Kyllä me löydämme tien: Jälleenrakennus lapsille eron jälkeen

By Kari Kiianmaa

Kun vanhemmat eroavat, lapset ovat tilanteeseen viattomia. Lapset joutuvat kuitenkin tekemään saman työn kuin aikuiset, jotta voivat selviytyä eron aiheuttamasta kriisistä ja kasvaa siitä eteenpäin.Kari Kiianmaan "Kyllä me löydämme tien – Jälleenrakennus lapsille" on ohjekirja lasten ero- ja kriisiryhmien vetäjille. Samalla kirja sisältää paljon hyödyllistä tietoa vanhemmille, jotka ovat päättäneet erota. Kuinka auttaa lasta selviämään erosta mahdollisimman hyvin?-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Jul 28, 2021
• ISBN: 9788726897142

Book preview

Hannu sanoi Kertulle: Kyllä me löydämme tien kotiin, mutta he eivät löytäneetkään

Esipuhe

Tämä kirjanen on laadittu palvelemaan henkilöitä, jotka toimivat lasten kriisi-, ero-, ja kasvuryhmien vetäjinä. Aineisto on koottu käytännön kokemusten myötä, kun olemme vetäneet lasten eroryhmiä Jyväskylässä vuodesta 1991 alkaen. Siihen on vaikuttanut paitsi käytännön kokemukset myös Fisherin eroseminaarien eli jälleenrakennusseminaarien tuoma tieto lasten ja aikuisten sopeutumisesta eroon. Tämä teos ei sisällä laajaa teoreettista katsausta lasten sopeutumisesta kriiseihin, kuten eroon. On kuitenkin hyvä muistaa, että lapset käyvät sopeutumisprosessissaan läpi melko samanlaisen tien kuin aikuisetkin. Voitaneen myös todeta, että lapsi on aikuista joustavampi ja täynnä kasvuun suuntautuneita voimavaroja. Pyrimmekin tällä metodilla hyödyntämään nämä voimavarat ja auttamaan lapsia palaamaan mahdollisimman nopeasti normaalin kasvun tielle. Pyrimme siis olemaan positiivisia ja panostamaan myönteiseen muutokseen. Tiedämme kuitenkin, että lasten sopeutumisesta esim. avioeroon on tehty monia arvokkaita ja klassisiksi luokiteltavia tutkimuksia, joiden antama kuva lasten eron jälkeisestä tulevaisuudesta on melko synkkä. Suhtaudumme näihin tutkimuksiin kriittisesti. Niiden hyvä puoli on se, että ne palauttavat aikuiset maanpinnalle näkemään, että ero todella vaikuttaa lapsiin. Eroamalla avioliitostaan aikuiset vaikuttavat lapsiin, mutta myös eron jälkeen he vaikuttavat edelleen lapsiinsa. Meidän tulisikin enemmän korostaa eron laadullisia puolia ja auttaa ihmisiä selviytymään kriisistään mahdollisimman hyvin. Kokemuksemme mukaan on tärkeää, että aikuiset itse työstävät omaa kriisiään ja vahvistuvat. Näin he ovat valmiita ottamaan vastaan lastensa kriisiin kuuluvan hankalan käyttäytymisen ja auttamaan lapsiaan näiden tunteiden työstämisessä.

Haluamme vielä muistuttaa, että emme pyri olemaan lasten ryhmäterapeutteja. Tämä ryhmämetodi perustuu oppimiseen sisältäen melko selkeän struktuurin, jonka puitteissa ryhmä toimii. Ryhmän kesto on myös rajallinen eli käytännössä noin 10 kertaa a′ 60 - 90min. Tämän takia sitä ei pidä käyttää terapian korvikkeena. Työntekijöiden tehtävänä onkin valita ryhmään sen kannalta oikea kokoonpano. Erittäin levottomat ja aggressiiviset jäsenet saattavat tuhota ryhmän työskentelyn eikä ryhmä voi näin ollen päästä tavoitteisiinsa. Tämä ryhmä ei myöskään sulje pois terapiaa. Joskus voi olla eduksi, että joku ryhmän osanottaja jatkaa työskentelyään terapiassa. Lasten diagnosointia häiriintyneiksi ei pidä kuitenkaan liioitella. Lasten käyttäytyminen voi esim. erokriisissä olla hyvin sopeutuvaa (ylikilttiä) tai hyvin myrskyisää. Se ei vielä merkitse häiriintyneisyyttä vaan on usein luonnollista kriisikäyttäytymistä. Varsinkin eroon kuuluvaa vihaa osoittavat lapset joutuvat usein väärinymmärryksen kohteeksi omassa kasvuympäristössään, koulussa ja kotona.

Kuka sitten voi vetää lasten ero-, kriisi- ja kasvuryhmiä? Kokemuksemme mukaan työntekijän on tunnettava lapset ja se, miten heidän kanssaan voi työskennellä. Ryhmää ei voi pakottaa työskentelemään aikuisten suunnitelman mukaan. Työskentelyn on oltava joustavaa ja lapset huomioivaa, herkkää. Paras tapa testata soveltuvuuttaan lasten ryhmien vetäjäksi on tukia omaa sisäistä lastaan. Olemmeko löytäneet sen ja osaammeko hoivata sitä. Olemme itse käyttäneet tähän Fisherin Rakentava Valinta - kirjassa olevaa metodia itsensä kohtaaminen. Tässä yhteydessä emme ota kantaa siihen, millainen teoreettinen pohjakoulutus työntekijällä pitää olla. Uskomme, että se voi olla hyvinkin erilainen.

Kari Kiianmaa

Miten tätä kirjaa luetaan

Tämä teos on eräänlainen työkirja, joka sisältää ennen kaikkea sen, mitä eri ikäisten lasten kanssa voi tehdä ryhmän työskentelyn eri vaiheissa. Ohjelmaehdotukset on rajattu eri kokoontumiskerroille siten, että esim tutustumista on ryhmän alkupuolella niin monella kerralla kuin on tarpeen. Samaan tapaan muillekin asioille on oma paikkansa, joka ei kuitenkaan saa olla jäykkä vaan tilanteeseen sopiva. Tärkeintä ei ole, että tehtävät tulevat tehdyiksi vaan, että ryhmä etenee joustavasti tavoitteisiinsa.

Suositamme myös, että ryhmän vetäjä tai vetäjät käyttävät omia persoonallisia avujaan työskennellessään lasten kanssa. Jos vetäjä osaa käyttää ja tuottaa musiikkia, on se erittäin suositeltavaa. Samoin mikä tahansa persoonallinen tapa tuo ryhmään eloa ja aitoutta. Jokainen meistä voi muistaa esim. oman koulunkäyntinsä ajalta, millainen opettaja oli paras. Omat tarinat, huumori ja avoimuus ovat lapsille tärkeitä. Ryhmäprosessin aikana vetäjä tutkii itseään ja oppii siitä.

Osa ryhmien tehtävistä sisältää ehdotuksia materiaalista, jota voi käyttää ryhmän aikana. Perusmateriaalina on aina paperi, liidut ja värikynät sekä huopakynät ja teippi. Isommille lapsille on laadittu myös lomakkeita, joita voi valmiiksi monistaa ryhmää varten. Kirjan kuvia voi myös käyttää