Krokkaus on ihanaa, Listahirmut

By Hannu Hirvonen

Mimmin elämässä on käynnissä mullistusten aika. Ystävä Aranda siirtyy yläkouluun, ja isosisko Miisa muuttaa pois kotoa. Samaan aikaan ihastus tuttuun poikaan saa Mimmin oman pään pyörälle ja naapurustoon ilmestyy uusi kilpailija, Aisha-tyttö, jonka Anterokin lienee huomannut...
Tyttökolmikko listojen aiheena on tällä kertaa niin rakkaus kuin musiikkikin. Samaan aikaan kun asia toisensa perään muuttuu, Hirmujen ystävyys on ja pysyy.

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Mar 27, 2024
• ISBN: 9788727147000

Book preview

Krokkaus on ihanaa, Listahirmut

Copyright ©2006, 2024 Hannu Hirvonen and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788727147000

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

Varsinais-Suomen taidetoimikunta ja kirjastoapurahalautakunta ovat tukeneet tämän kirjan kirjoittamista.

Suuria muutoksia

T elkkarissa sanottiin, että elämme suurten muutosten aikaa. Mistä ne senkin tiesivät?

Syyskuun alussa nimittäin Miisa muutti kotoa pois. Hän pääsi opiskelemaan. Vaikkei mikään nero olekaan.

Äidin mielestä Miisa olisi voinut ihan hyvin asua vielä pari vuotta kotona. Miisa sanoi kuitenkin haluavansa päästä oman elämän alkuun. Kenenkähän elämää Miisa aikaisemmin eli? Toivo Iivosen, vai?

Minä sain Miisan huoneen. Se on isompi kuin minun vanha huoneeni ja sen ikkunasta näkee Muuristen talon. Sieltä on siis Muurisnäköala.

Minä näen sieltä Arandan ja Mirandan huoneeseenkin. Ainakin jos avaan ikkunan ja menen ikkunalaudalle seisomaan. Alla on kiviä ja ruusupensas, joten ei siitä voi pudota. Tai ei ainakaan kannata.

Muuristen talon lisäksi huoneeni ikkunasta näkee Kapteenin talon. Vaikkei Kapteeni siellä enää asukaan. Juuri sen talon, joka meistä joskus kauan sitten näytti ihan joltain kummitustalolta. Nykyään Kapteenin talossa kyllä riittää elämää. Enemmän kuin koskaan ennen. Eikä Kotimäessä asukaan muita kummituksia kuin kuuluisa Toivo Iivonen. Hän kummittelee vain ja ainoastaan Anteron kodissa.

Anteron kotiin ei minun ikkunastani näe. Mäki on välissä. Ei näe vaikka kuinka kurkottaisi. Ellei satu olemaan kirahvi.

Minä sain siis isomman huoneen. Toinen hyvä puoli Miisan muutossa on se, että Miisaa näkee nykyään paljon useammin kotona kuin ennen. Varsinkin jääkaapilla. Ennen häntä ei nähnyt koskaan.

Isällä menee taas paremmin. Viime talvena hän oli jotenkin synkkä. Se johtui työasioista. Tai oikeastaan siitä, ettei niitä työasioita ollut.

Nyt isällä on taas työasioita. Hän onkin ryhtynyt yrittäjäksi. Loppukesästä isä julkaisi kirjankin. Siihen oli koottu hänen parhaat pilapiirroksensa. Kirjan nimeksi tuli Parhaat pilapiirokset. Se kyllä merkitsi enemmän henkisesti kuin taloudellisesti.

– Pidetäänkin pirskeet kirjan kunniaksi! äiti innostui.

Äiti oli silloin kesälomalla. Äiti on lomalla kuin eri ihminen. Niin vapautunut. Vaikka kyllä minä tykkään siitä vähemmän vapautuneesta äidistä ihan yhtä paljon.

– Joo. Mikä ettei, isä sanoi. – Kutsutaan Muuriset ja Korhoset ja Kapteenikin. Ja vaikka se Sandor Nieminen. Ja tietenkin Miisan Olli. Kuohuviiniä ja mustikkapiirakkaa!

– Ja Toivo Iivonen, minä ehdotin.

– Kuka ihmeen Toivo Iivonen, isä ihmetteli. Hän jatkoi kuitenkin innoissaan: – Sama se, kutsutaan vaikka Toivo Iivonenkin.

Isä oli harvinaisen hyvällä tuulella. Miisa pyöritteli silmiään ja kuiskasi minulle:

– Joo. Ja sitten nuo tulee hiprakkaan ja suukottelee ja soittaa liian kovalla jotain kamalaa kasarimusaa. Äiti hihittää. Ja minä saan hävetä silmät päästäni.

Olisi sääli jos Miisa joutuisi häpeämään silmät