Parasta jälkeen: Ihmisyyden perusoppimäärä

By Eini Neve

PARASTA JÄLKEEN -teoksen on syytä kuulua jokaisen ihmisen perusoppimäärään. Keneltäkään ei saa salata tietoa siitä, kuinka valetaan vankka perusta omalle mielenterveydelle ja aidoksi aikuiseksi kypsymiselle. Teoksen avulla on mahdollista parantaa itsekunnioitusta, suoristaa vääristymiä ajattelusta ja päivittää vanhentuneita hiljaisia oletuksia. Masennukseen liittyy aina ajattelun ja oletusten vääristymiä, joten suurimman avun PARASTA JÄLKEEN -teoksesta saavat masentuneet. Osuus aidoksi aikuiseksi kypsymisestä paljastaa, että osa meistä on edelleen "kiisselissä" ja osa on kuroutunut "hiekanjyväksi". Lyhyt katsaus persoonallisuushäiriöihin edustaa tietoa, jonka avulla on mahdollista välttyä vaikeilta ihmissuhteilta. Tämä teos auttaa myös oman elämän tarkoituksen löytämisessä. Se tarkoitus löytyy, kun oppii ensin tunnistamaan omat perushalunsa. Kirjan loppuosa paljastaa myönteisten ihmisten salaisuuksia ja kolme onnellisuuden lajia. Teoksen perusta lepää psykologian alan klassikkokirjallisuudessa.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Mar 18, 2016
• ISBN: 9789523188037

Eini Neve

Eini Neve on aiemmin julkaissut tietokirjan Parasta jälkeen. Tämä tietoteos sisältää elämäntaidon ohjeita kaikille, mutta varsinkin masentuneet ovat ottaneet teoksen hyvin vastaan ja sitä on kiitetty muun muassa verkkokriisikeskuksessa. Pellavaiset-lastenkirjasarja on luotu tuomaan ennakoivasti hyvää mielenterveyttä ja tasapainoa, ja sitä saavat lukea aikuisetkin. Taustalla on ajatus, että meidän kannattaisi jo varhain oppia tuntemaan ahdistusta ja masennusta aiheuttavat ajattelumallit sekä keinot, joilla niistä pääsee eroon. Pellavaiset opettavat elämäntaitoja lempeästi, hilpeästi ja seikkailujen kautta.

Book preview

1 Liikkeelle lähtö

Tämän teoksen avulla sinun on mahdollista valaa ihmisenä olemisen ja kypsymisen perusta. Tämä teos on kuin betonisäkki, joka saa vetensä lukemisesta. Syntyvästä märästä betonista valat sitten vaakasuorassa olevan perustan mielenterveydellesi ja kypsymisellesi aidoksi aikuiseksi.

Osa valaa perustansa hyvälle tontille, osalla on haastava tontti. Kenties kostea maapohja vaatii paalutuksia tai jyrkkä kalliotontti louhimista. Tällainen haastava tontti on muun muassa alakuloisella, masentuneella, helposti ärtyvällä, jatkuvasti vihaisella, syyllisyydentuntoisella, toimeen ryhtymättömällä ja täydellisyyttä tavoittelevalla. He joutuvat tekemään hieman enemmän ja erityisesti heitä varten on tämän teoksen alkuosa. Näistä alun opeista hyötyvät tosin samalla ihan kaikki.

Tällaisen psykologiaan perustuvan ja uskonnoista riippumattoman perustan valamisen opin tulisi sisältyä jokaisen maailmankansalaisen perusoppimäärään. Miksi? Koska arviolta 40 prosentissa kodeista lapset saavat kasvatuksen, jonka jättämiä vaurioita ratkotaan pitkälle aikuisuuteen – mikäli niitä ylipäätään ratkotaan. Pysähdypä hetkeksi pohtimaan tuota lukua. Eikö 40 prosenttia ole sinustakin ihan valtava lukumäärä? Lähes puolessa perheistä ihminen ei saa riittäviä eväitä elämälleen. Tuntuukin melko käsittämättömältä, että yhteiskunnat ylläpitävät tällaista sokeaa pistettä, eivätkä yritä paikata puutetta esimerkiksi oppivelvollisuuden aikana.

Minkä hinnan ihmiskunta maksaa siitä, että tasapainoisena ja tyytyväisenä elämisen perusopit ovat lähes puolelta kadoksissa? Se näkyy koti-, koulu-, työpaikka- ja nettikiusaamisena. Se näkyy mielenterveysongelmina. Se näkyy siinä, että Eläketurvakeskuksen tietokannan mukaan Suomessa jää keskimäärin 16 ihmistä joka päivä mielenterveyssyiden vuoksi ennenaikaisesti eläkkeelle (tilastot vuosilta 2012 ja 2013). Tässä on toinen pysähtymisen kohta: eikö tuo ole sinusta huolestuttavan suuri lukumäärä, kun kansalaisia on kaikkiaan alle 5,5 miljoonaa? Tuon lukumäärän ulkopuolelle jäävät lisäksi ne, jotka jaksavat sinnitellä työuransa loppuun asti, vaikka he ovat onnettomia ja kärsivät mielenterveyshäiriöistä. Tuon lukumäärän ulkopuolelle jäävät myös ne, jotka eivät jää koskaan eläkkeelle. Heillä tarkoitan erityisesti itsetuhon uhreja. Nämä ovat osoituksia siitä, että lähes puolet ihmisistä ei ole rakentanut taloaan – siis omaa itseään – tasaisen, vakaan perustan päälle. Vaikeatahan sitä on rakentaa, jos ei tiedä miten se tehdään.

Kielteinen, onneton elämänasenne on levinnyt laajalle. Jos tällaisen onnettoman olon taustalta löytyisi joku yhteinen juuri, niin mikä se voisi olla? Uskon itse ja yritän vakuuttaa sinut tämän teoksen lukemisen aikana, että ainakin yksi tärkeä onnettomuuden aiheuttaja on vajavuus sosiaalisessa kypsymisessä. Sosiaalista kypsymistä voisi kutsua myös aidoksi aikuiseksi kypsymiseksi. Samankaltaisia päätelmiä on tehty ennenkin. Esimerkiksi psykiatri M. Scott Peck on todennut, että mielenterveyden kasvu ja henkinen kasvu ovat yksi ja sama asia. Henkisessä kasvussa ja aidoksi aikuiseksi kypsymisessä on itse asiassa paljon yhteistä. Tärkein yhdistävä tekijä on hyvin pitkälle kehittynyt kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Ehkä henkinen kasvu ja aidoksi aikuiseksi kypsyminen ovat nekin yksi ja sama asia.

Kuvittele mielessäsi, että aidoksi aikuiseksi kypsymistä kuvaa pitkä jana, jota pitkin edetään, kun kypsytään. Asetetaan kielteinen, onneton elämänasenne janan alkupäähän. Sieltä janan alkupäästä meidän pitäisi päästä hilautumaan keskemmälle eli terveemmille ja onnellisemmille alueille. Miten se tehdään? Ensinnäkin meidän on lähdettävä liikkeelle täysin perusasioista. Ihan ensimmäinen perusasia on ajatus. Kaikki lähtee ajatustemme hiomisesta parempaan kuntoon. Seuraava perusasia on hiljainen oletus. Hiljaiset oletukset ovat meidän oletuksiamme ja uskomuksiamme meistä itsestämme, muista ihmisistä, tästä elämästä ja maailmasta. Oletukset ovat sen vuoksi hiljaisia, koska me emme välttämättä itse edes huomaa niiden olemassaoloa, mutta ne kuitenkin näkyvät jatkuvasti kaikessa – mielipiteissä, käytöksessä ja valinnoissa. Kypsymisen janalla eteneminen vaatii siten myös hiljaisten oletustemme muokkaamista. Meidän on myös kehitettävä empatiakykyämme eli myötäeläytymistä, voitettava hallinnan harha ja kannettava sopiva määrä vastuuta. Tämän kaiken kruunaa rakkaus, kohtuus, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys ja järjestys. Tässä vaiheessa tämä kaikki vaikuttaa vielä arvoitukselliselta, ja ehkä vähän työläältä ja pelottavaltakin, mutta kaikki selviää ja helpottuu, kunhan pääsemme pidemmälle.

Oikeanlaisia ajatuksia ja toimintoja kylvämällä korjaamme lopulta satoa, joka on sosiaalista kypsyyttä. Siten mielenterveyden peruslauseke on: mitä korkeampi sosiaalinen kypsyysaste, sitä parempi mielenterveys. Ihan yhtä hyvin voisimme myös sanoa: mitä aidompi aikuinen, sitä parempi mielenterveys.

Kypsymisen janan alkupäästä löytyy myös arvottomuuden tunteita. Masentuneella nuo tunteet voivat syntyä tämänkaltaisesta ajattelusta: En onnistu yhtään missään. Olen täysin epäonnistunut ihminen, ihan mitätön surkimus. Turha yrittää yhtään mitään. Alakuloisella oman itsen panettelu voi olla edellistä hieman lievempää: Minussa on tuo ja tuo vika ja sitten vielä tuokin vika.

Mikä saa ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi ja turvattomaksi? Suurelle osalle vauriot syntyvät kodin tai kasvuympäristön rakkaudettomuudesta, jota korostavat kaaos ja mahdollinen hylkääminen tai ihan vain hylkäämisellä uhkailu. Kaaos on jatkuvuuden ja järjestyksen puuttumista, ennakoimattomuutta ja kohtuuttomuutta. Mistä tämä rakkaudettomuus juontaa juurensa? Taustalla ovat samat tekijät, joista sinä itsekin saatat kärsiä: vääristyneet ajattelumallit, vääristyneet tai vanhentuneet hiljaiset oletukset ja aidoksi aikuiseksi kypsymisen pysähtyminen ennenaikaisesti.

Erityisherkät ihmiset saattavat huonoissa olosuhteissa olla alttiimpia masentumaan kuin vähemmän herkät, mutta pääsyy on silloinkin rakkauden poissaolo. Kaikista tärkein raaka-aine ihmisen kypsymisessä on tosiaankin rakkaus. Vanhemmat saavat lapsensa kasvatuksessa isojakin virheitä anteeksi – ja jokainen inhimillinen vanhempihan niitä virheitä tekee –, kunhan vain alta on aina tunnistettavissa rakkaus.

On valitettavaa, että osa meistä joutuu aloittamaan sosiaalisen kypsymisen janan äärimmäisimmästä laidasta, kun toisilla on onni aloittaa hieman keskemmältä. Keskemmällä ovat ne, joita on aina rakastettu ja arvostettu, ja jotka ovat oppineet heti alusta lähtien hyviä ajattelumalleja.

Sosiaalinen kypsyminen on kuitenkin mahdollista ihan kaikille, koska me kaikki pystymme tekemään muutoksia ajatteluumme. Vääristyneet ajattelumallit kulkevat aina käsi kädessä mielenterveyden häiriöiden kanssa. Lisäksi ajatukset tuottavat aivojen kemian, vaikka sitä on aluksi todella vaikea uskoa ja hyväksyä. Jokainen ihminen pystyy muokkaamaan omia ajatuksiaan, jos vain haluaa. Siten jokainen ihminen pystyy vaikuttamaan omaan aivokemiaansa. Siten jokainen ihminen pystyy parantamaan omaa mielenterveyttään.

Tähän teokseen on kerätty osaamista mielenterveyden alan klassikoista, uudemmista teoksista, artikkeleista ja videoista. Käytetyt lähteet on esitetty lähdeluettelossa, mutta muuten niihin viitataan niukasti, jotta keskittymisesi kohdistuisi itse asiaan. Olemassa oleva tieto antautui samalla myös uudelle tiedolle. Uutta ja ennen julkaisematonta tässä teoksessa ovat muun muassa uudet vääristyneiden ajattelumallien perheet ja hallinnan harha sosiaalisen kypsymättömyyden kohdalla. Lopulta näillä uusilla havainnoilla olikin suuri merkitys koko palapelin muodostumisessa eli kuinka kielteisyys, masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt, aidoksi aikuiseksi kypsyminen, myönteisyys, onnellisuus – kaikki linkittyvät täysin järkeenkäyvästi toisiinsa.

Tämän kirjan jokaisen kappaleen alussa on kuvioiden sarja, jossa portaikon alimmalla tasolla on neliö ja ylimmällä ympyrä. Nuo muodot kuvaavat ihmisen tervehtymistä, kehittymistä ja kypsymistä. Me aloitamme neliönä ja tavoittelemme ympyrää. Puhdasta ympyrää – täydellisen tasapainoista ihmistä – ei ole olemassakaan tai ainakin heitä on niin vähän, että meidän ei kannata rasittaa sillä ajatuksella mieltämme. Meitä eriasteisesti kulmikkaita löytyy sitten sitäkin enemmän. Tähän kirjaan on kerätty oppeja, jotka auttavat hiomaan neliön kulmia pyöreämmiksi.

Lopputulokseen, lähes ympyräksi, on olemassa useita reittejä. Esimerkiksi uskonto voi olla joillekin tie lähes ympyräksi, mutta se voi olla myös tie, joka pidättää neliön muodossa. Sama asia voi siis eri ihmisten kohdalla toimia täysin eri tavalla ja toisaalta samankaltaiseen lopputulokseen voi päästä useita erilaisia polkuja pitkin.

Kuinka sitten on mahdollista, että hyvää tarkoittavat uskonnot ja kirkkoihin kuulumattomat henkiset opit voivat tuottaa neliön? Syitä on varmasti monia. Vaikutuksensa on niin opin jakajan kuin sen vastaanottajankin kyvyillä, kypsyysasteella ja hiljaisilla oletuksilla. Yksi mainitsemisen arvoinen seikka on myös se, että opetus alkaa usein aivan liian korkealta. Eli usein näillä opeilla rakennetaan jo talon ensimmäistä kerrosta tai ullakkoa. Jos perustus on kuitenkin vielä valamatta, vinossa tai painunut, niin hyvää tarkoittavat opit olla jalo, hyvä ja myönteisesti ajatteleva saattavat herättää pelkästään ärtymystä ja vihaa. Jos perustus on valamatta, vinossa tai painunut, vaihtoehtona voi olla myös oppien omaksuminen pinnallisesti, sääntökokoelmana. Tämä teos lähtee siitä, kuinka ihminen voi valaa ensin vaakasuorassa olevan vankan perustan, jonka päälle on turvallista ja järkevää rakentaa.

Tämä teoksen alkuosan opit perustuvat kognitiiviseen psykoterapiaan. Kognitio on vain hieno sana, jolla tarkoitetaan ajatusta. Siten kognitiivisessa psykoterapiassa keskitytään ajatteluun. Paraneminen ja kypsyminen alkavat, kun ihminen havainnoi omaa ajatteluaan ja hiljaisia oletuksiaan, ja mikäli havaitsee ne vääristyneiksi, aloittaa suoristamisen talkoot. Tämä on hyvin tietoista toimintaa. Kognitiivisen psykoterapian iskulause voisikin olla: tiedostamalla terveeksi!

Yleensä ihmisillä on väärä luulo, että tunteet tulvivat mieleen automaattisesti. Tosiasia kuitenkin on, että et voi tuntea alakuloa, et surua, et kuplivaa iloa, et hämmentävää rakkautta – et yhtään mitään – ennen kuin aivosi ovat ensin käsitelleet sitä, mitä ympärilläsi tapahtuu. Aivosi käsittelevät siis ensin kaiken, minkä koet, mitä haistat, maistat, kuulet, näet tai kosketat, ja yksi tämän käsittelyn lopputuloksista on tunne tai tunteet. Sinun on ensin edes jollakin tasolla ymmärrettävä mitä tapahtuu, ennen kuin sinulla voi olla siitä minkäänlaisia tuntemuksia. Jos ymmärryksesi asiasta on myönteinen, ajatuksesi siitä ovat myönteisiä ja ne johtavat myönteisiin tunteisiin. Jos käsityksesi on kielteinen, ajattelet kielteisesti ja sinulla on kielteisiä tuntemuksia. Neutraalit käsitykset ja ajatukset johtavat neutraaleihin tunteisiin. Vain refleksit eli heijasteet jäävät tämän selityksen ulkopuolelle. Ne kun pyörähtävät ainoastaan selkäytimen kautta eivätkä yllä aivoihin.

Hyvin usein ihmisillä on myös väärinymmärrys, että ajatukset syntyvät automaattisesti. Niidenhän on pakko olla automaattisia, koska kukaan ei ajattelisi vapaaehtoisesti kielteisiä ajatuksia ja tekisi oloaan ehdoin tahdoin kurjaksi. Tosiasia kuitenkin on, että kyseessä on todella tiukkaan piintynyt tapa, jolloin vain tuntuu siltä, että ajatukset syntyvät itsestään. Sinä olet itse ihan koko ajan ohjaimissa, vaikka sitä on ehkä aluksi vaikea hyväksyä. Toisaalta juuri se, että sinä olet itse ohjaimissa, on se toivoa antava tieto. Sinun on vain ohjattava paremmin ja se taito on täysin opittavissa ja hallittavissa.

1.1 Muutos lukemalla?

Ihan aluksi sinuun on syytä valaa uskoa, että alakulosta, masennuksesta ja useista muista kielteisistä tunteista ja tavoista on mahdollista parantua pelkästään lukemalla. Tällaista lukemisen kautta tapahtuvaa oivaltamista kutsutaan lukemis- eli biblioterapiaksi. Lukemisterapia on tieteen piirissä hyväksytty ja hyväksi havaittu. Tieteellinen tutkimus lukemisterapian tehosta on tehty esimerkiksi psykiatri David D. Burnsin Feeling good -teoksen kohdalla. Tällöin tutkijoille tuli yllätyksenä lähinnä vain se, että lukemisterapian teho oli kolmen vuoden kuluttua lukemisesta jopa parempi kuin heti lukemisen päätyttyä. Tälle yllättävälle havainnolle löytyi lopulta selitys: useat tutkituista ihmisistä hakivat toistuvasti hengennostatusta lukemisterapiasta, kun he kohtasivat vastoinkäymisiä. Tällainen jatkuva kertaaminen toimi kuin tehosterokotus. Juuri tällaista ajatuspellon kyntämistä on kognitiiviseen psykoterapiaan perustuva lukemisterapia.

Mikäli tiedät jo olevasi masentunut tai se selviää sinulle, kun teet esimerkiksi internetistä löytyvän masennustestin, saatat hyvin parantua lukemisterapian avulla. Kun lukemisterapiaa verrataan lääkehoitoon, lukemisterapian hoitotulos on parempi ja erittäin pitkäkestoinen. Tilastollisesti ero hoitotuloksessa on merkitsevä.

Osa masentuneista hyötyy kuitenkin lääkehoidosta tai heidän paranemisensa jopa vaatii sitä. Joskus lääkkeet ovat myös hyvä keino rauhoittaa ensin aivot, jotta ne jaksavat vastaanottaa terapiaa, jolla ajatukset saadaan uusille urille. Mikäli olet jo tällä hetkellä psykoterapiassa tai lääkehoidossa, lukemisterapia saattaa nopeuttaa merkittävästi paranemistasi. Toisin sanoen: erilaiset hoidot eivät ole vastakkaisia, vaan ne tukevat toisiaan. Tämäkin on tutkittu tulos.

Tässä kirjassa ei enää tämän jälkeen käsitellä lääkehoitoja. Mielialalääkkeiden osalta on syytä tehdä vain kolme muistutusta:

1.   Alkoholi ja huumeet eivät toimi masennuslääkkeinä. Ne pahentavat oloa entisestään, joten niitä voi erinomaisella syyllä kutsua masentajiksi. Samalla niitä voi kutsua myös sosiaalisen kypsymisen pysäyttäjiksi.

2.   Jos masennuslääkkeesi ei tunnu toimivan, muista, että se ei ole sinun syysi. Yksikään lääkäri ei ole niin kaikkitietävä, että pystyy varmuudella määräämään heti oikean lääkkeen ja oikean annostuksen. Parantuminen voi vaatia useita kokeiluja.

3.   Jokainen tämän planeetan ihmisistä tarvitsee jatkuvaa lääkitystä ja se tarkoittaa aidon ja oikean ruuan syömistä. Prosessoidut ruuat eivät edusta laadukasta polttoainetta.

Tuottiko tuo edeltävä osuus lääkkeistä päähäsi ajatuksen, että juuri sinä olet lääkehoitoa vaativa tapaus, joka ei parane millään kirjantekstillä? Mikäli todella ajattelit noin, ajatuksesi tuotti tunteita. Sisältyikö noihin tunteisiisi mahdollisesti epätoivoa, kyynisyyttä, ärtymystä tai jopa vihaakin? Pääsemme rakentavasti eteenpäin, jos korvaat tuon mahdollisen edeltävän ajatuksen uudella ajatuksella: Enpä nyt tällä kertaa ryntääkään ihan heti johtopäätökseen. Hillitsen myös haluani väittää vastaan ihan joka ikisen lauseen jälkeen. Jos sanoit tuon uuden ajatuksen itsellesi vilpittömästi, se tuotti vähintään heikon toivonväreen eli tunteen, joka riittää vallan mainiosti alun käyttövoimaksi. Sen toivonväreen voimalla selvitämme seuraavaksi totuuden itsekunnioituksesta.

1.2 Itsekunnioitus ja itsetunto

Itsekunnioitusta ja itsetuntoa käytetään usein samassa merkityksessä. Tässä teoksessa ajatuksena on, että itsekunnioitus on ydin ja itsetunto pikemminkin kuorrutusta sen pinnalla. Saatat ajatella, että sinulla on hyvä itsetunto – eli tiedät olevasi varsin hyvä ja pätevä ja kenties olet jopa hyvin menestynyt –, mutta samalla sinulla saattaa olla kalvava tunne, että et ole rakastettava ja arvokas. Tuollainen kalvava tunne paljastaa ytimen, alhaisen itsekunnioituksen. Sinulla ei voi olla aidosti hyvää itsetuntoa, jos itsekunnioituksesi on alhainen. Siksi me keskitymme tässä itsetunnon sijasta itsekunnioitukseen. Itsekunnioituksesta käytetään usein myös nimitystä omanarvontunto. Itseluottamus on puolestaan uskoa, että selviytyy töistä ja aktiviteeteista, joihin on ryhtymässä.

Miten itsekunnioitus näkyy käytännössä? Se näkyy ajatuksissa, puheessa, huumorissa, hiljaisissa oletuksissa, valinnoissa, käytöksessä, kypsyydessä, tyytyväisyydessä ja onnellisuudessa. Koska se näkyy valinnoissa, se näkyy sitä kautta muun muassa työuran ja puolison valinnassa tai valitsematta jättämisessä. Se näkyy terveydentilassa, koska itsekunnioitus vaikuttaa siihen, miten hyvää huolta ihminen pitää itsestään. Se näkyy mielenterveydessä esimerkiksi masennuksena tai jopa siinä, kehittyykö ihmiselle persoonallisuushäiriö. Siten se näkyy ihan kaikessa.

Oletetaan, että kahden autonkuljettajan on tarkoitus ajaa täsmälleen sama matka samassa hirvittävässä lumimyrskyssä. Toinen heistä on hyvin taitava ja kokenut ajaja, mutta hänen itsekunnioituksensa on alhainen. Toinen heistä on keskinkertainen kuljettaja, mutta hänen itsekunnioituksensa on korkea. Yllättäen sen taitavan kuljettajan matka päättyy lumikinokseen, kun taas se keskinkertainen kuljettaja pääsee perille. Ero on siinä, että se keskinkertainen kuljettaja ajoi varoen, koska hän kuljetti arvokasta lastia. Siten itsekunnioitus näyttäytyy jopa lyhyen ajomatkan lopputuloksessa. Sen vuoksi itsekunnioituksen tulisi olla sinulle kaikista tärkein asia tässä ja nyt.

Jos ihminen on onneton, alakuloinen, masentunut, helposti ärtyvä, aina vihainen, syyllisyydentuntoinen, toimeen ryhtymätön tai täydellisyyttä tavoitteleva, hänen itsekunnioituksensa on poikkeuksetta alhainen. Hän siis tuntee itsensä arvottomaksi, rakkaudettomaksi ja hänen kunnioituksensa itseä kohtaan on vähäistä.

Mitä vaikea-asteisempi masennus, sitä vahvemmin ihminen uskoo omaan arvottomuuteensa. Tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia masentuneista tuntee jopa vastenmielisyyttä itseään kohtaan. Saman tutkimuksen mukaan masentuneet tuntevat vajavuutta esimerkiksi oman älykkyytensä, ulkonäkönsä, menestyksensä ja suosionsa suhteen.

Ihan ensimmäiseksi: hyvä itsekunnioitus ei perustu näihin edellä mainittuihin ominaisuuksiin. Hyvä itsekunnioitus ei perustu edes valtavaan omaisuuteen. Monet kuuluisat, lahjakkaat, kauniit, varakkaat ja rakastetut itsetuhon uhrit ovat todisteena tästä totuudesta.

Hyvä itsekunnioitus ei rakennu hyväksynnän ja