Discover millions of ebooks, audiobooks, and so much more with a free trial

Only $11.99/month after trial. Cancel anytime.

Taksimatka Turuntietä
Taksimatka Turuntietä
Taksimatka Turuntietä
Ebook57 pages34 minutes

Taksimatka Turuntietä

Rating: 0 out of 5 stars

()

Read preview

About this ebook

On kesäinen lauantai, ja helsinkiläinen perhe lapsineen lähtee kummisedän taksilla kohti Turun saaristoa. Luvassa olisi mukava hengähdyshetki maaseudulla. Mukaan pakataan kylmälaukku ja radio. Juha-poikaa matka kuitenkin erityisesti tylsistyttää. Mieli tekisi pulahtaa uimaan kesken matkan.Matkan varrella perhe näkee auto-onnettomuuden, ja he lähtevät auttamaan penkkaan ajanutta norjalaisnaista koirineen. Ja mitä kaikkea muuta matkalla ehtiikään tapahtua! Autoreissu läpi eteläisen Suomen voi olla yllättävän jännittävä, jos silmät osaa vain pitää auki.-
LanguageSuomi
PublisherSAGA Egmont
Release dateDec 2, 2020
ISBN9788726511826
Taksimatka Turuntietä

Read more from Matti Almila

Related authors

Related to Taksimatka Turuntietä

Related ebooks

Reviews for Taksimatka Turuntietä

Rating: 0 out of 5 stars
0 ratings

0 ratings0 reviews

What did you think?

Tap to rate

Review must be at least 10 words

    Book preview

    Taksimatka Turuntietä - Matti Almila

    www.egmont.com

    Asunto oli täynnä lähdön tuntua. Olohuoneen ikkunan luo pääsi hädin tuskin, sillä kukkaruukut oli kerätty lomakastelijaa varten isoksi ryhmäksi ikkunalaudalle ja sen eteen lattialle. Sohvalla lojui pullisteleva matkalaukku, lukko suljettuna ja remmit kiristettyinä, tuolin selkänojalla retkotti sadetakki. Kärpäsraidin haju oli levinnyt yli huoneiston.

    Esteistä huolimatta Juhan onnistui työntyä ikkunan ääreen. Vaikka lasi oli täynnä vielä äsken valuneiden sadepisaroiden viiruja, hän erotti heti taksikyltin, kun punainen Mersu ilmestyi kulman takaa.

    Nyt se tulee! Juha huusi.

    Auto lähestyi kerrostaloa varovasti. Sen kulkua voi hyvin seurata täältä toisesta kerroksesta, missä kummisetä ja -täti asuivat. Anna juoksi olohuoneen ikkunaan keittiöstä – siellä Kaarina siirsi vielä täyttä päätä ruokia jääkaapista kylmälaukkuun. Anna näki saman kuin veljensä, punaisen taksin kadulla, jonka lätäköistä heijastui juuri esiin tullut aurinko.

    Aarnokin nousi ähkäisten nojatuolista ja siirtyi lasten viereen. Ikkunan edessä sai jo varoa, etteivät kukat kärsisi tungoksesta.

    Ei tuo ole Laine, hänen autonsa on keltainen, Juhan kummisetä ilmoitti ja meni takaisin lehteä lukemaan.

    Ei se ainakaan ole helsinkiläinen, Anna huomautti. Hän erotti rekisterikilvestä kirjainyhdistelmän TAS. Ja nyt se pysähtyi tuohon alas, ihan teidän rappukäytävän eteen.

    Laineella voi olla uusi auto, Kaarina huusi keittiöstä. Hän alkoi yhä kiireisemmin puuhata tavaroita matkakuntoon.

    Voi voi, kaikki ei ole vielä ihan valmista.

    Sopisi olla, kello on juuri nyt tasan kymmenen.., ei mutta Leohan siitä autosta tuli ulos. Hänellä on siis uusi Mersu, Aarno sanoi. Hän oli tullut uudelleen ikkunan luo ja paineli saman tien eteiseen järjestelemään maalle vietävää tavarapaljoutta. Täytyy raivata kulkutie Laineelle.

    Väylää oli raivattu jo tunti sitten, kun isä toi Annan ja Juhan tänne. Isän täytyi poistua saman tien, hän vain hyvästeli kiireesti lapset sekä Kaarinan ja Aarnon – vielä piti piipahtaa työpaikalla, ennen kuin hän hakisi äidin ja ajaisi lentokentälle. Juuri vanhempien ulkomaanmatkan vuoksi Anna ja Juha oli tuotu tänne, he pääsivät isän serkun mukana viikoksi tämän kesämökille Turun saaristoon.

    Hyvä että taksi tuli, päästään matkaan, Juha ajatteli. Hän oli äskeisen puolen tunnin ajan liikuskellut kyllästyneenä ja vähän unisena kummisedän kotona. Eilisiltana valvottiin myöhään, vaikka äiti komensikin varhain vuoteeseen – ei millään saanut unta kun matka jännitti. Sitä paitsi oven takaa kuului miten äiti viimeisteli matkavaatteitaan ja isä kirjoitti jotain paperia. Sen paperin isä vei sitten tänään töihin vaikka paikalla ei ollut ketään, maanantaina sitä tarvittaisiin isän ollessa jo lomalla.

    Mutta nyt kun taksi oli jo alhaalla kadulla, Juhaa ei enää nukuttanut tippaakaan.

    Ovikello soi. Aarno avasi, sisään tuli pitkä ystävällisesti hymyilevä mies. Hän oli pukeutunut harmaaseen autoilijan puseroon ja samanvärisiin housuihin. Päivää vaan taas.

    Terve Leo, mitä Rymättylään kuuluu?"

    Kaikki tuntui olevan kohdallaan. Ja täällä kanssa, talvi on mennyt hyvin, vai?

    Aarno selitti voimiset, lisäsi sitten: Tässä ovat Anna ja Juha. Alkuviikolla, kun reissusta sovittiin, kerroinkin heistä – serkkuni tytär Anna, ja tässä kummipoikani, 11-vuotias Juha, joka on kaksi vuotta sisartaan nuorempi.

    Jaa, päivää vaan, olenko minä mahtanut näitä nuoria ennen nähdäkään?

    "Kyllä Juha ja Anna ovat meillä maalla käyneet, vanhempiensa kanssa.

    Enjoying the preview?
    Page 1 of 1