Amerikkalainen mafia, kieltolaki ja jengisota

By Maailman historia

1800-luvun puolivälissä Sisilia oli rutiköyhä maa, jossa laittomuudet rehottivat. Maantierosvoilu ja murhat olivat jokapäiväisiä. Anarkian keskelle syntyi entisten tilanhoitajien ja maatyöläisten perustamia salaseuroja, joista muodostui vähitellen Sisilian pelätty Mafia, Cosa Nostra. Joitain vuosia myöhemmin tuhannet italialaiset muuttivat USA:han – ja heidän mukanaan muutti myös sisilialainen mafia. 1920-luvulla Yhdysvalloissa vallitsi kieltolaki, joka johti murhien, rikosten ja korruption rajuun nousuun. Gangsteripomo Al Capone ansaitsi uskomattomia summia sammuttamalla chicagolaisten janon alkoholiin, naisiin ja uhkapeleihin. Al Caponen rikosrekisteri oli verinen, ja se ajoi hänet lopulta vankilaan lukkojen taakse."Amerikkalainen mafia, kieltolaki ja jengisota" on henkeäsalpaava artikkeli mafiasta ja sen kiistanalaisimmista henkilöistä.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: May 1, 2020
• ISBN: 9788726383249

Book preview

www.egmont.com

1. Kunnian miesten mafia

1800-luvun puolivälissä Sisilia oli rutiköyhä maa, jossa laittomuudet rehottivat. Maantierosvoilu ja murhat olivat jokapäiväisiä. Anarkian keskelle syntyi entisten tilanhoitajien ja maatyöläisten perustamia salaseuroja. Niistä muodostui vähitellen pelätty Cosa Nostra, Sisilian mafia.

Tomas Revsbech hansen

Italia 1861

Italian kuningaskunta syntyi niemimaan pikkuvaltioiden yhdistyessä, mutta uusi valtio oli heikko, ja rikollisuus kukoisti etenkin sen laitamilla, kuten Sisiliassa. Maanomistajat joutuivat ostamaan suojelua yksityisiltä asejoukoilta.

Aurinko paistoi ja sitruunapuut kukkivat, kun paroni Nicoló Turrisi Colonna ajoi vaunuissaan kohti Sisilian pääkaupunkia Palermoa kesällä 1863.

Laukaukset tulivat varoittamatta, ja niitä tuli monelta eri suunnalta. Colonna ajureineen säilyi kuitenkin vahingoittumatta. He sukelsivat suojaan, vetivät omat aseensa esille ja vastasivat tuleen. Yksi Colonnan lähistöllä sijainneen tilan vartijoista kuuli metelin ja saapui miesten tueksi. Hän ampui yhtä hyökkääjistään haulikolla, minkä jälkeen loput näistä pakenivat raahaten haavoittuneen toverinsa mukanaan.

Paroni Colonna ei tehnyt poliisille ilmoitusta välikohtauksesta. Parlamentin jäsenenä hän tiesi, miten tehoton Palermon poliisi saattoi olla. Sen sijaan hän otti kynän käteensä ja alkoi kirjoittaa.

Kirja pääsi otsikoihin

Kirjassaan Pubblica sicurezza in Sicilia, yleinen turvallisuus Sisiliassa, Colonna kertoi, miten salaseura, joka koostui vuokraviljelijöistä ja paikallisten maatilojen vartijoista, terrorisoi väestöä ja murhasi viattomia ihmisiä.

Colonna nimitti veljeskuntaa lahkoksi sen uskonnollissävytteisten liittymisrituaalien vuoksi. Uusien jäsenten tuli vannoa lahkolle uskollisuutta pidellen palavaa pyhimyksenkuvaa käsissään. Kaikkien jäsenten tuli lisäksi noudattaa erittäin tiukkoja sääntöjä, joiden rikkomisesta rangaistiin kuolemalla.

Salaseura oli Colonnan mukaan perustettu 1840-luvulla, ja alunperin sen tarkoitus oli suojella sisilialaisia espanjalaissyntyisen hallitsijan julmuuksilta.

Kun Italian kansallismieliset joukot valtasivat Sisilian vuonna 1860, heidät otettiin ensin riemulla vastaan. Rikolliset salaseurat odottivat uuden hallinnon muuttavan tilannetta saarella mutta joutuivat pettymään, ja niinpä jatkoivat entiseen malliin.

Colonnan kirja oli ensimmäinen, jossa käsiteltiin Sisilian mafiaa eli Cosa Nostraa. Kirja ravisteli Italian parlamenttia, sillä Colonna väitti, että monet sisilialaiset poliitikot olivat mukana rikollisten salaseurojen toiminnassa. Kirjan paljastukset pääsivät myös lehtien otsikoihin, ja pian niistä puhuttiin kaikkialla. Kansa alkoi kutsua järjestöä nimellä Mafia suositun teatterikappaleen I mafiusi di la Vicaria eli Vicarian vankilan herrasmiesvarkaat mukaan. Näytelmä kertoi Palermon vankilan asukeista, jotka rikollisuudestaan huolimatta olivat kunnian miehiä ja heikkojen suojelijoita.

Näytelmää esitettiin täysille katsomoille, ja se rakensi osaltaan romanttista käsitystä mafiajärjestöistä Sisilian vastineena Robin Hoodille.

Colonnan mafiakytkökset

Historiantutkijoiden käsitykset Colonnasta ja tämän kirjasta vaihtelevat. Osa on sitä mieltä, että Colonnalla oli mafiakytköksiä eikä hänen kirjansa siksi ole luotettava ja puolueeton lähde. Colonnan kuvaukset mafiasta, sen rituaaleista ja säännöistä ovat hyvin yksityiskohtaisia ja herättävät epäilyksiä Colonnan yhteyksistä mafian sisäpiiriin.

Mafian syntyvaiheista historioitsijat ovat melko yksimielisiä. Mafia sai todennäköisesti alkunsa Palermon seudun sitruunanviljelijöistä ja tilojen vartijoista koostuneista joukoista.

Läntinen Sisilia oli 1800-luvulla takapajuinen yhteisö, jossa oikeutta jakoivat feodaalisen tavan mukaan mahtavat ja äveriäät tilanomistajat. Kun rikollisuus ja sosiaalinen tyytymättömyys kasvoivat, tilanomistajien oli turvauduttava uusiin keinoihin omaisuutensa suojelemiseksi. He varustivat osan viljelijöistä aseilla ja maksoivat näille tilustensa vartioimisesta.

Italian yhdistyttyä kuningaskunnaksi vuonna 1861 tilanomistajien oikeus jakaaoikeutta lakkautettiin. Nuorella valtiolla ei kuitenkaan ollut resursseja Sisilian olojen parantamiseen tai lain ja järjestyksen ylläpitämiseen.

Köyhyys ajoi monet ryöstelemään ja maantierosvoiksi. Yksityinen vartiointi saattoi siten tuntua järkevältä ratkaisulta, mutta maanomistajat saivat huomata, että yritys ratkaista yksi ongelma synnytti pian toisen.

Kun aseistetut vartiojoukot huomasivat, että maanomistajat tarvitsivat niitä kipeästi, ne alkoivat vaatia lisää suojelurahaa. Italian valtio puolestaan yritti moneen otteeseen palauttaa lain ja järjestyksen Sisiliaan julistamalla sinne poikkeustilan ja lähettämällä sinne sotajoukkoja. Se vain lisäsi tyytymättömyyttä saarella.

Tässä ilmapiirissä syntyivät ensimmäiset salaseurat, joista mafia sittemmin kehittyi. Järjestäytyneen rikollisuuden tukikohta oli alusta asti Palermon satamakaupunki ympäristöineen.

Palermosta sotatanner

Kansa oppi pian pelkäämään rikollisryhmiä, jotka raivasivat tieltään kaikki vastustajansa. Uusia salaseuroja syntyi lisää, kun tavalliset rikolliset lyöttäytyivät yhteen pärjätäkseen mafialle. Rikollisuuden kasvaessa Palermo sai toimia ajoittain rikollisjoukkojen ankarien välienselvittelyjen näyttämönä.

Vuodelta 1873 peräisin oleva tilasto kertoo, että kun Pohjois-Italiassa sijaitsevassa Lombardian maakunnassa tehtiin vuosittain yksi murha 44 674 asukasta kohti, Sisiliassa