Villakoirakvartetti: 365 koira-aiheista tarinaa

By Anne Elise Seppänen

Tämän teoksen kirjoittaja on kulttuurintutkija, äiti, sijaisäiti, isoäiti ja koirankasvattaja. Villakoirakvartetti 365 koira-aiheista tarinaa kertoo koiraperheen arjesta omakohtaisia kokemuksia, sattumuksia, satuja, loruja, runoja ja myös yleistä koiratietoutta. Kirja seuraa villakoirakvartetin elämää lähes kolmen vuoden ajan. Teos pohjautuu katraastaan in-nostuneen emännän päiväkirjamerkintöihin, tieteellisiin ja taiteellisiin lähteisiin. Teosta kuvittaa opiskelija Nea Niini-vuon piirrokset ja koiraisäntä Juhani Seppäsen valokuvat. Akka ja ukko ymmärtävät paitsi koirien myös lasten tarpeita. Villakoirakvartetti -teos on suunnattu lapsille ja paloiteltu 365 tarinaksi vaikka iltasaduksi. Joulukuun 24 päivää on rakennettu joulukalenteriksi. Antoisia elämyksiä!

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Nov 28, 2016
• ISBN: 9789523397712

Anne Elise Seppänen

Olen Tampereen yliopistosta valmistunut filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteen maisteri. Olen tottunut ilmaisemaan itseäni kirjallisesti. Varsinaisen työurani olen kuitenkin tehnyt Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoitajana. Aloitin sijaisvanhempana 90-luvulla ja näinä vuosina olen lastenhoidon ohessa väitellyt tohtoriksi ja kirjoittanut historiikkeja. Olen myös villakoiraharrastaja ja kasvattanut tähän mennessä kaksi pentuetta. Olen lukenut iltasatuja ensin omille kolmelle lapselleni, 28 lainalapselle ja neljälle lapsenlapselle. Olen viime vuodet harrastanut luovaa kirjoittamista. Tämän kokemukseni perusteella uskon, että koirakirjani kiinnostaa sekä aikuisia ja etenkin 4-10-vuotiaita lapsia.

Book preview

lukuhetkiä!

TAMMIKUU

Tammikuussa taivallamme talviviimassa.

1. tammikuuta

VILLAKOIRAVÄKI

-Yksi, kaksi, kolme, neljä. Tytti, Tiina, Tilly ja Venny, lapsi laskee koiria.

Tämä kirja kertoo villakoiraväestä: etupäässä koirista, emännästä ja isännästä sekä laina- ja lastenlapsista. Kirjassa on totta ja tarua: yleistä koiratietoutta sekä omakohtaisia kokemuksia, muisteluita, tarinoita, satuja, loruja ja runoja. Perheen neljä villakoiraa ovat mustia narttuja: seniorit ja juniorit. Ne ovat tiivis jengi. Tytti on kymmenvuotias keskikokoinen villakoira ja Tiina on kahdeksanvuotias kääpiövillakoira. Tilly ja Venny ovat Tiinan pentuja ja nyt kaksivuotiaita. Tytillä on perinnöllinen silmäsairaus ja on seitsemänvuotiaasta lähtien sokeutunut vähitellen. Onni onnettomuudessa on, että se on luonteeltaan kärsivällinen, kiltti, sosiaalinen ja itsenäinen. Tiina on energinen, ketterä, älykäs ja kulkee herkeämättä emäntänsä perässä. Juniorit ovat touhukkaita, keskenään kiehnääviä sisaruksia. Lapset ja koirat ovat molemmat akalle ja ukolle tärkeitä.

2. tammikuuta

MIKSI NELJÄ?

Miksi teillä on niin monta koiraa? kysyi kolmivuotias lapsenlapsi. Akka selitti, että villakoirat viihtyvät yhdessä. Niillä on kivempaa, kun niillä on seuraa toisistaan. Ihmisilläkin on perheet, äiti, isä, sisaruksia, tätejä, setiä, ystäviä ja tuttavia. Koirillakin on yhdessä turvallinen olo. Emännän mielestä lemmikkieläimet opettavat ihmisiä rakastamaan luontoa ja kaikkia sen olioita sekä ihmisiä hellimään toisiaan.

3. tammikuuta

VILLAKOIRA ELI PUUDELI

Koiria on moni- ja yksirotuisia. Suomessa on alati kasvava määrä ja nykyään yli 330 erilaista, rekisteröityä koirarotua. Rotukoirat jaetaan kymmeneen ryhmään:

lammas- ja karjakoirat,

pinserit ja snautserit,

terrierit,

mäyräkoirat,

pystykorvat ja muut alkukantaiset tyypit,

ajavat koirat,

kanakoirat,

vesikoirat ja noutajat,

seura- ja kääpiökoirat sekä

vinttikoirat.

Villakoira eli villis eli puudeli kuuluu seurakoiriin. Villis on turkkirotu, joten koira vaatii jatkuvaa turkinhoitoa. Ensimmäinen kirjallinen maininta rodusta on sveitsiläisen eläintieteilijä Konrad Desnerin vuonna 1553 kirjoittamassa Historia Animalum -teoksessa, jossa villakoira on pudel.

Villakoiria on neljä eri kokomuunnosta. Omat rotunsa ovat iso-, keskikokoinen -, kääpiö- ja toyvillakoira. Ison säkäkorkeus on yli puoli metriä, keskikokoisen noin 40 cm, kääpiön yli 30 cm ja toyn alle 30 cm. Niitä on paitsi erikokoisia myös erivärisiä. Turkin värivaihtoehdot ovat aina yksiväriset joko musta, ruskea, harmaa, sininen, punainen, aprikoosi, valkoinen tai kermanvärinen. Jos kaikki villisten kokomuodot rekisteröitäisiin yhtenä rotuna, se olisi Suomen kahdeksanneksi suosituin rotu.

4. tammikuuta

TINTTARAT JA PIKKUMUSTAT

Olemme villakoirakvartetti:

vanha, nuorempi ja juniorit.

Olemme mustaturkkisia narttuja:

Tytti, Tiina sekä siskokset Venny ja Tilly,

tinttarat ja pikkumustat.

Nelisin on kivempaa.

5. tammikuuta

LEIJONALEIKKAUS

Villis turkkeineen on kuin leijona harjoineen ja tupsuhäntineen. Alkuaan ne olivat metsästyskoiria. Turkinmuotoilulla eli trimmauksella on pitkät perinteet. Leijonaleikkaus on villakoiran rodunomainen leikkaus. Vanhastaan sitä käytettiin vedestä noutavana lintukoirana ja turkki muotoiltiin työtä vastaavaksi. Yhtäältä liika karva ajeltiin pois ja toisaalta karvaa jätettiin suojelemaan arkoja paikkoja. Hännänpäässä oli tupsu, jotta koiran työskentelyä kasvillisuuden seassa voitiin seurata. Villakoira jalostui nopeasti metsästyskoirasta elegantiksi seurakoiraksi. Helpon koulutettavuutensa ja upean ulkomuotonsa ansiosta niitä on kauan käytetty muun muassa sirkuskoirina.

Koirakouluttaja kertoo, että useimmat sirkuskoirat ovat temppukoirien jälkeläisiä. Tällöin sirkuksen omalaatuinen maailma tulee koiralle tutuksi pennusta lähtien. Sirkuskouluttajalla on luja usko perinnöllisiin taipumuksiin.

6. tammikuuta

KOIRAN JA IHMISEN KUMPPANUUS

Koira on ihmisen vanhin kotieläin. Koira on kehittynyt sudesta tai uusimman tutkimuksen mukaan susimaisesta koiraeläimestä kivikaudella noin 20 000 - 30 000 vuotta sitten. Koska koirarotuja on todella paljon, sen on täytynyt eriytyä sudesta monta kertaa ja monessa paikassa. Jossain kauan sitten joku on ottanut sudenpennun hoiviinsa. Vähitellen kasvattisudet olivat yhä kesympiä. Otus oli oppivainen. Vuosien saatossa susi ja ihminen oppivat metsästämään yhdessä. Kesykoira kykeni paitsi metsästämään myös paimentamaan, vahtimaan ja suojelemaan. Onneksi koirasta ei tullut vain koirannahkakintaat, vaan myös lemmikki ja ihmisen monipuolinen kumppani.

Kivikausi oli aikakausi, jolloin työkaluja tehtiin pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet työvälineinä vielä yleisessä käytössä. Kivikausi alkoi ensimmäisen nykyihmisen ilmaantumisesta Afrikkaan seitsemän miljoonaa vuotta sitten ja päättyy metallityövälineiden tullessa käyttöön. Kivikausi päättyi ja alkoi siten eri puolilla maailmaa eri aikoina. Koira on siten nykyihmisen monessa paikassa eri aikaan kesyttämä kotieläin.

Lähde: Petri Pietiläinen: Koirien maailmanhistoria

7. tammikuuta

TURKINHOITO

Kokenut turkinhoitaja kertoo: Käsittelen villakoiran tunnissa. Työvaiheet ovat pesu, kuivaus, leikkaus ja viimeistelyt. Shampoopesun jälkeen kuivaan koiran föönillä ja suoristan turkin kauttaaltaan karstalla. Seuraavaksi ajan koneella kuonon ruokalappuineen, tassut varpaanväleineen, mahan ja takapuolen häntäpantoineen. Turkin leikkaan saksilla haluttuun muotoon. Viimeistelyjä ovat kynsien leikkuu ja korvien nyppiminen. Jos koira yrittää näykkiä, laitan sille kuonokopan. Jos koira temppuilee, saan sen tottelemaan varmoilla otteilla. Mielestäni alalla vaaditaan voimaa, kuntoa, nopeutta ja määrätietoisuutta. Välineiden on oltava hyvät: luistamaton trimmauspöytä, tehokkaat koneet ja terävät sakset. Koira on koira. Sitä ei saa liikaa inhimillistää. Ihminen on aina pomo. Koiran on toteltava ihmistä.

Akka trimmaa seniorikoiransa itse. Työ ei suju tunnissa, vaan vuorokaudessa. Hän pesee ja kuivaa koirat edellisenä iltana. Seuraavana päivänä muiden kiireiden lomassa hän tekee konetyöt, leikkaukset ja viimeistelyt. Aikaa kuluu, koska emäntä käsittelee useimmiten kahta koiraa vuorotellen. Tällöin toinen voi välillä levätä. Usein hän laittaa myös koirat ulos pudistamaan irtokarvansa, jolloin siivottavaa on vähemmän. Onneksi homma ei mene tappeluksi, sillä villikset on pennusta lähtien totutettu hoitoihin.

8. tammikuuta

NYPPIMINEN

Olen jo iäkäs koira ja kokenut monenlaista. Aikaisemmin turkkiani leikkeli pomo. Kun emäntä vei minua käsiteltäväksi, tärisin pelosta ja seisoin pöydällä kauhusta kankeana. Muistan, että hoidon jälkeen emäntä vei minut isoon paikkaan, jossa oli paljon koiria. Siellä minua nypittiin lisää, talutettiin kehässä ja seisotettiin tuomarin edessä. Voi sitä huomion määrää, jonka sain. Joskus onnistuimme emännän kanssa saamaan koristeen, joka hyvä tyttö -kehujen saattelemana kiinnitettiin häkkini seinään.

Myöhemmin emäntä on hoitanut turkkiani. Hänkin komentaa, jos temppuilen, mutta en paljon viitsi olla hänelle hankala. Ilman ihmistä en selviäisi. Tiedän kokemuksesta, että talvella tuuhea turkki pitää lämpimänä, mutta on tarpeen, että sitä ohennetaan kesäksi. On myös kiva, kun iho ja korvat eivät kutise. Epäilen, että jos hän ei hoitaisi tassujani ja kynsiäni, kävely olisi kivuliasta. On myös ihanaa, kun illalla suu on raikas hampaiden harjauksen jälkeen. Minusta pidetään huolta ja olen kaikin puolin tyytyväinen elämääni.

9. tammikuuta

HARRASTUSKOIRA

Villakoira on avoin, älykäs, ystävällinen, seurallinen, toimelias ja valpas. Se on myös innokas oppimaan ja helppo koulutettava. Se onkin monipuolinen seura- ja harrastuskoira. Villis nauttii keskipisteenä olemisesta ja on siten myös hyvä näyttelykoira. Kauneuskilpailuiden lisäksi villiksen kanssa voi harrastaa muun muassa koirien estejuoksua eli agilityä, tottelevaisuuskokeita, koiratanssia, kaverikoiratoimintaa tai muita kilpailulajeja. Villakoira kuuluu trimmattaviin rotuihin. Koiranäyttelyissä hyväksytään vain tietyt leikkaukset. Turkki ja sen leikkaus vaikuttavat olennaisesti arvostelussa.

Villisväki koirineen harrastaa koiranäyttelyitä. He ovat tutustuneet myös agilityyn ja canicrossiin eli koirajuoksuun. Juniorikoirat, vaikka eivät olekaan kaverikoiriksi koulutettuja, ovat vierailleet vanhusten ilona senioritalossa.

10. tammikuuta

NÄYTTELYLAUSUNNOT

Rotukoirille järjestetään koiranäyttelyitä. Niissä arvostellaan, kuinka hyvin koira vastaa rotumääritelmän mukaista ihannetta. Tuomari huomioi arvostelussaan sekä koiran ulkomuodon että luonteen. Koiranäyttelyt palvelevat jalostusta. Suomessa järjestetään erikois- ja ryhmänäyttelyitä sekä kansainvälisiä näyttelyitä, joissa tapaa sekä ulkomaalaisia tuomareita että koiria.

Villisperheen Tytin englanninkielinen tuomari on arvioinut muuan muassa seuraavasti: A bit shy and calm. Very nice head. Good teeth. Well developed for the age. Good coat. Excellent tail carriage. (Suom. hiukan ujo, kaunis pää, hyvät hampaat, hyvin kehittynyt ikäisekseen, hyvä turkki, erinomainen häntä.)

Tiina on arvioitu muun muassa ruotsiksi seuraavasti: Mycket god typ. Önskat elegantar huvud. Välbygg och vällkroppad. Bra päls och färg. Önskar en hakare svans. Rör sig bra. Ser ofärdig, men är lovande. (Suom. hyvä tyyppi, pää ei kovin elegantti, hyvä rakenne, hyvä turkki ja väri, huonohko häntä, liikkuu hyvin, ei valmis, mutta lupaava.) Tytti että Tiina vastaavat hyvin rotuihannetta, mutta eivät ole erinomaisia. Kummankin näyttelyvierailut jäivät juniori-ikään, koska edellytyksiä muotovalioiksi ei ollut.

Tilly ja Venny sen sijaan ovat arvioitu erinomaisiksi. Tilly oli pentunäyttelyssään rotunsa paras. Erittäin lupaava pentu. Erinomainen turkki. Hyvät mittasuhteet. Kaunis pää ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomaiset kulmaukset edestä ja takaa. Hyvin kehittynyt rintakehä. Vielä pentumainen turkki. Tehokkaat, kevyet liikkeet.

Juniorinäyttelyssä Venny on kahdesti arvioitu sertifikaatin arvoiseksi. Good size. Nice feminine head and correct proportions. Excelent topline. Well developed body. Correct angulations. Nice typical movement. Excelent coat quality and colour. (Suom. hyvä koko, kaunis pää, suora selkä, hyvin kehittynyt vartalo, hyvät kulmaukset, hyvät liikkeet, hyvä turkki ja väri.) Emäntä on koiristaan todella ylpeä.

11. tammikuuta

SYNTYMÄPÄIVÄSANKARI

Tiina täytti eilen kahdeksan vuotta. Aikaisemmin, kun haluttiin tietää koiran ihmisikä, kerrottiin koiran ikä seitsemällä. Tämä ei kuitenkaan ole kovin luotettava laskutapa. Koiran ihmisikä riippuu muun muassa koiran rodusta ja koosta. Ikälaskuria käyttäen kahdeksanvuotias kääpiövillis Tiina on keski-ikäinen eli lähes 50-vuotias. Ikälaskuri löytyy nettiosoitteesta purina.fi. Tiina on hankittu tutusta kennelistä, jonka isäntä on kansainvälinen, monille roduille erikoistunut ulkomuototuomari. Kasvattaja on osannut hyvin vaalia koiriensa kaikinpuolista terveyttä. Villakoiraperheessä ollaan hyvillään, sillä heidänkin narttunsa on terve. Syntymäpäivänä villisväki vieraili koirakahvilassa.

-Hau, hau, minä olen Kiara. Oletko täällä ensimmäistä kertaa?

-Hau, hau, minä olen Dani. Toivottavasti viihdyt.

-Hau, minä olen Tiina. Olen vähän ujo, kun olen liikkeellä ilman laumaani. Onpa jännä paikka. Tämähän on sisustettu koirille.

Koirakahvilassa seurustellaan paitsi jutustelemalla, myös nuuskimalla ja häntää heiluttamalla. Siellä voi tavata kaksitai nelijalkaisia ystäviä ja viisastua koiratiedoissa. Synttärilahjaksi Tiinalle ostettiin mansikaksi koristeltu koirakeksi, jonka Tiina jakoi kahvilatuttujensa Kiaran ja Danin kanssa. Isäntä ja emäntä herkuttelivat vohveleilla.

12. tammikuuta

KOIRA NETTIKAHVILASSA

Missä koira on?

Se on nettikahvilassa.

Onko se kahvilla vai netissä?

Se on sähköpostissa.

Miksi koira on sähköpostissa?

Sillä on siellä ystäviä.

Ketkä ovat koiran ystäviä?

Koiran kavereita ovat Kaarlo, Elise, Eeli ja Helka.

Loru on akan tekele. Hän tuntee myös leikkilorun: Onko koira kotona? Leikissä toinen laittaa kädet yhteen niin, että sormenpäät koskettavat toisiaan ja sormien väliin jää raot.

Toinen laittaa etusormen johonkin rakoon ja kysyy: Onko koira kotona? Toinen vastaa ensin, että miesten kanssa metsällä, sitten naisten kanssa navetassa, sitten kopissansa nukkumassa. Seuraavaksi vastaaja laittaa kädet yhteen niin, että kysyjän sormi jää käsien väliin ja sanoo: On. Hau, hau.

13. tammikuuta

KOIRAT JA VAUVA

Kun villakoiraperheeseen tulee vieraita, meno on vilkasta. Koirat haukkuvat ja hyppivät innoissaan. Aikuiset yrittävät parhaansa mukaan estellä, jotta lapset eivät säikkyisi. Vähitellen villikset rauhoittuvat ja vauvalle laitetaan täkki lattialle. Pienempi alusta ei riitä, sillä koirat asettuvat vauvan lähelle samalle peitteelle. Emäntä yrittää estellä, että koirat eivät painautuisi aivan kiinni lapseen. Kun silmä välttää, koira käy nuolaisemassa. Koirakontakti on vauvalle hyväksi. Se on hyvää siedätyshoitoa allergioita vastaan.

14. tammikuuta

TAAPERO JA KOIRAT

Taaperoikäinen kävelee hiukan epävarmasti. Lapsi on kiinnostunut koirista ja haparoivat kädet tarraavat turkkiin, korviin tai häntään. Haukun kuono on lapsen kasvojen tasalla. Se ei saa näykkiä tai hyppiä lasta vasten. Tilanne on herkkä. Kumpikaan osapuoli ei saa säikähtää. Kokemus on opettanut, että ensitutustuminen on turvallisinta tehdä aikuisen seurassa. Emännän haukut pitävät lapsista. Kun lapsi on lähellä, koira antaa pusun tai nuolaisee lasta kädestä. Lapsi ihmettelee koiran turkin pehmeyttä. Villikset tutkivat lasta viisailla silmillään.

15. tammikuuta

LEIKKI-IKÄINEN JA