Matka voiman lähteelle

By Anja Kulovesi

Matka voiman lähteelle kuljettaa lukijan kohti myönteistä ajattelua havainnollisen tiedon, harjoitusten ja voimalauseiden avulla.Rentoutusharjoitukset ja mielikuvaharjoitukset auttavat lukijaa löytämään oman luovuuden ja selventämään henkilökohtaisia tavoitteita. Voimalauseet tukevat lukijaa ja konkretisoivat unelmia ja tavoitteita. Tuula Kojosen herkkä kuvitus inspiroi matkaa.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Nov 14, 2019
• ISBN: 9788726163254

Book preview

rakkaudessa.

Metafora

Kohtasimme hiekkarannalla, kuumana kesäpäivänä. Luulilinolevani yksin, autiolla saarella, mutta kohottaessani katseeni hetkeksi kirjasta, näin nauravien silmien katsovan minua. Hämmästyneenä laskin kirjan käsistäni ja tervehdin edessäni seisovaa vierasta, hymyilevää naista:

- Tervetuloa paratiisisaarelle! Miten ihmeessä löysit tänne?

- Valitsin tämän paikan seikkailulleni, koska energiat ovat täällä todella suotuisat.

Kummallinen vastaus naiselta, joka oli yllättäen ilmestynyt saarelleni! Hänen olemuksessaan oli muutenkin jotain erikoista. Hän oli sopusuhtainen, hyvin pitkä ja hoikka. Hänellä oli sinisimmät ja kirkkaimmat silmät, jotka olin milloinkaan nähnyt. Hänen pitkät hiuksensa loistivat kullankeltaisina ja kiiltävinä auringonpaisteessa. Näytti, kuin hänen koko olemuksensa olisi jotenkin säteillyt ja loistanut.

- Mistä tulet?, kysyin naiselta.

- Tulen paikasta, jonka nimi on liian vaikea lausua sinun kielelläsi. Sen vuoksi kutsun sitä Valon Planeetaksi.

- Anteeksi? Olen pahoillani, mutta nyt en ymmärrä. Sanoitko jotain planeetasta?!!

- Sanoin. Se on melko kaukana. Kielessänne ei valitettavasti ole ilmaisua, jonka avulla voisin kuvailla, miten kaukana. Tehän olette vierailleet vasta omassa kuussanne, joten et osaisi edes kuvitella, millaisista etäisyyksistä minä puhun.

- ???

- Nimeni on muuten Jera. Tulin tänne tapaamaan sinua, koska huomasin, että olet kiinnostunut asioista, joita tiedemiehenne vasta alkavat ymmärtää. Ajattelin, että osaisit suhtautua minuun oikealla tavalla, koska jalkasi ovat niin tukevasti maassa ja olet silti avoin uusille asioille. Haluaisin jäädä vieraaksesi pariksi päiväksi ja keskustella kanssasi. Voisimme auttaa toisiamme ymmärtämään kotiplaneettojemme eroja. Sopiiko tämä sinulle?

Aivoni työskentelivät kuumeisesti yrittäen ymmärtää Jeran puhetta. Eihän koko jutussa ollut mitään järkeä! Epäilin jo hetken nähneeni unta, mutta siinä Jera seisoi yhä edelleen, hymyillen ystävällisesti ja säteilevästi. Hän näytti ymmärtävän hyvin, että tarvitsin aikaa selvittääkseni ajatukseni, rauhoittuakseni, saadakseni sydämeni lyönnit tasaantumaan ja ääneni toimimaan.

Jeran puheet ja äkillinen ilmestyminen saarelleni olivat melkein liikaa sulatettavaksi yhdellä kertaa. En tiennyt mitä sanoa tai tehdä. Jos Jera todella tuli vieraalta planeetalta, minulla ei ollut mitään vertailukohtaa, ei mitään aiempaa kokemusta, jonka avulla olisin voinut suhtautua tilanteeseen. Enkä ollut kuullut kenestäkään muustakaan, joka olisi yllättäen törmännyt avaruusolentoon... Kaikki oli outoa, odottamatonta ja täysin käsityskykyni ulkopuolella.

Pitkän ja sekavan ajatusketjun lopputuloksena päätin uskoa Jeraa. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa. Ajattelin, että hän katoaisi, jos sulkisin silmäni. Kokeilin sitä. Pidin silmäni suljettuna niin kauan kuin jaksoin. Omasta mielestäni ikuisuuden - kunnes olin aivan varma, että Jera oli vain mielikuvitukseni tuotetta. Avasin silmäni ja näin kirkkaan auringonpaisteen, valkeaa hiekkaa, sinisenä kimaltavan meren - sekä tyynen, kärsivällisesti odottavan naisen, joka kutsui itesään Jeraksi.

- Tämä on kyllä ehdottomasti kummallisinta, mitä minulle on tapahtunut! Mitään tällaista en olisi osannut edes kuvitella! Minun on tunnustettava, että olen järkyttynyt, enkä löydä keinoja käsitellä tätä tilannetta ja sitä, mitä olet minulle kertonut. Kuitenkaan en osaa pelätä sinua, näytät niin ystävälliseltä ja rauhalliselta. Mutta en todellakaan tiedä, mitä sanoisin tai tekisin.

- Sinulla ei ole mitään pelättävää, ystäväni, sen lupaan. Ymmärrän hämmästyksesi ja jos haluat, voin auttaa sinua rentoutumaan ja selkiyttämään ajatuksesi.

- Sitä toisaan tarvitsisin!

Jera istuutui viereeni hiekalle ja kosketti kevyesti otsaani. Kaikki pelko ja jännitys katosi välittömästi. Tuntui kuin miellyttävä, viileä vesisuihku olisi puhdistanut takkuiset ajatukseni ja olin äkkiä hyvin rauhallinen ja tasapainoinen. Ymmärsin, minkä uskomattoman mahdollisuuden olin saanut, mikä suurenmoinen tilaisuus minulla oli oppia jotain aivan uutta ja jännittävää! Tunsin itseni innokkaaksi ja energiseksi. Halusin ottaa tilanteesta kaiken irti ja kuulla kaiken mahdollisen Jerasta ja hänen kotiplaneetastaan: Kyllä Jera! Olen valmis keskustelemaan kanssasi. Suorastaan palan halusta saada esittää sinulle noin pari tuhatta kysymystä, jotka juuri ponnahtelevat mieleeni... Ja jos vain voin, niin kerron mielelläni omasta planeetastamme kaiken sen, mitä et vielä tiedä.

Niin alkoi elämäni mielenkiintoisin ja uskomattomin seikkailu. Vietimme pari päivää ja yötä puhuen, puhuen ja puhuen. Jera ei näyttänyt tarvitsevan lainkaan unta tai ruokaa ja koskettamalla kevyesti otsaani hän sai minutkin täysin pirteäksi ja kylläiseksi, ilman unta tai aterioita. Näin saatoimme jatkaa keskusteluamme myös öisin, kävellen rannalla ja ihaillen yllemme kaartuvaa tähtitaivasta.

Jera osoitti minulle erään tähtikuvion ja selitti sen olevan lähin näkyvissä oleva tähdistö, jonka takana hänen kotiplaneettansa sijaitsi. Hän kertoi minulle elämästä kotiplaneetallaan - ja miten paljon helpommalta ja sujuvammalta se kuulostikaan kuin oma elämämme täällä Maassa. Epäjärjestys ja epätasapaino olivat kyllä mahdollisia, mutta takaisin tasapainoon pääsi helpoilla ja yksinkertaisilla menetelmillä, jotka kaikki hallitsivat. Niinpä Jeran kotiplaneetalla vallitsi jatkuva tasapaino ja harmonia, kaikilla elämisen tasoilla ja alueilla. Kaikki käyttivät omia, ainutlaatuisia lahjojaan ja olivat jatkuvasti yhteydessä omiin luoviin voimiinsa. Mistään ei tarvinnut kilpailla, vaan kaikki auttoivat toisiaan parhaansa mukaan. Kaikkea työtä ja osaamista arvostettiin yhtä paljon. Jokainen iloitsi toisen menestyksestä ja antoi upeaa, kannustavaa palautetta kokien samalla onnistumisen iloa voidessaan auttaa jotain toista eteenpäin oppimisen kiehtovalla ja haastavalla tiellä. Tässä rohkaisevassa ilmapiirissä kaikki kasvoivat yhä taitavammiksi ja kauniimmiksi...

Olin hämmästynyt kuullessani heidän tavastaan hoitaa kehon toimintahäiriöitä eli sairauksia. Jos joku joskus sairastui eli käyttääkseni Jeran ilmaisua jokin tukki energian vapaan virtauksen hänen olemuksessaan, ei fyysiseen kehoon koskettu millään tavalla. Hoito kohdistui kehoa ympäröiviin energiakenttiin, joista