Made with Love

By Anja Kulovesi

Made with Love on pienyrittäjän valttikortti ja voimakirja rohkeaan elämään ja oman näköiseen yrittäjyyteen. Kirja sisältää voimaannuttavia esimerkkejä monennäköisestä yrittäjyydestä, ja se auttaa lukijaa määrittämään ikiomat menestyksen mittarit. Samalla teos näyttää tien yrittäjän hyvään elämään.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Feb 19, 2020
• ISBN: 9788726163209

Book preview

yrittäjyyttä.

Yrittäminen

Yrittäjyys on kuin huippuyliopisto

Idea yrittämisestä muuttuu

Yritys on aina ensin ollut jonkun idea. Kaikki lähtee ajatuksesta. Visiosta, joka käynnistää oman luomisprosessinsa. Mitä haluat? Työn itsellesi, pelastaa maailman vai jotain siltä väliltä? Yksilölliset valinnat, ennen kokemattomat mahdollisuudet? Teetkö sen takia, että saat rahaa ja voit sen jälkeen tehdä sitä, mitä haluat, vai sen takia, että sinulla on kiihkeä tarve seurata omaa kutsuasi? Samaan aikaan kun olemme vapautumassa talouskasvuun takertumisesta, on meneillään uudenlainen hyvän elämän ja hyvän työn etsintä. Yrittäjien joukko ei ole yhtenäinen eikä yrittäjyys enää automaattisesti tarkoita riskinottoa. Merkityksellinen tekeminen ja omien arvojen mukaan eläminen näyttävät olevan se vahva motivaation lähde, josta kaikki tämänkin kirjan yrittäjät ammentavat voimaa tarinoittensa punomiseen. Sopusointu omien tosiroolien kanssa on yhä tärkeämpää. Se, paljonko on riittävästi, määritellään itse. Pienyrittäjäkin haluaa olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta lisäämällä luonnon ja ihmisten elinvoimaa. Ja miksei olisi? Juuri vapaus tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja tarpeen tullen ketterästi vaihtaa suuntaa ovat helpompia pienissä kuin suurissa yrityksissä.

Kuluta enemmän, tuota enemmän, raada enemmän -kilpailuun perustuvasta kulttuurista ollaan siirtymässä yhä enemmän yhteisöllisyyden ja jakamisen kulttuuriin. Materialistinen kasvuhakuisuus on väistymässä hyvän elämän etsinnän tieltä. Tietoisuus työn eettisistä vaikutuksista on kasvamassa. Hyvinvointikäsityksen ja taloudellisen vaurauden konflikti mahdollistaa myös uudenlaista yrittäjäajattelua. Kun ulkoapäin määritelty, jatkuvan kiihkeän kasvun vaatimus helpottaa, uutta luovuutta vapautuu itsemme ja yhteisömme kehittämiseen. Nykytarpeiden tyydyttäminen ilman riistoa tulevilta sukupolvilta vastaa myös usean pienyrittäjän arvomaailmaa. Juuri nyt yrittäjän kannattaa siirtää katseensa rajoituksista mahdollisuuksiin ja vapauttaa luovan yrittämisen rajattomat ideat. Uusi visio ihmisen ja planeetan hyvinvoinnista huutaa tarjoamaan palveluita hyvän elämän tarpeisiin. Voimme paeta kulttuurivankilasta, missä järki on ylikorostunut, ja avata ovet luoville leikeille ja suurille tunteille. Voimme päättää, olemmeko tekemässä jotain vaatimatonta, keskinkertaista, rohkeaa vai taivaita tavoittelevaa. Trendikästä vai perinteistä? Jotain ikiomaa kuitenkin. Juuri nyt voimme kehittää uudenlaisia yrityksiä, jakaaksemme monipuoliset taitomme ja luonnon lahjamme parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla voimme lisätä leikkiä ja verkostovoimaa työhömme. Hyvän tekemiseen on paljon tilausta. Hyvin tekeminen ei mene koskaan pois muodista. Yrittäjä voi yhdistää molemmat ja tavoittaa aikamme menetelmin nopeasti sen asiakaskunnan, jossa hänen ideoilleen ja osaamiselleen on tilausta.

Hyvän tekemiseen on paljon tilausta.

Hyvin tekeminen ei mene koskaan pois muodista.

Miten hankkia onnellinen elämä yrittäjänä?

Kukaan ei pidä yrittäjä-sanasta. Se on kuin kahle, joka estää lentämästä kovin korkealle. Joku haluaisi olla enemmän menestyjä. Jopa selviytyjä kuulostaa paremmalta. Tulevaisuuden tekijä lisäisi jo kummasti dynamiikkaa. Ja mitä ihmettä ovat nämä uudet sarjayrittäjät, start-up-yrittäjät, tiimiyrittäjät? Entä kevytyrittäjä? Voiko yrittämisen ottaa kevyesti?

Kuva yrittäjyydestä näyttäytyy usein rankkana raatamisena ilman työaikoja. Siihen on helppo liittää mielikuvia hädin tuskin leivän syrjässä kiinni roikkuvasta työnarkomaanista tai kovan kilpailun armoilla stressaavasta tasapainoilijasta. Tai sitten menestykseen yhdistetään onnekas Hannu Hanhi -tyyppi, joka on kenties saanut perinnön tai muuten sattunut syntymään onnellisten tähtien alla. Mitkä tahansa uskomukset olemme kuulemistamme tarinoista rakentaneet, ne vaikuttavat jotenkin siihen, millaista yrittäjätarinaa itse toteutamme. Voimme mainiosti uuvuttaa itsemme ankaraa verotusta, lama-aikoja ja kovaa kilpailua syytellen, sillä sellaista varten on kaikki ainekset helposti saatavilla. Tai voimme kenties kotoa ja kavereilta saadun kannustuksen voimalla ottaa rohkeasti riskejä, uskoa itseemme ja ideaamme ja nousta reippaasti ylös, jatkaaksemme matkaa kompuroinninkin jälkeen. Voi olla, että olemme uskoneet lapsenomaisesti utopiaan ja hypänneet yrittäjän kenkiin valmiina maailman valloitukseen, koska joillekuille se näyttää onnistuvan taianomaisesti. Jos kaikki ei tapahdukaan sillä tavoin ja siinä aikataulussa kuin olimme odottaneet, nousee haasteeksi pitää luottamusta yllä ja samalla etsiä toimivampia reittejä, heittämättä hanskoja naulaan ja katkeroitumatta. Tavalla tai toisella me ja uskomuksemme ovat vuorovaikutuksessa mahdollisuuksien maailman kanssa. On hyvä tunnistaa se, millaisia omat uskomuksemme yritysmenestyksestä tai yrittämisestä ylipäätään ovat. Seisomme joskus itse suurimpana toteutumisen esteenä menestystarinallemme. Nyt on hyvä hetki tarkistaa oma asenteensa. Onko se niukkuuden vai runsauden asenne? Uuden yrittäjäheimon tuntomerkkejä ovat inhimillinen välittäminen, luovuus ja hyvään pyrkiminen.

Tämän kirjan nimi oli ensin mikroyrittäjän valttikortit, mutta mikroyrittäjä oli monille käsittämätön määritelmä. Yksinyrittäjän tai perheyrittäjän vielä ymmärtää. PK-yrityskin pitää määritellä työntekijöiden pienen tai keskisuuren joukon mukaan. Päädyin käyttämään pienyrittäjää. Kaikki ymmärtävät, että kyseessä ei ole suuri yritys – ainakaan vielä. Tämän kirjan selviytyjät, menestyjät ja tulevaisuuden tekijät ovat joko yksin yrittäjiä, sarjayrittäjiä, start-up-yrittäjiä tai tiimiyrittäjiä. Joillakuilla on kyllä palkattuja työntekijöitäkin. Kaikilla on kuitenkin oma tarinansa, jollaista ei ole toista. Jokainen on myös määritellyt menestyksensä itse. Jokainen on aika ajoin pysähtynyt miettimään yrittäjyyden onnellisuustekijöitä. Se edellyttää kolmea näkökulmaa: Minä yrittäjänä. Minä osana yhteisöä ja luontoa. Minä tekemässä oikeita asioita.

Se edellyttää kolmea näkökulmaa:

Minä yrittäjänä.

Minä osana yhteisöä ja luontoa.

Minä tekemässä oikeita asioita.

Haasteita ja yrittämisen draamaa

Maailman uhkakuvien galleria ympäröi meitä joka puolella. Maailmantalous heikoissa kantimissa. Ympäristön muutos. Pakolaistulvat. Kasvavat kuilut rikkaiden ja köyhien välillä. Nämä ja paljon muita epävarmuustekijöitä koskettavat meitä kaikkia. Ne horjuttavat tapoja, joilla aiemmin teimme työtä ja elimme elämäämme. Ne tunkeutuvat myös yrittäjän arkeen, milloin konkreettisemmin, milloin etäisiä varjoja heittäen. Varmaa on, että jatkuva muutos on osa kaikkien yrittäjien arkea. Jotkut ovat myös ajautuneet pakkoyrittäjiksi – työllistämään itsensä yllättävien tai hankalien olosuhteiden tuuppaamina. Monille se tarkoittaa hyppyä suureen tuntemattomaan, harva meistä on syntynyt yrittäjäksi. Monen asiantuntemus on myös kotoisin jostain täysin eri maailmasta. Osa meistä on pettynyt työelämään vieraan palveluksessa ja pelastaa itsensä elämään omaa elämäänsä.

Monet tämän kirjan yrittäjistä ovat kohdanneet ainakin joitain työ- ja elinkeinoministeriön havaitsemista itsensä työllistäjän ongelmista: eri työntekomuotojen välillä liikkumisen, matalan tulotason ja tulovirran epäsäännöllisyyden sekä sosiaaliturva- ja muiden maksujärjestelmien joustamattomuuden. Ministeriön ongelmalistalta löytyvät myös huono tietämättömyys sosiaaliturvasta ja heikko neuvotteluasema. Silti Tilastokeskuksen mukaan vain joka viides itsensä työllistäjistä haluaisi työskennellä työsuhteessa. Jokin yrittäjyydessä siis koukuttaa sen monista epävarmuustekijöistä huolimatta. Kun on päässyt vapauden huumaa nauttimaan, siitä on vaikea enää päästää irti. Parempi kohdata haasteet ja selättää niitä yksi kerrallaan.

Näin tämän kirjan yrittäjät kuvaavat oman arkensa haasteita:

"Vaatemaailman muutos on valtava. Tarjolla on hirveästi tavaraa. Ellei ole jotain omaa, johon on intohimo, jää jalkoihin. Nuoret voivat ostaa halvalla paljon vaatteita, jotka heitetään sitten pois. Miten nuoret voisivat näin sitoutua kestävän kehityksen periaatteisiin? Koko asenteen tulisi muuttua.

Kustannukset vaatealalla on haaste pienyrittäjälle Suomessa. Käsityön verotus tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Pelkään, etteivät nuoret jaksa rakentaa tulevaisuuttaan käsityön varaan, joka tarkoittaa sekä huolella opeteltuja käden