä kynsiltä, kevyt höytyvä varisee pois. Veri pysähtyy kun imutorvi työntyy hitaasti vatsaan ja täyttyy perhosenmunista. Ne pyörivät ja on vaikea olla raapimatta itseään verille.

Tänään on aamu jolloin Marie Louise esitellään Napoleonille. Tänään on aamu jolloin äiti näyttää minulle ensi kerran seuralaisensa. Tänään on aamu jolloin minun on ikävä Tiniä.

Ei hemmetissä, nyt ne ovat ajaneet minun taimeni kasaan. Asterit ja orvokit. Keltaisen hippiauton takapää on peruutettu kauniisti kukkapenkkiin. Kenellä on ollut luontoa ajaa noin huolimattomasti, niistä taimista oli kauhea vaiva. Jo aikaisin keväällä sai kylvää siemenet pieniin purkkeihin ja seurata niiden itämistä. Ikkunan eteen haalattiin pöytä jotta ne saisivat tarpeeksi valoa. Myöhemmin seurasi kouluttaminen ja lopuksi ne sai kuljettaa vaivalloisesti täydessä linja-autossa mökille. Ja nyt ne ovat pilalla.

Napoleonkin huomasi vasta myöhemmin, että Josephine olisi sittenkin ollut parempi. Olivatko voitettujen surulliset kuolinnaamiot imeneet hänestä tunteet?

Portaat narisevat.

Alakerran sohvalla nukkuu joku. SE. Tahraiset farmarit ja punaraitainen maripaita lojuvat lattialla. Peitto on vedetty pään yli ja nukkujasta ei näy kuin palanen hiuksia.

Keittiön ikkuna paljastaa kaiken tarkemmin, vain kaksi orvokkia on säästynyt. Muiden lehdet ovat jo alkaneet käpristyä rullalle. Reunoihin on ilmestynyt ruskea raita.

– Ai, huomenta. Sinä olet jo herännyt.

Äiti ilmestyy kukallisessa aamutakissa. Tosin kukat eivät paljoa muistuta kukkia, ovat sellaisia taiteilijan mielessä syntyneitä. Äiti ei näytä yhtään äidiltä. Nelikymmenvuotiaalta. Raivostuttavaa, jos ihmisestä ei näy ikä päälle.

– Joo. Mä heräsin vähän aikaisemmin.