Vapaaksi murtautuneet - Osa 6

By Lisa Westerlund

Kuinka taistella oikeudenmukaisuuden puolesta, jos sydän on juuri murtunut? Klaran ja Niman suhteessa ei ole kaikki hyvin – ja Klaran elämä on muutenkin ylösalaisin. Klara päättää päihittää verkkovihaajansa, mutta on projektissaan jo liian uhkarohkea. Samalla Klaran työkaveri Jonas saa yllättäen tietää, kuka vihaa Klaraa niin paljon, että on masinoinut vihakampanjan Klaraa vastaan. -

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Jun 1, 2020
• ISBN: 9788726427387

Book preview

www.egmont.com

Klara

Poliisi! Pysähdy!

Kaksi virka-asuista naista juoksi kohti miestä. Hän hidasti ja kääntyi. Järkyttyneenä. Leila käytti tilaisuutta hyväkseen, kääntyi nopeasti ja heittäytyi vasten miehen selkää niin, että mies kaatui maahan. Poliisi oli nopeasti heidän luonaan ja laittoi miehen käsirautoihin.

Klara vajosi maahan muutaman metrin päässä. Hautasi päänsä polvien väliin. Tärisi. Leila istuutui viereen. Laittoi kädet hänen ympärilleen. Kaikki on ok. Kaikki meni hyvin.

Klara ei vastannut. Hän ryömi muutaman millimetrin lähemmäksi Leilaa.

Sinä olet turvassa nyt.

Kyyneleet putosivat alas Klaran poskelle.

En ole. Ääni oli periksi antanut.

Kyllä vain, he ovat juuri ottaneet hänet kiinni. Katso, hän on vain heikko, harmaa ja ryppyinen vanha ukko. Käsiraudoissa.

Klara kuuli Leilan äänestä, että hän näytteli. Ja rakasti häntä sen takia.

Katso ympärillesi. Nyt on päivä. Valoa. Paljon ihmisiä. Kaikki näkivät, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Mikä ihmisissä on oikein vikana? Ja tässä kyse oli vain yhdestä tavallisesta ukosta. Minä en ole turvassa.

Klara katsoi miestä. Mies kiroili ja pihisi, että poliisi oli epäpätevä ja Ruotsin oikeusjärjestelmä korruptoitunut. Arvottomat naiset eivät nähneet eroa lainkuuliaisten kansalaisten ja maahanmuuttajasikojen välillä. Hänen sormensa osoitti suoraan Leilaan. Puhumattakaan tuosta huorasta. Sormi muutti suuntaa ja osoitti nyt puolestaan kohti Klaraa.

Klara lakkasi tärisemästä. Mies oli säälittävä. Pieni mies täynnä vihaa. Hän nousi ja käveli lähemmäksi. Leilan askeleet seurasivat perässä, mutta Klara tuskin huomasi niitä.

Mitä minä olen tehnyt sinulle? Klaran ääni rikkoi miehen katkeran monologin. Mies kohtasi Klaran katseen salamoivalla intensiteetillä. Hän huokaisi syvään ja huusi ulos vihansa.

Tässä ei ole kyse siitä, mitä sinä olet tehnyt minulle. Sinä olet huora. Sinulla on avopuoliso kotona, mutta sinä petät häntä töissä toisen miehen kanssa, ja kaiken lisäksi sinä olet raskaana kolmannelle miehelle. Sinä lähetit viattoman miehen vankilaan, kun hän yritti laittaa sinut ojennukseen. Sinä olet häpeällinen! Kuvottava ihminen. Kiitos pirusti Ingvarille siitä, että hän tarjosi ihmisille mahdollisuuden nähdä sinun todellisen minäsi. Maailma olisi parempi paikka ilman sinua!

Klara pudisti päätään. Hillitsi itsensä. Toivoi, ettei kukaan nähnyt, miten hänen kätensä tärisivät taskuissa.

Sinä olet surullinen, vihan saastuttama mies. Sinä et ole minun aikani arvoinen. Klara kääntyi ja käveli kohti Leilaa.

Huora! Jokin märkä iski häntä niskaan. Mies oli sylkenyt hänen päälleen.

Sinä helvetin… Klara oli pyörähtänyt ympäri ja oli matkalla kohti miestä. Käsi nousi taskusta nyrkissä ja tähtäsi kohti miehen poskea. Toinen poliiseista pysäytti hänen askeleensa ja tarttui hänen kohotettuun käteensä. Laski sen hitaasti alaspäin. Sinä ja minä lähdemme täältä. Tule.

Poliisi saattoi miehen autoon. Sulki ovet.

Toinen poliiseista vei päättäväisesti Leilan ja Klaran oven porraskivelle. Asettautui kuin muuriksi heidän eteensä ja esti heitä liikkumasta.

Elämä kadulla muuttui normaaliksi heti, kun poliisiauto lähti matkaan mies mukanaan. Kukaan ei ollut tehnyt mitään, kun mies oli hyökännyt heidän kimppuunsa. Kun poliisi saapui ja pidätti miehen, useat olivat kuitenkin pysähtyneet ja ottaneet puhelimensa esiin. Ottaneet kuvia. Tarkkailleet. Klara ja Leila olivat olleet jännittävää sisältöä sosiaaliseen mediaan. Jotain, mistä kertoa after workeilla tai mitä käyttää kiusallisen hiljaisuuden rikkomiseen kotona ruokapöydässä. He eivät olleet oikeita ihmisiä. He olivat viihdettä maailmassa, jossa skandaaleista oli tullut ruokaa sensaationhakuisille ihmisille. Maailmassa, jossa ihmiset raivosivat toistensa tunteettomuudesta nälkää näkevien pandojen kuvien alla Instagramissa, mutta eivät auttaneet ketään avun tarpeessa olevaa kahden metrin päässä. Klara laittoi käden vatsalleen. Oliko reilua tuoda Pikkuista tähän maailmaan?

Poliisi, jonka katse oli tähän asti ollut nauliintunut katuun portin edessä, kääntyi kohti Klaraa. Kasvot olivat pehmeät.

Teit juuri oikein tehdessäsi hälytyksen, Klara. Hyvin toimittu. Sen ansiosta me ehdimme ajoissa paikalle ja pystyimme ottamaan tilanteen hallintaan, saamaan teidät pois vaarasta ja pidättämään miehen.

Hälytyksen? Leila katsoi kysyvästi Klaraan.

Klara laski kätensä taskuun ja otti esille hälytyslaitteen, jonka hän oli saanut poliisilta kotonaan päivää aikaisemmin.

Painoin sitä siinä vaiheessa, kun huomasin hänen kävelevän nopeammin meitä kohti.

Leila käänsi kasvonsa pois. Mutisi. Olisit voinut sanoa jotakin.

Klara tarttui