Differentiaalinen Psykologia (Persoonallisuuspsykologia)

By Emilia Mäkelä

Tunnista, ymmärrä ja lue ihmisten erilaisia persoonallisuuksia persoonallisuustutkimuksen ja persoonallisuuskuvausten avulla.

 

Differentiaalipsykologiassa on kyse ihmisen persoonallisuudesta, joka on muulta ihmiskunnalta piilossa ja mysteeri. Se on syvällinen ala, joka selittää ja oikeuttaa tiettyjen ihmisten tietynlaisen käyttäytymisen. Et kuitenkaan tarvitse psykologian maisterin tutkintoa, jotta voisit paitsi selvittää oman persoonallisuutesi ja testata vahvuuksiasi ja heikkouksiasi sen mukaisesti, myös auttaa ihmisiä, jotka käyvät läpi vaikeita aikoja.

 

Tämän kirjan tarkoituksena on auttaa sinua ymmärtämään paremmin kanssaihmisiäsi ja siten parantamaan yhteistyötänne muiden kanssa. Näinä levottomina ja myrskyisinä aikoina ihmiset tarvitsevat usein helpotusta omaan elämäänsä. Näin voi olla differentiaalipsykologian kohdalla, sillä persoonallisuuspsykologiaa sovelletaan usein ja erityisesti jokapäiväisessä elämässä. Kyse on perusteellisesti vakavasti sairaiden ihmisten auttamisesta, jotka kärsivät persoonallisuushäiriöstä tai joilla on ollut traumaattisia kokemuksia, jotka ovat muuttaneet heidän käyttäytymistään ja ulkonäköään.

 

Tästä kirjasta löydät monia lukuja, jotka auttavat sinua oppimaan lisää ihmisen psyykestä:

• Differentiaalisen psykologian tutkimus
• Mitä on persoonallisuuspsykologia?
• Tyyppiteoria: Mitä persoonallisuuksia on olemassa?
• Kasvatus ja ympäristötekijät
• Mukana 8 kuvitusta

Persoonallisuuspsykologian avulla voidaan kuitenkin saavuttaa valtavia etuja myös työelämässä, ja siitä voi olla jopa erityistä hyötyä perheen ja ystävien parissa. Kukapa ei olisi halunnut selvittää pomonsa persoonallisuutta tai ymmärtää, miksi se yksi työkaveri on selvästi erilainen kuin muut?

• Language: Suomi
• Publisher: Emilia Mäkelä
• Release date: Jan 18, 2023
• ISBN: 9798215198322

Book preview

Differentiaalinen Psykologia (Persoonallisuus-psykologia)

Emilia Mäkelä

Sisältö

Johdanto

Differentiaalinen psykologia

Mitä tämä on?

Mihin tarvitsen sitä?

Vuosien aikana tehty tutkimus

Persoonallisuuden kehittäminen

Geneettiset tekijät

Ympäristötekijät

Polku persoonallisuuteeni

Tyyppiteoria - mitä persoonallisuuksia on olemassa?

Analyytikot

Diplomaatit

Vartijat

Tutkijat

Loppusanat

Kirjallisuusluettelo

Luettelo kuvioista

Kuva 1Kaikilla on erilainen käyttäytyminen ja erilaiset tavoitteet työssä.

Kuva 2: Ihmiset kehittävät erilaisia temperamentteja elämänsä aikana.

Kuva 3: Termi persoonallisuus on moniselitteinen.

Kuva 4: ärsyke-vaste

Kuva 5Ihmisten parempi ymmärtäminen tunneälyn avulla

Kuva 6 Perhe ratkaisevana tekijänä persoonallisuuden kehityksessä

Kuva 7 Negatiiviset ongelmat rasittavat psyykeä.

Kuva 8 Enneagrammi

Johdanto

Ihmisen persoonallisuus on niin monimuotoinen ja ainutlaatuinen, että jokaiselle ihmiselle on vuosien varrella kehittynyt automaattisesti hyvin ainutlaatuinen persoonallisuus. Psyyke kehittyy jatkuvasti lapsuudesta lähtien, eikä persoonallisuutemme myöskään lakkaa koskaan kasvamasta. Tämä erottaa meidät paitsi monista biologisista ikätovereistamme, joilla ei ole poikkeuksellista kehitysvaihetta, myös omasta lihastamme ja verestämme.

Jokainen meistä on täysin erilainen kuin naapuri tai työkaveri, ja jopa omassa perheessämme ja ystäväpiirissämme eroamme toisistamme merkittävästi. Ei esimerkiksi ole aivan harvinaista, että emme tule toimeen tietyn ihmisryhmän kanssa, koska sen jäsenillä on erilainen luonne, ja jotkut heistä ovat persoonallisuudeltaan perustavanlaatuisesti erilaisia kuin me itse olemme, eivätkä siksi ole tasolla, jolla hyvä kommunikaatio voisi olla mahdollista. Sanonta vastakohdat vetävät puoleensa ei siis aina pidä paikkaansa. Etsimme paljon mieluummin samanhenkisiä ihmisiä, joiden persoonallisuus muistuttaa omaa persoonallisuuttamme ja joihin voimme samaistua yhtä hyvin kuin itseemme tai omaan persoonallisuuteemme. Mieluummin käymme vilkkaita keskusteluja, joissa jaamme samat mielipiteet, kuin käymme kiivaita väittelyjä aiheista, jotka yksilölliset persoonallisuutemme omaksuvat ja käsittelevät täysin eri tavoin ja jotka eivät siksi koskaan johda todelliseen yhteisymmärrykseen kyseisissä keskusteluissa.

Kuva 1Kaikilla on erilainen käyttäytyminen ja erilaiset tavoitteet työssä.

Valitsemme jokaisen elämänvaiheen nimenomaan persoonallisuutemme mukaan. Tunnemme olomme mukavaksi työympäristössämme vain, jos tapaamme siellä samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samanlaiset näkemykset työstä kuin meillä. Ystäväpiiri, johon emme psykologisesti sovi, koska meillä on pohjimmiltaan erilaiset näkemykset elämästä ja sen mukaisesti käyttäytymisestämme, ei kestä kauan, vaikka ystävyys olisi jostain syystä jo syntynyt. Valitsemme siis elämämme vaiheet valikoivasti sellaisten tekijöiden perusteella, jotka ovat syvälle meihin juurtuneita ja joita on vaikea muuttaa, erityisesti tietyn iän saavuttamisen jälkeen.

Mutta miksi? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jokainen ihminen on täysin erilainen kuin toinen? Miten henkilö on kasvanut ja mitä ulkoisia vaikutteita on kokenut henkilö, joka on täysin erilainen kuin sinä, alusta alkaen? Mitä hänen täytyi kokea ja kestää, jotta hänen persoonallisuudestaan tuli sellainen kuin se on nyt?

Differentiaalinen psykologia liittyy läheisesti käyttäytymispsykologiaan, jossa analysoidaan ihmisen käyttäytymistä ja jossa ei ainoastaan tuoda esiin tiettyjen ihmisten välisiä eroja vaan myös selitetään ne tieteellisesti ja tehdään siten kaikkien ymmärrettäviksi. Kyse ei ole vain henkilön yleisestä kasvatuksesta ja siitä, miten hän on oppinut, mikä on väärin ja mikä oikein, vaan kyse on myös muista ulkoisista tekijöistä, ja myös perinnöllisyydellä on suuri merkitys henkilön käyttäytymiseen ja siihen liittyvään persoonallisuuteen.

Jo vastasyntyneissä voidaan havaita tiettyjä eroja muihin vauvoihin nähden, joita vanhemmat eivät ole osanneet kuvitellakaan, koska he eivät ole vielä soveltaneet mitään todellista kasvatusta heti syntymän jälkeen. Kyse ei siis ole vain ulkoisista vaikutteista, kuten mainitusta kasvatuksesta tai kokemuksista, joita mieli muistaa ja joiden varaan se rakentuu, vaan usein lapsen kehitykseen vaikuttavat myös geenit, joiden taipumukset ovat periytyneet vanhemmilta ja jopa kaukaisemmalta suvulta. Ei suotta sanota, että lapsista tulee usein samanlaisia kuin vanhemmistaan ja he tekevät samanlaisia virheitä kuin heidän geneettiset sukulaisensa tekivät omassa lapsuudessaan. Aivan kuten lapset näyttävät vanhemmiltaan ja heitä voidaan toisinaan suorastaan erehtyä pitämään vanhempinaan, myös heidän ajattelutapansa ovat hyvin samankaltaisia kuin lähisukulaistensa. Tämäkään ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä persoonallisuus on uskomattoman monimutkainen ja laaja, eivätkä vanhemmat aina pysy lapsensa kehityksen perässä. Usein tämä voi olla ylivoimaista ja jopa epätoivoa, koska lapsen mieli kehittyy edelleen vähäpätöisten asioiden vuoksi, ja tämän vuoksi hänestä kehittyy täysin ainutlaatuinen persoonallisuus, jota vanhemmat tai huoltajat eivät joskus voi muokata tai johon he eivät voi vaikuttaa.

Jopa pienillä lapsilla voidaan havaita heidän oman persoonallisuutensa kasvu. Vaikka jotkut lapset leikkivät mieluiten suurissa ryhmissä ja ovat vastaavasti äänekkäitä, on aina joitakin poikkeuksia, jotka ovat kehittäneet voimakkaan vastakohdan tälle äänekkäälle ja temperamenttiselle persoonallisuudelle ja jotka ovat mieluummin hiljaisempia ja pystyvät myös työllistämään itseään hyvin, esimerkiksi maalatessaan tai leikkiessään nukella tai rakennuspalikoilla. Psykologiassa voidaan siis erottaa toisistaan ekstrovertti (ulospäin suuntautunut) ja introvertti (sisäänpäin suuntautunut). Yksittäisten lasten väliset erot ovat lähes loputtomia, ja vaikka se joskus ei aluksi näyttäisikään siltä ja vaikka tietyt lapset ovat käyttäytymisessään samankaltaisia, he ovat pohjimmiltaan täysin erilaisia ja näin ollen ainutlaatuisia.

Kuva 2: Ihmiset kehittävät erilaisia temperamentteja elämänsä aikana.

Varsinkin koulussa tämä tulee jossain vaiheessa täysin selväksi. Omissa luokissa muodostuu ryhmiä oppilaista, jotka ovat persoonallisuudeltaan samanlaisia. Nämä ovat yleensä suosituimpia ryhmiä, koska on olemassa tiettyjä persoonallisuuksia, jotka erityisen usein paitsi sopivat yhteen ja muistuttavat toisiaan, myös ovat useimmiten edustettuina inhimillisesti ja näin ollen prosentuaalisesti koulun luokissa. Toisaalta lapsi, joka on joutunut kokemaan kohtalon iskuja ja traumoja varhaisessa iässä, ei löydä yhteyttä näihin ryhmiin, koska hänellä on täysin erilainen persoonallisuus, joka on muotoutunut näiden huonojen kokemusten seurauksena. Ehkä juuri näillä lapsilla oli aikoinaan hyvin vilkas ajattelu- ja toimintatapa, ja he olisivat luultavasti kuuluneet näihin suosittuihin ryhmiin, jos nämä vakavat kohtaloniskut eivät olisi vaikuttaneet heidän psyykkeeseensä ja siten muuttuneet täysin lyhyessä ajassa. Niinpä näkee yhä uudelleen, että tiettyjä oppilaita kiusataan ja kiusataan juuri siksi, että he ovat erilaisia, koska heidän persoonallisuutensa, luonteensa ja siten myös käyttäytymisensä on kehittynyt eri tavalla. Jopa lapset, jotka esimerkiksi kuuluivat hyvään kaveriporukkaan ja joilla oli hyvät yhteydet ympäristöönsä, voivat joutua lyhyessä ajassa hylätyiksi, jos heidän käytöksensä muuttuu ulkoisten vaikutusten, kuten traumaattisten kokemusten, vuoksi, vaikka he eivät itse asiassa ole siitä lainkaan vastuussa eivätkä myöskään ole syyllisiä siihen, että he reagoivat niin kuin reagoivat tällaisten kohtaloniskujen jälkeen.

Mutta miten oma, täysin henkilökohtainen persoonallisuus oikeastaan