Annan seitsemän elämää

By Kaarina Helakisa

Syvällinen satuteos Tuhannen ja yhden yön tarinoiden henkeen!Miksi tyytyä yhteen elämään, jos voi saada seitsemän pientä elämää? Tinkimätön Anna pyytää velholta neuvoa ja päätyy kokemaan niin vaaleatukkaisen elämän, tummatukkaisen elämän kuin monta muutakin uskomatonta, mielikuvituksellista seikkailua. Samalla hänestä tulee tarinankertoja Tuhannen ja yhden yön tarinoiden prinsessa Šeherazaden henkeen.Miltä tuntuisi kokea kaikki sivupolut ja harharetket? Rakastetun tarinankertojan Kaarina Helakisan arvoituksellisen viisas satu puhuttelee sekä lapsia että aikuisia. Monitasoisen teoksen poljento on paikoin vinhan feministinen ja samalla edelleen ajankohtainen.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Jul 12, 2023
• ISBN: 9788728563748

Book preview

Annan seitsemän elämää

Copyright ©1987, 2023 Kaarina Helakisa and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788728563748

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

Anna, Sheheradzaden pohjoinen sisar, etäistä sukua myös Sindbad Merenkulkijalle, eli meidän päivinämme monta elämää.

Koska elämä ylimalkaan on pientä, eikä suurta moni saa, Annalla oli tapana sanoa, niin minä haluan monta pientä elämää.

Elettyään seitsemän elämää Anna ryhtyi kertomaan tarinoita kuten Sheheradzade aikoinaan.

Tuhat ja kaksi yötä hän niitä kertoi.

Tässä kirjassa on osa Annan tarinoista.

Konigin Drosselbrust und Prinz Milchbart eli Kuningatar Rastaanrinta ja prinssi Maitoparta

I

K uningatar Rastaanrinta oli kotiseutujensa leskikuningattarista viisain, kaunein ja rakastetuin.

Ja ylhäisiä leskiä oli paljon, sillä miehet ovat vaivaista väkeä ja katoavat aina varhain meiltä, niin oli leskillä tapana sanoa.

Kuningatar Rastaanrinnan hiukset olivat kevyttä iltapilveä, rastaanrinnaksi ammoin nimettyä. Iltapilveä, aamun taivaalla.

Rinnat hänellä olivat linnunmaitoa täydet: hänhän oli Todellinen Kuningatar ja muisteli usein sitäkin aikaa, jolloin vielä oli ollut Todellinen Prinsessa, se joka oli vaivautunut yhdestä ainoasta herneestä seitsemän patjansa alla.

Omasta rinnastaan hän oli lapsensa imettänyt, imettäjättärien apua pyytelemättä. Omasta rinnastaan hän oli surulliset laulunsa laulanut, kaikki ne jotka olivat kauniimpia kuin mustarastaan sävelmät ja laulurastaan. Trubaduurien neuvoja hän ei ollut tarvinnut.

Lintu hän lienee ollut itsekin. Ainakin siivekäs, se tiedetään.

II

K aikki prinssit ja ritarit niillä seuduin tavoittelivat Rouva Rastaanrinnan suosiota.

Valkeilla ja mustilla ratsuillaan he saapuivat rouvan luokse ja toivat lahjoja. Jokainen jalosukuinen – niin herttua kuin kreivikin – olisi ollut valmis ottamaan rouva Rastaanrinnan puolisokseen.

Lauluni ovat minulle rakkaammat kuin sinä, Rouva Rastaanrinnalla oli tapana vastata kullekin kosijalleen. Tämän lauseen sanottuaan hän hymyili ja sitten lauloi sen laulun, joka kosijalle oli mieluisin.

Suopeasti hän otti vastaan kosijain lahjat: agaatit, rubiinit, smaragdit. Burmalaiset helmikirjailut ja jaavalaiset aasinnahkanuket.

Kauniita, Rouva Rastaanrinta sanoi. Kauniimpi on sentään tämä karneolisormus, jonka puolisoltani kauan sitten sain.

Rouva Rastaanrinta näytti sinettisormustaan, jonka himmeässä verenpunakivessä oli kalan kuva: siivekäs.

Se on sinettini.

Päivänä muutamana linnan poppelikujaa pitkin saapui valkohattuinen prinssi, jonka jousi ja nuoli olivat jalokivin kirjaillut.

Kerrotaan, että tässä linnassa asuu kaunis kuningatar, prinssi sanoi. Tulin katsastamaan, kelpaako minulle.

Kuningatar: Sano ensin nimesi.

Prinssi: Sen sanon vasta, jos miellyn sinuun.

Kuningatar: Minulla on kiireitä. Lauluni odottavat minua linnani itäisessä siivessä. Annan sinulle kuitenkin luvan viettää aikaasi siinä: puutarhassani. Plataanin alla. Saat ikkunasta merkin, kun minulla on aikaa tavata sinut. – Siihen mennessä sinun on kuitenkin opeteltava sanomaan nimesi.

Prinssi: Voin sen sanoa saman tien. Olen jaloa sukua. Nimeni on von Milchbart.

Kuningatar Rastaanrinta, joka sen Maitopartojen suvun hyvinkin tunsi, hymyili kämmenensä suojassa. Kuitenkin hän kutsui prinssin linnaansa, sen keskisaliin.

"Tarjoan sinulle vaarainhilloa ja vanukasta. Ne kaiketi sopivat? Maidon