Akita Inu (Koira)

By Emilia Mäkelä

Akita Inu - Poikkeuksellinen koira kaikin puolin.

 

Akita Inut ovat poikkeuksellisen kauniita koiria, jotka tunnetaan myös japanilaisina spitseinä. Akita inun esi-isät ovat saattaneet saapua Japanin saarille ihmisten mukana. Aiemmat sukujuuret ja jalostus ovat johtaneet koirille hyvin epätyypilliseen luonteeseen. Sinun on kohdeltava näitä koiria kunnioittavasti äläkä koskaan yritä pakottaa niitä tottelevaisuuteen, joka on niiden luonteen vastaista, niin sinulla on paljon iloa akitasi kanssa.

 

Lue tästä kirjasta paljon perusasioita akita inu:

• Rodun alkuperä
• Elinoloja koskevat vaatimukset
• Koiran hankinta
• Akitojen luonne
• Pennun kotikoulutus
• Komennot, jotka jokaisen akitan on opittava
• Hyvän hihnankäsittelyn saavuttaminen
• Selviytyminen voimakkaasta metsästys- ja suojeluvaistosta.
• Koirien välinen viestintä
• Aktia Inun ravitsemus

Kirjassa on myös yli 10 kuvitusta ja monia hyödyllisiä vinkkejä ja niksejä koiranomistajan arjesta. Useimmissa Aktia Inusta kertovissa kirjoissa lukee, että se ei ole koira aloittelijoille. Todellisuudessa kyse on siitä, että sinun on paneuduttava heidän erityiseen luonteeseensa. Akitat ovat itsevarmoja ja itsenäisiä.

 

Tässä oppaassa opit nyt, miten voit pitää hauskaa yhdessä rakastavalla johdonmukaisuudella ja kunnioittavalla Aktia-käsittelyllä.

• Language: Suomi
• Publisher: Emilia Mäkelä
• Release date: Jan 7, 2023
• ISBN: 9798215906095

Book preview

Akita Inu (Koira)

––––––––

Emilia Mäkelä

Sisällysluettelo

Akita Inu (Koira)

Akita Inu - hieman enemmän sutta kuin epäiltiin...

Rodun alkuperä

Sudesta koiraksi

Kiinalaiset sudet nuoremmassa esi-isälinjassa

Akita inus -rodun jalostus

Rodun ominaisuudet

Pää ja ruumiinrakenne

Turkki ja väritys

Värien erityispiirteet

Terveys ja perinnölliset sairaudet

Hahmo, jolla on sudenkuoppia

Asenteeseen kohdistuvat vaatimukset

Asumisolosuhteet

Outlet

Hoito

Ajankäyttö

Ravitsemus

Lauman ruokintatottumukset

Allergiat ja ravitsemus

Mikä ruoka on parasta?

Kaupan märkäruoka

Kuiva ruoka

Raakaruokaa koiralle

Välipalat ja hampaiden puhdistus

Terveys

Sairausvakuutus

Rokotukset

Koirien kastraatio

Loisten torjunta

Kirpputartuntojen torjunta

Taistelu punkkeja vastaan

Madot

Huomioita ennen ostoa

Oikeudellinen

Sopiiko rotu minulle

Yli-innokas vahtikoira

Onko minulla varaa koiraan?

Pentu vai aikuinen eläin?

Mies vai nainen?

Sosiaalistuminen

Ostokset koiralle

Kulhot ja makuupaikka

Rintavaljaat ja hihna

Hoitotuotteet

Lelu

Turvallisen ympäristön luominen

Pennun kouluttaminen

Asettautuminen

Pennun eleet ja ilmeet

Pentutuotteet

Pentukoulu

Koirien koulutus ennen ja nyt

Pennun koulutus - ensimmäiset 5 viikkoa

Tarkistuslista - Pennun sosiaalistaminen

Akita Inu murrosiässä

Kotitalouskoulutettu

Vinkkejä kotikoulutukseen

Näytä kuka on pomo.

Viestintäongelmien poistaminen

Hihnaan tottuminen

Mitä on naksutinkoulutus?

Harjoittele tärkeitä komentoja

Komentojen määrittäminen

Ohituskomennot

Muita hyödyllisiä komentoja.

Jalka

Näin koirasi oppii kävelemään lähelläsi jo pentuna.

Istuin

Paikka

Nouto

Peruskomentojen konsolidointi

Akitojen koiraurheilu

Ei-toivottu käyttäytyminen

Pureminen pelissä

Hyppääminen tervehdykseen

Hihnasta vetäminen

Pelko autossa

Pelko eläinlääkärissä

Pissaaminen stressitilanteissa

Yelp ja haukku

Haukkuu joka tilaisuudessa

Erityistilanteet

Muiden koirien kohtaaminen

Metsästysvaiston hallitseminen

Suojeluvaiston hyväksyminen

Tästä sarjasta: Elämäni koira

Luettelo kuvioista

Kuva 1Akita Inu täydessä kauneudessaan

Kuva 2Japanilainen Akita Inu pennut nukkuvat

Kuva 3: Akita koiran pesu

Kuvitus 4: Hoitosarja

Kuvitus 5: Meidän kirppukampa hyödyllisenä työkaluna,

Kuva 6: Punkkipakkauksemme,

Kuvitus 7Kaksi koiraa ja kissa

Kuva 8: Kulhomme ovat erityisen keraamisia.

Kuva 9: Miten käytämme hihnaa optimaalisesti,

Kuvitus 10: Tällaiset automaattiset linjat eivät menesty kovin hyvin.

Kuva 11: Kiinteä hihna on parempi.

Kuva 12: Meidän nyppimisharjamme on välttämätön,

Kuva 13: Pentu tekee itsensä hyvin pieneksi.

Kuva 14: Pentujen totuttaminen rintavaljaisiin.

Kuvitus 15: Japanilaisen akita inu -rodun koira hihnassa

Kuva 16 Clicker-koulutus

Kuva 17: Visuaalinen signaali "Sit

Kuvitus 18Akita inu -koira tekee tilaa.

Kuva 19: Visuaalinen merkki "Paikka

Kuva 20: Visuaalinen signaali "Pois päältä

Kuvitus 21: Pieni temppumme hihnan kanssa,

Kuva 22Koira lääkärin luona.

Kuva 23Kohtaamisten ei pitäisi toimia näin.

Kuva 24: Koirat esittäytyvät.

––––––––

S.

Akita Inu - hieman enemmän sutta kuin epäiltiin...

Akita Inut ovat poikkeuksellisen kauniita koiria, jotka tunnetaan myös japanilaisina spitzeinä. Aiemmat sukujuuret ja jalostus ovat johtaneet koirille hyvin epätyypilliseen luonteeseen. Siksi akitat sopivat vain ihmisille, jotka ovat perehtyneet koirien koulutukseen ja kunnioittavat niiden luonnetta.

C:\Users\mitma\Downloads\Depositphotos_45915097_xl-2015.jpg

Kuva 1Akita Inu täydessä kauneudessaan

Rodun alkuperä

Akita inun esi-isät ovat saattaneet saapua Japanin saarille ihmisten mukana. Tämä tarkoittaa pitkää kehitystä ennen kuin ihminen ja koira saapuivat saarivaltakuntaan.

Sudesta koiraksi

Sitä, milloin sudesta tuli koira, ei voida enää nykyään määrittää. Löydökset osoittavat, että koirat ovat seuranneet ihmistä noin 20 000 vuoden ajan. Ihmisen kehitys alkoi yli 300 000 vuotta sitten Afrikassa. Nykyään pidetään todistettuna, että ihminen leviää pohjoiseen keskimäärin 400 metriä vuodessa. Ne saapuivat Siperiaan 25 000 vuotta sitten ja ylittivät Beringinsalmen 15 000 vuotta sitten.

Japanin asuttivat 10 000 eaa. ja noin 300 eaa. välisenä aikana ihmiset, jotka tulivat todennäköisesti Keski-Aasiasta, Siperiasta ja Etelä-Tyynenmeren alueelta. He toivat mukanaan koiria, jotka todennäköisesti muistuttivat pohjoismaisia kelkkakoiria.

Ei tiedetä, miten susien ja ihmisten välinen ystävyys syntyi. Tiedemies Francis Galtonin mukaan ihmiset kasvattivat sudenpentuja asutuskeskuksissaan ja tekivät niistä lemmikkejä tällä tavoin. Sudet vaikuttivat kuitenkin luultavasti melko pelottavasti ihmisiin. Sitä paitsi liha oli haluttua ja arvokasta ruokaa. Miksi siis ihminen olisi tuonut asuntoonsa eläimen, joka oli ravintokilpailija. Ihmisen on täytynyt noin 20 000 vuotta sitten löytää sudesta ominaisuus, joka tuntui hyödylliseltä. Ehkä ihmiset huomasivat, että sudet ovat hyviä metsästäjiä, joilta voi ottaa saalista. Japanin saarille ensimmäisten ihmisten mukana tuolloin muuttaneet koirat saattoivat olla tyypillisiä työkoiria, jotka kantoivat tai vetivät raskaita taakkoja.

Tosiasia on, että 2. vuosisadalta eKr. on olemassa kuvia koirista, jotka näyttävät samankaltaisilta kuin nykyiset akitat seisovine korvineen ja selän yli kaartuvine häntineen. Tämäntyyppinen koira on myös reliefinä samoihin aikoihin valmistetuissa pronssikelloissa. Tuon ajan koirat olivat pienempiä kuin nykyiset akitat. Watase erottaa kolme maantieteellistä tyyppiä: äärimmäisen pohjoinen, pohjoinen ja eteläinen tyyppi. Nämä koiratyypit näyttivät erilaisilta olosuhteista ja elinolosuhteista riippuen. Pohjoinen tyyppi oli kookas, pitkäkarvainen, pääosin valkoinen ja sillä oli tyypillinen selän yli kaartuva häntä, joka on yksi nykyisten akitojen esi-isistä.

Kiinalaiset sudet nuoremmassa esi-isälinjassa

Kehitys sudesta koiraksi ei ole aina suoraviivaista. Susia on risteytetty kerta toisensa jälkeen. On epäselvää, oliko tällainen risteytys tarkoituksellista. On myös mahdollista, että ihminen kesytti susiin liittyneiden villiintyneiden kotikoirien jälkeläiset uudelleen.

Tosiasia on, että geneettiset tutkimukset vahvistavat, että akitojen esi-isiin kuuluu kiinalaisia susia.

Akita inus -rodun jalostus

Akita Inu -nimi on luultavasti peräisin nykyisestä Akitan prefektuurista. Lisäykset Inu ja Ken ovat vain japaninkielisiä sanoja, jotka tarkoittavat koiraa. Aikaisemmin lisäykset olivat osa rodun nimeä. Vuoteen 1999 asti rotua kasvatettiin kahta tyyppiä, joista FCI (Fédération Cynologique Internationale) on listannut toisen tyypin itsenäiseksi roduksi amerikanakitaksi, ja japanilaistyyppiä kutsutaan vain rotunimellä akita.

Ensimmäiset esi-isät olivat keskikokoisia koiria, joita pidettiin Matagi-kylissä (metsästäjäkylissä), joille oli ominaista metsästys ja kalastus. Niitä pidettiin hyvinä metsästäjinä, jotka saalistivat sekä antilooppeja että karhuja.

Keskiajalla metsästys jäi taka-alalle ja maanviljelyä laajennettiin. Ajanjaksoa leimasivat eri aatelistalojen väliset taistelut. Maanviljelijät käyttivät nyt vahvoja koiria suojeluun ja vähemmän metsästykseen. Matagi Inusta tuli koira, joka muistutti luonteeltaan nykyistä Akita Inua. Se oli valpas, puolustuskykyinen, itsevarma, suuri ja vahva koira, joka teki vaikutuksen ihmisten hyökkääjiin vaikuttavalla ulkonäöllään. Osa alkuperäisistä Matagi Inuista on kuitenkin edelleen olemassa.

1800-luvulla japanilaiset aristokraatit ottivat käyttöön eurooppalaisen tavan järjestää koiratappeluita. Siksi rotuun otettiin mukaan myös molossit ja terrierit. Luonne ja ulkonäkö muuttuivat. Uusilla roduilla oli löysät korvat, roikkuvat hännät, löysä iho ja roikkuvat karvat.

Kun koiratappelut kiellettiin vuonna 1909 ja paluu japanilaisiin arvoihin ja perinteisiin alkoi, huomio kiinnittyi muutamiin jäljellä oleviin Matagi- ja Akita Inu -koiriin. Vanhojen rotujen johdonmukainen jalostus johti nykyiseen akitaan, joka vuonna 1931 julistettiin ensimmäisenä japanilaisista teräväkärkisistä roduista luonnonmuistomerkiksi. Vienti Japanista oli jopa kielletty vuoteen 1945 asti.

Toinen maailmansota ei jäänyt ilman seurauksia, sillä eläimille ja ihmisille ei ollut riittävästi ruokaa. Vuonna 1945 kasvatusta jatkettiin muutamalla jäljellä olevalla eläimellä.

Alun perin oli kaksi jalostuslinjaa, Ichinoseki-linja, joka muistutti alkuperäistä japanilaista koiratyyppiä, ja Dewa-go -linja, jossa oli edelleen nähtävissä molossin ja saksanpaimenkoiran risteytyksiä.

Molempien linjojen edustajista kehittyi Japanin akita (nykyään Akita), joka on pitkä, lyhyt selkäinen ja teräväkärkinen, ja Amerikan akita, jolla on tukeva ruumiinrakenne, matalammat jalat, pidempi selkä ja suorakulmaisempi pää.

Rodun ominaisuudet

Akitat ovat kiistatta kauniita koiria, jotka muistuttavat nallekarhuja paksulla turkillaan ja näennäisesti hymyilevillä kasvoillaan. Valitettavasti kauneus houkuttelee usein tekemään harkitsemattoman ostoksen. Ihmisillä on taipumus ostaa lemmikkieläimiä ulkonäön perusteella, eivätkä he juurikaan mieti eläinten luonnetta