Universumi on älykäs. Sielu on olemassa. Aineen tuolla puolen, hengelliseen näkemykseen kosmoksesta

By Bruno Del Medico

Kvanttifysiikan löydöt muuttavat täysin modernin tieteen maisemaa. Ensimmäiset kvanttitietokoneet, joissa on lähes rajaton laskentakapasiteetti, valmistetaan ja puhutaan aikamatkailusta. Monia muita uuden fysiikan näkökohtia ymmärretään huonosti. Kvanttisuperpositio ennustaa, että hiukkanen voi olla kahdessa eri paikassa yhtä aikaa. Kvanttiromahdus mahdollistaa sen, että aineen käyttäytyminen voidaan päättää yksinkertaisesti sitä tarkkailemalla. Kirja käsittelee tätä, mutta ei vain; se antaa paljon tilaa ilmoitetuille, mutta vielä vahvistamattomille teorioille, jopa kaikkein rohkeimmille, jos niillä on tieteellinen perusta.

Siksi hän puhuu ei-paikallisuudesta, psyykkestä tilasta, jossa tähtitieteellisille etäisyyksille sijoitetut hiukkaset käyttäytyvät ikään kuin ne olisivat yhtä. Paljon tilaa on omistettu multiversumille eli rinnakkaisuniversumien teorialle. Joissakin luvuissa kirja kuvaa yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla neurobiologin Stuart Hameroffin tutkimusta, joka tehtiin yhdessä vuoden 2020 Nobel-palkinnon saaneen ei-uskovan fyysikon Roger Penrosen kanssa. Näiden kahden tutkijan mukaan omatunto eli sielu , voidaan tunnistaa kvanttivaihteluiden muodossa, jotka pystyvät selviytymään ruumiin fyysisen kuoleman jälkeen. Jos näin todella on, onko koskaan mahdollista kehittää työkaluja, jotka mahdollistavat vuoropuhelun niiden omantunnon kanssa, jotka eivät enää elä fyysisesti?

Kirjassa seurataan vakiintuneiden tiedemiesten tutkimuksia matemaattisista kaavoista puuttuvalla diskursiivisella kielellä, ja se havainnollistaa yksinkertaisella ja kaikille ymmärrettävällä tavalla maailman ihmeitä, joista vielä muutama vuosikymmen sitten kukaan ei olisi koskaan epäillyt 'olemassaolo. Tämä kirja vahvistaa räjähdysmäisesti materialismin lopun ja hengen ja aineen yhteistyön aikakauden alkamisen.

• Language: Suomi
• Publisher: Bruno Del Medico Editore
• Release date: Apr 29, 2023
• ISBN: 9798215080122

Bruno Del Medico

1946. Programmatore informatico attualmente in pensione, opera come divulgatore e blogger in diversi settori tecnici. Alla nascita dell’Home computing ha pubblicato articoli e studi su diverse riviste del settore (Informatica oggi, CQ Elettronica, Fare Computer, Bit, Radio Elettronica e altre). Negli ultimi anni si è impegnato nella divulgazione delle nuove scoperte della fisica quantistica, secondo la visione orientata alla metafisica di molti notissimi scienziati del settore come David Bohm e Henry Stapp. In questo ambito ha pubblicato tre volumi: “Entanglement e sincronicità”, “Succede anche a te?” e recentemente “Tutti i colori dell’entanglement”. Gestisce il sito www.entanglement.it, ed è presente su Facebook con la pagina di successo “Cenacolo Jung-Pauli”, che conta oltre 10.000 iscritti e vuole essere luogo di dibattito dedicato all’incontro tra scienza e psiche.

Book preview

Mistä tämä kirja kertoo.

Kvanttifysiikan löydöt muuttavat täysin modernin tieteen maisemaa. Ensimmäiset kvanttitietokoneet, joissa on lähes rajaton laskentakapasiteetti, valmistetaan ja puhutaan aikamatkailusta. Monia muita uuden fysiikan näkökohtia ymmärretään huonosti. Kvanttisuperpositio ennustaa, että hiukkanen voi olla kahdessa eri paikassa yhtä aikaa. Kvanttiromahdus mahdollistaa sen, että aineen käyttäytyminen voidaan päättää yksinkertaisesti sitä tarkkailemalla. Kirja käsittelee tätä, mutta ei vain; se antaa paljon tilaa ilmoitetuille, mutta vielä vahvistamattomille teorioille, jopa kaikkein rohkeimmille, jos niillä on tieteellinen perusta.

Siksi hän puhuu ei-paikallisuudesta, psyykkestä tilasta, jossa tähtitieteellisille etäisyyksille sijoitetut hiukkaset käyttäytyvät ikään kuin ne olisivat yhtä. Paljon tilaa on omistettu multiversumille eli rinnakkaisuniversumien teorialle. Joissakin luvuissa kirja kuvaa yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla neurobiologin Stuart Hameroffin tutkimusta, joka tehtiin yhdessä vuoden 2020 Nobel-palkinnon saaneen ei-uskovan fyysikon Roger Penrosen kanssa. Näiden kahden tutkijan mukaan omatunto eli sielu , voidaan tunnistaa kvanttivaihteluiden muodossa, jotka pystyvät selviytymään ruumiin fyysisen kuoleman jälkeen. Jos näin todella on, onko koskaan mahdollista kehittää työkaluja, jotka mahdollistavat vuoropuhelun niiden omantunnon kanssa, jotka eivät enää elä fyysisesti?

Kirjassa seurataan vakiintuneiden tiedemiesten tutkimuksia matemaattisista kaavoista puuttuvalla diskursiivisella kielellä, ja se havainnollistaa yksinkertaisella ja kaikille ymmärrettävällä tavalla maailman ihmeitä, joista vielä muutama vuosikymmen sitten kukaan ei olisi koskaan epäillyt 'olemassaolo. Tämä kirja vahvistaa räjähdysmäisesti materialismin lopun ja hengen ja aineen yhteistyön aikakauden alkamisen.

Elää maapähkinän kuoressa.

Tavoitteeni on yksinkertainen. Se on täydellinen ymmärrys maailmankaikkeudesta, miksi se on tehty sellaiseksi kuin se on ja miksi se todella on olemassa.

(Stephen Hawking, astrofyysikko)

––––––––

My goal is simple. It is the complete understanding of the universe.

I want to understand why the universe is made as it is and why it actually exists.

(Stephen Hawking, astrophysicist)

Mitä yhteistä Hamletilla on Stephen Hawkingin kanssa?

14. maaliskuuta 2018 Cambridgessa kuoli yksi aikamme kuuluisimmista tiedemiehistä, astrofyysikko Stephen Hawking. Hänen kiinnostuksen kohteet ulottuivat erittäin laajalle tietoalueelle. Hän esimerkiksi suoritti ensin tieteellisiä tutkimuksia Stonehengen tähtitieteellisistä kohdistamisesta.

Hawking oli myös erittäin hyvä popularisoija. Hänen tunnetuin teoksensa, kirja A Brief History of Time julkaistiin vuonna 1988, ja sitä on myyty maailmanlaajuisesti yli kymmenen miljoonaa kappaletta.

Vuonna 2001 Hawking julkaisi toisen hitin, The Universe in a Nutshell. Otsikko on riittävän omaperäinen, jotta se ei herätä uteliaisuutta. Itse asiassa viittausta pähkinänkuoreen ei selitetä johdannossa. Löydämme vihjeen vasta kolmannen luvun alusta. Tässä lainaus Shakespearen Hamletista, II näytös:

Oi Jumala, voisin olla rajoitettu muutamaan sanaan ja pitää itseäni äärettömän avaruuden kuninkaana..

"O God, I could be bounded in a nutshell and count myself a king of infinite space".

Hawking on valtavan kulttuurin mies. On tarkka syy, miksi hän valitsi tämän lauseen. Tämän luvun tarkoituksena on selittää syy tähän valintaan. Tästä lainauksesta lähtien pystymme ymmärtämään seuraavassa käsitellyt aiheet.

Aikaansa edustava kirjailija.

William Shakespeare eli vuosina 1564–1616. Hän tuotti monia teoksia. Näistä teoksista tunnetuin on varmasti Hamlet, jonka Shakespeare kirjoitti vuosina 1600-1602.

Hamlet on tragedia ja kertoo joitain näennäisesti fantastisia tapahtumia, jotka kuitenkin voidaan liittää aikansa poliittiseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Todellakin, Shakespeare täyttää kertomuksen vihjailulla. Näin ollen työn sisältöä voidaan arvioida eri tasoilla. Voimme erottaa kerronnan tason ja historiallisen. Mutta on myös kolmas taso. Tätä voidaan pitää kirjailijan mielipiteiden transponoitumisena aikakauden kulttuuriseen käymiseen.

Kolme tasoa on tiivistetty oheisessa kaaviossa. Hamletin yksityiskohtaisen juonen tunteminen ei ole välttämätöntä erilaisten tulkintojen ymmärtämiseksi. Voimme lyhyesti muistaa, että yksi päähenkilöistä on kuningas Claudius. Claudius meni naimisiin Gertruden, edesmenneen kuningas Hamletin lesken kanssa. Muuten, Gertrude on prinssi Hamletin äiti. (Kummallista, nuori prinssi kantaa samaa nimeä kuin hänen isänsä).

Kuolleen kuninkaan haamu ilmestyy hänen pojalleen Hamletille ja paljastaa hänelle hänen kuolemansa salaisuuden. Väittää, että Claudius tappoi hänet. Claudius teki rikoksen anastaakseen valtakunnan ja mennäkseen naimisiin Gertruden kanssa. Kaikki halukkaat voivat löytää yhteenvedon juonesta liitteestä.

Tarinassa negatiivisen hahmon, murhaajan ja anastajan kuningas Claudiuksen tarina kietoutuu uhrin, prinssi Hamletin, tarinaan.

––––––––

Kuva 1 - Stephen Hawking ensimmäisessä avioliitossa vuonna 1963 Jane Wilden kanssa. Pian tämän jälkeen hänet iski sairaus, joka pakotti hänet asumaan pyörätuolissa.

Vaikka prinssi on oikeassa, hänen on teeskennellä olevansa hullu välttääkseen Claudion kielteisiä toimia. Shakespeare tekee hyvä-paha -antinomian omakseen, saamalla sen kulttuurisista tutuistaan ​​ja tieteellisistä kiistoista, jotka koskevat häntä älyllisesti. Hän uskoo kuningas Claudiuksen edustaman pahiksen roolin tähtitieteilijä Tycho Brahelle.

Livelli interpretativi dell’Amleto di Shakespeare.

Kuningas Claudius.

Kerronnallinen taso.

Hamletin isän haamu paljastaa, että Claudius tappoi hänet varastaakseen valtaistuimen ja mennäkseen naimisiin kuningatar Gertruden kanssa.

Historiallinen taso.

Claudius tunnistetaan Frederick II:een (1534-1588), joka oli Tanskan ja Norjan kuningas. Kun tähtitieteilijä Tycho Brahe tulee kuuluisaksi, Claudio antaa hänelle saaren lähellä Elsinoren linnaa.

Viittauksellinen taso.

Kuningas Claudius edustaa Tycho Brahen tukemaa Ptolemaioksen teesiä. Tämä väitöskirja asettaa maapallon maailmankaikkeuden keskipisteeseen. Shakespeare ei hyväksy tätä väitettä.

Rosencrantz ja Guildenstern.

Kerronnan taso.

He ovat kaksi Hamletin ystävää. Claudius kutsuu heidät ja antaa heille tehtävän tutkia Hamletin hulluutta.

Historiallinen taso.

Tycho Brahen esi-isien joukossa esiintyy kaksi käytännössä identtistä sukunimeä.

Viittaus taso.

Kaksi hahmoa hyväksyvät tehtävän saada Hamlet vakuuttuneeksi, mutta epäonnistuvat. Ne edustavat perinteistä tiedettä, joka tukee edelleen Ptolemaioksen teesiä, mutta on syrjäyttämässä Kopernikin teesiä.

Kuningatar Gertrude.

Kerronnan taso.

Edesmenneen kuningas Hamletin vaimo. Heti miehensä kuoleman jälkeen hän suostuu naimisiin Claudion kanssa.

Historiallinen taso.

Gertrude on kuningatar Sofia, Frederick II:n vaimo ja Christian IV:n äiti.

Viittaus taso.

Sofian ja Tychon välillä oli luultavasti tunteellinen suhde. Tämä yhdistää Tychon teesit, jotka ovat Ptolemaioslaisia, vielä enemmän tuon historiallisen ajanjakson vallitsevaan kulttuuripiiriin.

Bernard.

Kerronnan taso.

Tragedian ensimmäisessä näytöksessä Bernardo mainitsee taivaalle ilmestyneen tähden ja epäonnen tuojan.

Historiallinen taso.

Tuo tähti olisi supernova, joka ilmestyi Euroopan taivaalla vuonna 1572 ja jonka Tycho Brahe kuvasi.

Viittaus taso.

Uusi tähti ilmoittaa epäonnesta, koska se osuu samaan aikaan edesmenneen kuningas Hamletin haamun ilmestymisen kanssa.

Prinssi Hamlet.

Kerronnan taso.

Hänen isänsä haamu paljastaa hänelle Claudion tekemän rikoksen.

Historiallinen taso.

Prinssi Hamlet tunnistetaan kuningas Christian IV:n kanssa. Kun Christian nousee valtaistuimelle, hän aloittaa oikeudenkäynnin Tycho Brahea vastaan ​​ja pakottaa hänet muuttamaan Prahaan. Cristiano todennäköisesti haluaa kostaa Tychon suhteesta äitinsä Sofiaan.

Viittaus taso.

Hamlet edustaa Thomas Diggesin kannattamaa teesiä. Digges tukee Kopernikin maailmankaikkeuden mallia. Tässä mallissa aurinko on maailmankaikkeuden keskellä.

Kopernik vähättelee Maan roolia, joka ei ole enää kaiken keskipiste. Mutta Hamlet ei pidä tätä alentamista tärkeänä. Hän tuntee olonsa onnelliseksi jopa maapähkinän kuoressa asuessaan..

Sen sijaan hyvän miehen roolia esittää prinssi Hamlet. Shakespearen implisiittisessä juonessa hyvä kaveri on kuitenkin toinen tähtitieteilijä, nimittäin Thomas Digges.

Ilmeisesti kahdella tähtitieteilijällä oli erilaisia ​​teorioita ja Shakespeare oli päättäväisesti samaa mieltä toisen kanssa, nimittäin Diggesin kanssa.

Tämä tarkoittaa, että Shakespeare oli samaa mieltä Kopernikaanisen teesin kanssa Maan asemasta universumissa, jota Digges tukee. Tämä väitöskirja oli päinvastainen kuin Brahen kannattama, ptolemaioslainen.

Kopernikaaninen teesi ennusti, että maa pyörii Auringon ympäri, kun taas Ptolemaioslainen ennusti päinvastoin, että aurinko kiertää maata.

Tycho Brahe e la supernova N1572

Tycho Brahe oli loistava nuori mies. Vuonna 1572, 27-vuotiaana, hän saavutti kansainvälistä mainetta kuvailemalla supernovan räjähdystä. Nykyään tunnistamme tämän tähtitieteellisen tapahtuman lyhenteellä N1572 tai nimellä Eta-Cassiopeiae B, Tycho Brahen supernova.

Maallikon silmissä supernova näyttää uudelta, erittäin kirkkaalta tähdeltä, joka yhtäkkiä ilmestyy taivaalle. Tychon aikana uusien taivaankappaleiden ilmaantuminen oli suuri huolenaihe, koska tämä ilmiö tulkittiin huonoksi enteeksi. Itse asiassa Shakespeare asettaa tämän tapahtuman aivan Hamletin alkuun ikään kuin ennustaakseen alla kerrottujen tapahtumien traagisen luonteen.

Hamlet Bernardon ensimmäisessä näytöksessä kuninkaan palveluksessa oleva sotilas kiipeää linnan torniin vaihtamaan Franciscuksen vartijaa. Pian tämän jälkeen saapuvat myös Marcello ja Orazio.

Nämä neljä hahmoa kommentoivat kaksi kuukautta aiemmin kuolleen kuninkaan aaveen ilmestyksiä.

Neljä sotilasta yhdistävät aaveen ilmestyksen uuden tähden polkuun taivaalla. Bernardo tiivistää tosiasiat näin:

Eilen illalla, sillä hetkellä, kun tuo sama tähti, jonka näet siellä auringonlaskun aikaan, oli kuvaillut ympyränsä ja valaissut sen osan taivaasta, jossa se nyt kimaltelee, Marcello ja minä, kun kello löi yhtä iskua. ."

Last night of all, When yond same star that's westward from the pole. Had made his course t' illume that part of heaven. Where now it burns, Marcellus and  myself, The bell then beating one...

Mutta samanaikaisesti tähden kanssa ilmestyy myös kuninkaan haamu.

Kuva 2 - Tycho Brahen muotokuva esi-isiensä vaakunoiden ympäröimänä. Näistä kahdessa on sukunimiä Rosenkrantz ja Guildenstierne. Nämä sukunimet ovat äärimmäisen samankaltaisia ​​kuin kahden Hamletin opiskelutoverin hahmon sukunimet.

Kun supernovaräjähdys tapahtui vuonna 1572, Shakespeare oli kahdeksanvuotias. Varmasti tapahtuma teki häneen suuren vaikutuksen ja oli merkityksellinen hänen kulttuurisessa kasvussaan.

Tycho Brahe havaitsi ilmiön myös iltana 11. marraskuuta 1572:

Yhtäkkiä ja odottamatta näin tuntemattoman tähden lähellä zeniittiä, erittäin kirkkaalla valolla.

Suddenly and unexpectedly I saw an unknown star in the zenith, with a very bright light.

Supernovan kirkkaus oli verrattavissa Venuksen kirkkauteen. Se näkyi myös päiväsaikaan. Tycho kuvasi ilmiötä pienessä niteessä, joka julkaistiin vuonna 1573 otsikolla De nova stella.

Supernova lakkasi loistamasta vuonna 1574, mutta vertauskuvallisesti Tycho Brahen onnentähti alkoi loistaa siitä hetkestä lähtien.

Tähtitieteilijästä tuli niin kansainvälisesti tunnettu, että kuningas Frederick II (tragediassa Claudius) antoi hänelle Hvenin saaren, joka sijaitsee lähellä hänen linnaansa Elsinoressa Juutinrauman salmen suulla.

Tälle saarelle Tycho rakennutti linnan ja kutsui sitä Uranienborgiksi tähtitieteen mytologisen jumaluuden (Muusan) Uranian kunniaksi.

Tarina päättyy epätieteellisesti. Näyttää siltä, ​​​​että Tychosta tuli kuningatar Gertruden, surmatun kuninkaan lesken rakastaja. Historiallisessa todellisuudessa Gertrude oli kuningatar Sofia, Fredrik II:n vaimo ja hänen seuraajansa Christian IV:n äiti.

Tietenkin Christian IV ei hyväksynyt Tychon suhdetta äitiinsä.

Kun hän nousi valtaistuimelle, uusi kuningas muutti ratkaisevasti kuninkaallisen talon ja Tychon välistä suhdetta ja aloitti oikeudenkäynnin häntä vastaan.

Tämän vuoksi vuonna 1597 Tycho Brahe hylkäsi Hvenin saaren ja muutti Prahaan. Sekä Uranienborgin linna että läheinen Stjerneborgin tähtitieteellinen kompleksi tuhoutuivat pian tähtitieteilijän kuoleman jälkeen. 1950-luvulla Stjerneborgissa tehtiin arkeologisia kaivauksia. Sivustoa kunnostettiin myöhemmin uudelleen. Tällä hetkellä Uranienborgissa on Tycho Brahelle ja Hvenin saaren historialle omistettu museo.

Mitä tulee supernovaan, viime vuosisadalle asti nämä esineet olivat vähän tunnettuja.

Vuoden 1952 jälkeen tähtitieteilijät alkoivat tutkia taivaan päästöjä radiotaajuusalueella. Tämä mahdollisti Tycho-supernovan jäänteiden tunnistamisen objektiin 3C10. Näyttää siltä, ​​että tämä supernova syntyi valkoisen kääpiön räjähdyksestä, joka oli ylittänyt Chandrasekharin rajan. Vuonna 2005 tähtitieteilijät tunnistivat myös binäärijärjestelmän toisen tähden ja antoivat sille nimen Tycho G.

Tähtitiedettä koskevat kiistat.

Not from the stars do I my judgement pluck;

And yet methinks I have Astronomy,

But not to tell of good or evil luck,

Of plagues, of dearths, or seasons' quality;

Nor can I fortune to brief minutes tell,

Pointing to each his thunder, rain and wind,

Or say with princes if it shall go well

By oft predict that I in heaven find:

But from thine eyes my knowledge I derive,

And, constant stars, in them I read such art

As truth and beauty shall together thrive,

If from thyself, to store thou wouldst convert;

Or else of thee this I prognosticate:

Thy end is truth's and beauty's doom and date.

(William Shakespeare, Sonnet XIV)

Ptolemaioksen järjestelmä.

Näillä sivuilla käsittelemäni kiista rajoittuu Tycho Brahen ja Thomas Diggesin ajatteluun. Ennen kuin mennään yksityiskohtiin, on kuitenkin aiheellista selittää lyhyesti kiistaan ​​johtanutta asiaa. Heillä oli erilainen käsitys maailmankaikkeuden muodosta ja toiminnasta. Tähän liittyen ihmiskunnan historian aikana on kehitetty monia teorioita.

Kreikkalaiset tekivät ensimmäisenä mallin aurinkokunnasta. Hipparkhos, filosofi, joka eli vuosina 200–120 eKr., tutki huolellisesti Babylonian kaldealaisten vuosisatojen aikana keräämiä havaintoja ja tietoja. Hipparkhos käytti tätä tietoa kehittääkseen mallin, joka pystyy selittämään Auringon ja Kuun liikkeen.

2. vuosisadalla jKr. Claudius Ptolemaioksen kehittämä malli vakiintui. Ptolemaios