Historian suurimmat arvoitukset

By Maailman historia

Raamatussa puhutaan lukuisista kansoista, ihmisistä, verisistä taisteluista ja hirvittävistä katastrofeista. Ovatko tarinat pelkkää mielikuvitusta vai perustuvatko ne todellisiin tapahtumiin? Entä sitten kuningas Arthur? Oliko hän Englannin ensimmäinen kuningas vai myyttinen hahmo, jonka avulla saarivaltakunnan keskenään taistelevat kuningaskunnat saatiin yhdistettyä? Nykytutkijat kallistuvat viimeksi mainitun teorian puolelle, mutta myytti kuningas Arthurista elää edelleen. Ja miksi muinaiset egyptiläiset rakensivat pyramideja ja palsamoivat kuolleensa niin, että nämä säilyivät vuosituhansia? Kaikkiin kysymyksiin ei ole löydetty vastauksia, mutta historioitsijat ja arkeologit saavat koko ajan entistä parempia työvälineitä, joilla he selvittävät vanhoja arvoituksia. Kokosimme tähän 50 mielenkiintoisinta tapausta. Hauskoja lukuhetkiä!-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Nov 13, 2020
• ISBN: 9788726708226

Book preview

lukuhetkiä!

1. Nostradamus: profeetta vai huijari?

Napoleon ja Hitler, ydinpommi Hiroshimaan, John F. Kennedyn murha, isku World Trade Centeriin… Jo vuonna 1555 ennustaja Nostradamus näki nämä suuret tapahtumat – hänen kannattajiensa mukaan. Todellisuudessa ennustukset perustuvat virheisiin ja toiveajatteluun.

Af Pelle Stampe

Ajatus siitä, että mystinen mies yksinäisessä kammiossaan ennusti historian tapahtumia satoja vuosia eteenpäin, on jo 450 vuotta kiehtonut ihmisten mieltä.

Meidän päiviimme asti ennustaja Nostradamusta on ympäröinyt salaperäisyyden verho – ja hän on itse vahvistanut oletusta yliluonnollisista kyvyistään. Kuuluisimman kirjansa, Profetioiden, alussa hän kirjoittaa:

Istuen yössä salaisessa tutkimuksessa,/

yksin, pronssisella kolmijalalla:/

yksinäisyydestä tuleva heikko liekki,/

saa lausumaan julki sen, mitä ei pitäisi luulla joutavaksi.

Tämän nelisäkeen ja muiden Nostradamuksen elämää koskevien tarinoiden vuoksi monet Nostradamuksen elämäkerrat keskittyvät hänen väitettyyn yhteyteensä okkultismiin eli salatieteisiin. Vuosisatojen kuluessa tarinat ovat muuttuneet yhä lennokkaammiksi. Huolimatta siitä, että hänen kirjansa saavuttivat suuren suosion ja hänestä tuli hovilääkäri ja hoviastrologi, hänen elämänsä ei aikalaislähteiden mukaan ollut erityisen dramaattista.

Nostradamus – terävä poika

Nostradamuksen alkuperäinen nimi oli Michel de Nostredame. Hän syntyi 1503 Saint-Rémy-de-Provencen kylässä viljakauppiaan poikana. Isoisä oli ollut juutalainen, mutta oli vainojen vuoksi kääntynyt katolilaiseksi ja ottanut sukunimekseen Nostredame.

Michel oli nopeaälyinen poika. Hän alkoi 15-vuotiaana opiskella Avignonin yliopistossa humanistisia aineita, mm. astrologiaa, mutta vuotta myöhemmin kaupungissa puhkesi rutto ja yliopisto suljettiin. Michel ryhtyi apteekkariksi, kunnes hän 1529 pyrki Montpellier'n yliopistoon lukemaan lääkäriksi. Hänet erotettiin kesken opintojen, sillä yliopiston sääntöjen mukaan häntä ei voitu hyväksyä, koska hän oli aiemmin työskennellyt alempiarvoisessa ammatissa. Ei tiedetä varmasti, palasiko hän myöhemmin jatkamaan opintojaan.

Michel de Nostredame jatkoi työtään apteekkarina ja sai pian kuuluisuutta kehitettyään ruusupillerin, jonka sanottiin suojaavan rutolta. Myös Jules-César Scaliger, yksi renessanssin johtavista filosofeista, sai kuulla pilleristä. Scaliger kutsui Michel de Nostredamen Etelä-Ranskaan Agenin kaupunkiin, jotta he yhdessä voisivat keksiä parannuskeinon ruttoon.

Agenissa Michel tapasi ensimmäisen vaimonsa ja sai tämän kanssa kaksi lasta. Vuonna 1534, vain kolme vuotta häiden jälkeen, Michel joutui myöntämään, ettei ruusupilleristä sen enempää kuin muistakaan ruttotutkimuksista ollut apua; puoliso ja lapset saivat pelätyn taudin ja menehtyivät.

Nostradamus innostui magiasta

Vaimonsa ja lastensa kuolemasta murtuneena Nostradamus vaelsi pitkin Ranskaa ja Italiaa, missä hän yli kymmenen vuotta työskenteli apteekkarina ja ruttolääkärinä. Matkoillaan hän ilmeisesti kiinnostui yhä enemmän yliluonnollisista asioista ja astrologiasta.

Vahvasti taikauskoisen väestön keskuudessa lääkärit itse olivat taikauskoisimpia, etenkin ruttolääkärit. Kaikkia keinoja, rukouksia ja rituaaleja käytettiin, koska mitään tehokasta parannuskeinoa ei tunnettu. Jos oli toivoa siitä, että potilas pelastuisi maagisten ympyröiden ja henkien manaamisen avulla, lääkärit piirsivät potilaan sairasvuoteen liepeille ympyröitä ja kutsuivat henkiä.

Vuonna 1547 Michel de Nostredame asettui Salon-de-Provenceen, missä hän jälleen avioitui ja aloitti uran ennustajana. Vuonna 1550 hän julkaisi almanakan ja muutti nimensä mystisen kuuloiseksi Nostradamukseksi. Juhlapäivien lisäksi almanakassa oli horoskooppeja ja ennustuksia tulevalle vuodelle. Kirjasta tuli suuri menestys, ja siksi Nostradamus julkaisi vähintään yhden almanakan joka vuosi kuolemaansa vuoteen 1566 asti. Suosio toi monet Nostradamuksen luo saamaan neuvoja ja oman horoskoopin.

Almanakkojen lisäksi Nostradamus valmisteli teosta nimeltä Profetiat (Ennustukset). Sen ansiota on hänen myöhempi kuuluisuutensa. Profetiat ei kuitenkaan ollut kummoinen menestys ilmestyessään ensi kertaa 1555. Vain pieni ryhmä Ranskan yläluokasta piti sitä kokoelmana erityisiä, henkisesti innostavia ennustuksia.

Ennustus kuninkaan kuolemasta

Yksi Nostradamuksen ennustuksista käsitteli Ranskan kuningasperheeseen kohdistuvaa uhkaa, ja hänet kutsuttiin siksi hoviin. Hän pelkäsi joutuvansa mestatuksi majesteettirikoksesta, mutta kuningatar Katariina de’ Medici pyysikin häntä laatimaan horoskoopit lapsilleen. Tällöin Nostradamus ennusti kuningas Henrik II:n kuoleman:

Nuori leijona kukistaa vanhan,/

kaksintaistelussa taistelukentällä:/

kultahäkissä puhkaisee hänen silmänsä,/

kaksi haavaa yhdessä, sitten kuolee julman kuoleman.

Ennustus oli hämmästyttävän tarkka. Kuningas kuoli vuonna 1559 ritariturnajaisten jälkeen, kun vastustajan keihään pirstale lävisti kuninkaan kultaisen silmikon ja porautui hänen silmänsä ja kaulansa läpi. Henrik kuoli kärsittyään kymmenen päivää kovia tuskia. Sekä kuninkaalla että hänen nuoremmalla vastustajallaan oli kilvessään leijona. Ennustusta on sittemmin pidetty todisteena Nostradamuksen kyvystä nähdä tulevaisuuteen. Ennustus ei kuitenkaan ollut vielä Profetioiden ensimmäisessä versiossa, joka ilmestyi neljä vuotta ennen kuninkaan kuolemaa, vaan se oli mukana vasta 55 vuotta myöhemmässä painoksessa. Nostradamuksen on silti täytynyt vakuuttaa leskikuningatar Katariina, koska tämä teki Nostradamuksesta neuvonantajan, hoviastrologin ja hovilääkärin.

Tuhat ennustusta tulevaisuudesta

Profetiat ilmestyi neljässä osassa vuosina 1555–1558. Se sisälsi 1 000 ennustusta, mutta vain 942 on säilynyt.

Toisin kuin almanakkojen ennustukset Profetiat-teos ei käsittele vain seuraavaa vuotta. Yhteistä kaikille ennustuksille on kuitenkin se, että niissä ei mainita vuosilukuja. Useimmat käsittelevät katastrofeja ruttoepidemioita, maanjäristyksiä, sotia, tulvia, tulipaloja, miehityksiä, murhia, kuivuuskausia ja taisteluita. Jotkin ennustavat katastrofeja hyvin yleisin sanakääntein, kun taas toisissa mainitaan yksittäisen henkilön nimi tai pieni ihmisryhmä. Jotkin ennustukset koskevat yksittäistä kaupunkia, toiset kokonaisia valtioita.

Profetioiden ilmestyessä inkvisitio eli huippukauttaan. Uskonpuhdistus oli jakanut kristityn Euroopan vain 25 vuotta aiemmin, joten katolinen kirkko epäili kaikkea, mikä saattoi merkitä poikkeamaa oikeasta opista.

Pelosta kirkon reaktiota kohtaan Nostradamus verhosi kirjan sisällön sanaleikkeihin ja sekoitti ranskan kieleen kreikkalaisia, italialaisia ja latinalaisia sanontoja. Hän ei kuitenkaan joutunut kahnauksiin kirkon edustajien kanssa, koska nämä muiden tavoin uskoivat astrologiaan. Kirjan kieliasun vuoksi monet kuitenkin pitivät Nostradamusta mielenvikaisena.

Runsaasti lainauksia ja kopiointeja

Nostradamuksen itsensä mukaan hän ei ollut profeetta sanan varsinaisessa merkityksessä. Jotkut profeetoista ennustivat suuria asioita. Minä en mitenkään halua itselleni sellaista arvonimeä, Nostradamus kirjoitti Henrik II:lle 1558. Nostradamus piti itseään astrologina, ja hänen profetiansa eivät perustuneet taikuuteen vaan ennustavaan astrologiaan.

Keskiajalla ja renessanssin aikana astrologia oli jaettu lääketieteelliseen, meteorologiseen ja ennustavaan astrologiaan. Lääketieteellistä ja meteorologista astrologiaa pidettiin tieteenaloina ja niitä käytettiin parantamiseen ja säätiedotuksiin. Kaikki uskoivat, että planeettojen asema vaikutti Maan elämään. Ennustavaa astrologiaa joka käytännössä vastaa nykykäsityksen mukaista astrologiaa ei pidetty vakavasti otettavana tieteenä. Tuon ajan ammattimaisten astrologien joukossa Nostradamusta pidettiin huijarina.

Nostradamuksen menetelmä oli komparatiivinen astrologia. Hän vertaili menneiden aikojen suuria tapahtumia planeettojen asemaan. Kun planeetat tulevaisuudessa olisivat samassa asennossa, seuraisi vastaava tapahtuma. Siksi monet Nostradamuksen suurmiehiä koskevista ennustuksista perustuvat Rooman keisarien tekoihin. Suurmiesten horoskoopit ja tiedot planeettojen sijainnista hän kopioi toisten astrologien teoksista, mutta hän teki paljon virheitä. Profetiat olikin täynnä kirjoitus- ja painovirheitä, jotka vuosisatojen kuluessa ovat tuottaneet yhä uusia virheitä