Pahaa sadetta

By Arto Karhunen

Kansainvälistyminen ja uudet teknologiat muuttavat huumekauppaa myös Suomessa merkittävästi. Pahaa sadetta kuvaa huumemarkkinoiden murrosta Suomessa ja samalla huumepoliisin työn luonteen muuttumista.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: May 6, 2015
• ISBN: 9789523183575

Arto Karhunen

A typical finnish old man. Nothing more.. Writes books and poets when he has time.

Book preview

Sisällysluettelo

Pahaa sadetta

Valmistusmerkinnät

Pahaa sadetta

Ulkona satoi räntää ja lämpötila oli nollan huitteilla. Maisema oli harmaa ja tuhruinen. Ei silti kukaan muuta odottanutkaan, olihan sentään joulukuun 13. päivä. Ilmastonmuutos näkyi ehkä hiukan siinä, että talven tulo tuntui siirtyvän aina vaan edemmäksi. Välillä tuntui, että sitä ei tulisi ollenkaan, oltiin vaan syksy moodissa monta kuukautta peräjälkeen. Kahdeksankerroksiset kerrostalot erottuivat harmaan räntäsateen takaa. Ostari ja vuokratalot sen takana olivat säilyneet lähes muuttumattomina jo kymmeniä vuosia, kuuluivat ikään kuin kalustoon.

Metroasema sen sijaan oli uudempi tulokas. Muutama auto ajeli Mellunmäen suuntaan, ja Kontulan metroaseman liukuportaat syöttivät muutaman ihmisen maan pinnalle, juna oli juuri äsken tullut.

Aika tuntui pysähtyneen kuin miettimään, oliko hommassa mitään järkeä. Aina ei välttämättä ollut.

Luka heitti annoksen suuhun teelusikalla ja huuhtoi alas kolmosoluella. Hän tunnusteli aineen vaikutuksia. Yleensä hyvät  fibat alkoivat esson kanssa melkein heti. Nyt oli alkuun kylmä ja pulssi tuntui nousevan. Luka laittoi silmät kiinni, nojasi sohvan selkänojaan ja siemaili oluttaan.

Olohuone näytti vihreältä, Luka ei muistanut millainen se ennen oli ollut. Ilma tuntui kostealta ja kuumalta. Kuului outoja ääniä, hän yritti tunnistaa mistä ne tulivat. Luka soitti kitaralla AC/DC:n Highway to Hellin. Kuviteltu Gibson SG tuntui käsissä täysin todelliselta. Korvissa humisi. Nyt hän ymmärsi mistä äänet olivat peräisin. Ympärillä riehui sota. Kovin ääni lähti Bell Huey helikopterista, jonka jalaksesta Luka roikkui ja ampui toisella kädellä M-16 rynnäkkökiväärillään lipasta tyhjäksi. Patit eivät tuntuneet loppuvan millään. Kopterin ääni oli helposti tunnistettava kaksilapaisen säksätys, se eroaa täysin mm. Suomen Rajavartiolaitoksen käyttämästä nelilapaisella roottorilla varustetusta, vaikka kopterit muuten ovat melko vastaavia. He olivat voittamattomia. Vihollinen tulitti piiput kuumina, mutta luodit tuntuivat vain viuhuvan ohi. Särvin, Pätkis ja kersantin laatoilla varustettu Österi olivat jo maissa ja ampuivat suojatulta. Luka syöksyi suojaan ja kopteri nousi välittömästi hakeakseen lisää miehiä. Österi syöksyi eteenpäin asemastaan ja muu ryhmä suojasi. Luka näki kasvillisuuden seasta Österin kypärään kiinnitetyt kokovaippaluodit, full metal jacket. Kypärään oli kirjoitettu isoilla kirjaimilla Born To Kill ja piirretty peace & love merkkejä. Vietkong ampui heittimillä ja ympärillä nousi tonneittain multaa ja kasvillisuutta ilmaan. Luka heitti kranaatin ja syöksyi uuteen asemaan. Taustalla soi jotain raskasta, mutta Luka ei tunnistanut biisiä. Luka ehti kuulla Särpimen huutaman varoituksen ja samalla kaikki pimeni.

Särvin oli kahden vaiheilla. Mieli teki kokeilla uutta kamaa ja Koffin kolmonen maistui korkeintaan hevosenkuselle. Lukakin oli ollut nopeasti täysin tiloissa. Ilmakitara oli vanha juttu, he olivat vetäneet yhdessä monet konsertit, kuulematta ollenkaan naapurien hakkaavan seinään ja asunnon oveen. Mutta mitä muu ryhmä sanoisi näkiessään heidän olevan jo valmiiksi tällingeissä? Särvin päätti vielä odottaa hiukan. Kyllä ne pian tulisivat. Österi oli aika arvaamaton, kuokkaan tulisi jos se toteaisi heidän jo syöneen kuormasta. Lukan konsertti oli siirtynyt olohuoneesta muualle huoneistoon. Särvin päätti hillitä miestä mäessä, kohta mopo karkaisi käsistä. Olikohan hän tulossa jo vanhaksi kun rupesi holhoamaan muita eikä ollut itse jo kolaamassa?

Särvin istui 70-luvulta peräisin olevalla jo parhaat päivänsä nähneellä sohvalla. Sohvalle oli kaatunut aikojen saatossa yhtä sun toista ja parista paikkaa pilkistivät jo pehmusteet. Verhoilu oli tumman ruskeaa oransseilla raidoilla. Kohta sohva tulisi taas muotiin kuten kaikki muukin retrokama. Tosin ei tämä enää. Sohva sijaitsi vuokrakolmiossa vanhan kerrostalon seitsemännessä kerroksessa. Talo puolestaan sijaitsi Kontulassa, muiden vuokratalojen välissä. Olohuoneen ikkunasta näkyi lumisadetta, jostain etäältä kuului hälytysajoneuvon ääni. Homma oli alkanut taas toimia. Särvin ei jaksanut pohtia syitä tai seurauksia. Yksi kolmion makuuhuoneista oli täyttä maastopyöriä, suksia, pulkkia, stereoita, pahvilaatikoita lattialla täyttä pienenpää kamaa, kuten puhelimia. Ovensuusta näkyi lastenvaunutkin. Tavara oli alkanut liikkua ja tuotti jonkin verran lisätuloja, sossun lisäksi. Yleensä kamat myytiin Tori.fi tai Huuto.net verkkokaupoissa, oli myös tavallista, että tavarat toimitettiin verkoston kautta toiselle paikkakunnalle myytäviksi. usein se oli kuitenkin turhaa varovaisuutta. Poliiseilla ei ollut aikaa etsiä varastettuja fillareita. Arvokkaimmissa tavaroissa kannatti kyllä hyödyntää verkostoa ja toimittaa kama nopeasti muualle. Rahat sai yleensä heti käteen. Tienesti oli tietysti pienempi, välikädetkin vaativat omansa.

Tänään Särvin oli hyvällä tuulella. Oli juhlapäivä, kolattaisiin oikein kunnolla. Nimensä ehkä noin nelikymppinen mies oli saanut siitä, että hän oli yleensä se joka hommasi porukoille syötävää, joskus jopa kokkaili. Syöjiä kyllä riitti. Nyt olohuoneen sisustus viittasi siihen, että asunnossa oli viime aikoina tehty jotain ihan muuta kuin syöty. Pöytä oli täynnä tyhjiä oluttölkkejä, tuhkakuppi oli täyttynyt jo ajat sitten ja tumpit valuisivat kohta lattialle. Paikassa haisi kusi ja oksennus. Nyt heitä oli paikalla ainoastaan Luka ja Särvin. Lukan vanhemmista jompikumpi, Luka ei muistanut kumpi, oli ollut espanjalainen ja se näkyi kaverin ihonväristä ja olemuksesta. Piireissä ’Lucas’ oli vaihtunut Lukaksi.

Olohuoneen pöydällä oli pienissä pakastepusseissa valkoista kristallisoodan tapaista ainetta. Uutta kamaa. Kello oli vasta viisi illalla ja pitäisi odottaa loput porukasta messiin. Osa jätkistä oli lähtenyt toimittamaan paria fillaria eteenpäin myytäviksi. MDMA tai ’krisu’ eli kristalli oli ekstaasia, amfetamiineihin kuuluvaa keskushermostoa stimuloivaa huumausainetta. Synteettisissä aineissa oli se ongelma, että ne eivät juuri koskaan olleet puhtaassa muodossa. Koostumuksessa oli melkein aina jotain muuta kuivahiivan ja heroiinin väliltä, tyyli oli vapaa. Uusia yhdistelmiä kokeiltiin ja niitä ilmaantui markkinoille vähän väliä.

Särvin oli katsellut Lukan puuhastelua, siemaili Koffin kolmosta ja mietti. Omassa kätkössä olisi vielä täksi illaksi kokkelia. Toisaalta kun koko remmi olisi koolla nuo kiteet menisi jakoon. parempi olla silloin paikalla ja jaolla. Tiedä kuinka hyvää kama olisi. Mömmöissä he olisivat joka tapauksessa tukevasti tänään, se oli varmaa. Sireenien ääni kuului hiukan lähempää, selvemmin. Rappukäytävässä kuului kolinaa. Särvin ei ollut tyhmä. Hän tiesi, että poliisi iskisi jonain päivänä kämppään. Ja he lähtisivät häkkiin. Mutta nyt piti keskittyä juhlimaan siihen saakka.

Kuului kovaa rytinää, jotain kaatui huoneistossa.

Mitä helvettiä sä puuhaat? Et riko mitään tai me saadaan taas kuokkaan Österiltä..

Särvin meni makuuhuoneeseen tutkimaan tilannetta. Kaksi maastopyörää oli kaatunut lattialle ja yhdet lastenrattaat olivat lähes kahdeksikolla. Luka