Rikosreportaasi Suomesta 2015
()
About this ebook
Read more from Eri Tekijöitä
Alamaailman kosto Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsÄitipuoli Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPankkikorttien kopiointi Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMiljoonaperintö tapon syynä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 1975 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 1997 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMattolaiturin ruumis Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuuri poliisi-isku huumetrokareiden kadulle Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMurha kivijalostamossa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsViikko vankina ja väkivallan uhrina Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKauhajoen koulusurmat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 2011 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 1991 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNaiskauppa – aikamme orjuutta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKenwood-juttu Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLapsentappo Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTaideväärennöksen vakavat seuraukset Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 1984 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPoliisi ampui ryöstäjän hengiltä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 1980 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 2008 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Islannista 2008 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNekalan henkirikokset Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNekrofiili oli myös pyromaani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPresidentti James A. Garfieldin kuolema Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVäkivalta ujuttautuu Fair Playhin Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsErään pankkiryöstön tarina Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 1989 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSampo Pankin ryöstöt Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Pohjoismaista 1985 Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Related to Rikosreportaasi Suomesta 2015
Related ebooks
Huumepoliisin jalanjäljissä: Helsingin poliisin huumerikostutkintaa viideltä vuosikymmeneltä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2010 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPohjolan poliisi kertoo 2011 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2013 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2011 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2008 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsEi armoa Suomen selkänahasta: Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1981 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2014 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2007 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2012 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsYllyttämistä vai ahneutta? Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMurha kivijalostamossa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsEU-odysseia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2004 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2009 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKoivisto 1917-1918: Viipurin ja Pietarin puristuksessa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKuka hullu haluaa poliitikoksi? Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsEveliinan surma Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2006 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKonsulinkyydillä kotiin: suomalaisia ahdingossa maailmalla Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsFuturia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomen ensimmäinen ihmiskauppa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 2002 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSeitsemän Filosofista Veljestä: Yhteiskuntafilosofiaa Suomen 100v juhlavuodelta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKoronakriisi pienen kaupungin luottamushenkilön silmin Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRikosreportaasi Suomesta 1984 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsIDEA teemalehti: Ukrainan voitto ja Venäjän tulevaisuus - voiko tulevaisuutta ennustaa? Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTapaus Kaj Linna – Syyttömänä tuomitun tarina Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPohjolan poliisi kertoo 2004 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMetsäläisistä maailmanparantajiksi: Suomalaisen itsetunnon kehityshistoriaa Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Related categories
Reviews for Rikosreportaasi Suomesta 2015
0 ratings0 reviews
Book preview
Rikosreportaasi Suomesta 2015 - Eri tekijöitä
Venäläisiä rikosten kohteina ja rikoksentekijöinä Suomessa
Seppo Immonen, ylikomisario, Lappeenranta.
Imatralla alkoi tapahtua venäläisten taloihin kohdistuneita varkauksia ja vahingontekoja kevättalvella 2010. Talot olivat varsin arvokkaita, uusia tai uudehkoja omakotitaloja, joita venäläiset olivat alkaneet ostaa tai rakennuttaa etenkin 2000-luvun alusta alkaen. Talot eivät olleet tavanomaisia murtokohteita. Tunnettu kriminologian teoriahan on broken Windows, rikkinäiset ikkunat, joka erään määritelmän mukaan on kriminologinen teoria siitä, kuinka kaupunkielämässä ilmenevät häiriöt, kuten tyhjilleen jääneet talot, roskaaminen ja vandalismi lisäävät rikollisuutta ja epäsosiaalista käyttäytymistä. Teoria on saanut nimensä tyhjilleen jätetyistä rakennuksista, joiden rikkinäiset ikkunat ja ulkoasu muutenkin kielivät siitä, että rakennus on jätetty oman onnensa nojaan. Rikkinäisten ikkunoiden teoria on saanut tukea empiirisistä tutkimuksista. Toisaalta sitä on myös runsaasti arvosteltu. Kirjoitukseni osaltaan vahvistaa teoriaa vaikkakaan rikoksen kohteiksi joutuneet talot eivät todellakaan ole teorian mukaisia muuten kuin että ne ovat olleet tyhjillään.
Kuvatekstin lainasin tarkoituksella Yrjö Jylhän tunnetusta runosta, kovin erilaisissa olosuhteissa syntyneestä.
Venäläisten Suomessa tekemistä rikoksista on keskusteltu paljon julkisuudessa. Tosiasiat jäävät monesti keskusteluissa taka-alalle tunteiden ottaessa vallan, niin suomalaisten kuin venäläistenkin keskuudessa.
Venäläis-suomalainen broken Windows -versio
Kuvan talo valmistui samoihin aikoihin nelisen vuotta sitten, kun muutin nykyiselle asuinalueelleni. Alue on 1990-luvulta lähtien rakennettu, siis verrattain uusi, pääasiassa omakotitaloista ja rivitaloista muodostuva asuinalue kaupungin hallinnollisen keskuksen ja suurten tavaratalojen ja kuitenkin vehmaan luonnon äärellä. Alue oli 2010-luvun alkaessa jokseenkin valmiiksi rakennettu, mutta joitakin tontteja oli syystä tai toisesta jäänyt rakentamatta. Yksi omakotitontti myytiin venäläiselle ostajalle, jonka muistan aiheuttaneen jonkin verran kirjoittelua yleisönosastossa. Kirjoituksissa arvosteltiin sitä, että tontti myytiin ostajalle, joka ei tule sitä käyttämään siihen tarkoitukseen, mitä kaupunki on kunnallistekniikkaan aikanaan rahat sijoittaessaan tarkoittanut.
Omat havaintoni neljän vuoden ajalta vahvistavat esitetyt epäilyt oikeiksi. Vaikka kuljen talon ohi katseen kantomatkan päästä päivittäin, en ole liikettä talon luona nähnyt kuin muutaman kerran. Verhot ovat ikkunoissa, mutta täysin asumaton talo on. Sinänsä tämä talo ei liity tapahtuneisiin murtoihin. Talo on sellaisella pai-kalla, ettei se ole houkutellut murtomiehiä. Mutta kuvaa ilmiötä, joka Venäjän rajan lähistön kaupungeissa on syntynyt. Omakotitaloja on ostettu ja rakennettu hyvinkin tilapäistä käyttöä silmällä pitäen. Tai sitten kokonaan muusta syystä, esimerkiksi jotta on tultu kiinteistön omistajaksi Suomessa, mikä avaa monia taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia. Nimetön postilaatikko kadun vieressä kertoo osaltaan siitä, ettei talossa asuta, samoin sinänsä vihreä, mutta leikkaamaton nurmikko. Jalkapallo nurmikolla on ollut samoilla sijoillaan viikkokausia.
Murtoja tyhjiin taloihin
Vastaavanlaisia taloja on Imatralla varsin paljon. Mainittujen varkauksien ja vahingontekojen kohteiksi joutuneiden talojen asianomistajina esiintyy yli 20 venäläistä. Taloista suuri osa sijaitsee samalla alueella ja yhteinen piirre niille on, että ne ovat suuren osan ajasta tyhjillään.
Lokakuun 17. päivänä 2012 annetun Etelä-Karjalan käräjäoikeuden päätöksen tuomiolauselmassa toistuu sanamuoto: Tekijät ovat yhdessä anastamistarkoituksessa murtautuneet asianomistajien poissa ollessa NN:n ja XX:n yhdessä omistamaan ja vapaa-ajan asuntona käyttämään taloon ja anastaneet sieltä omaisuutta, penkoneet paikkoja ja vahingoittaneet omaisuutta.
Monesta talosta on löytynyt varsin arvokasta ja uutta omaisuutta anastettavaksi. Taulutelevisiot, DVD-soittimet, JVC-viihdemonitoimilaitteet ja alkoholi ovat sopineet erinomaisesti anastuksen kohteiksi. Arvokkaasta omaisuudesta on ollut seurauksena, että monet teoista ovat täyttäneet törkeän varkauden tunnusmerkistön. Siitä puolestaan on seurannut huomattavan pitkiä tuomioita ottaen huomioon sen, että tekijät ovat olleet nuoria, 20 ikävuoden kahden puolen. Suurimmassa osassa teoista mukana olleelle 21-vuotiaalle miehelle ehti kertyä 22 eri tekoa ennen kiinni jäämistään. Hänkin oli ensikertalainen, mutta kun seitsemässä teossa oli nimikkeenä törkeä varkaus, oli hänen rangaistuksensa kaksi vuotta ja kaksi kuukautta ehdotonta vankeutta. Tuomio on varsin kova ensi kerran omaisuusrikoksista tuomitulle nuorelle nykypäivän Suomessa.
Venäläinen näkemys rikosten motiivista
Paitsi että anastettiin varsin arvokasta omaisuutta, tekijät, joita yleensä oli useampia, näyttävät sotkeneen ja rikkoneen paikkoja. Tästä vandalismista ja siitä, että teot kohdistuivat poikkeuksetta venäläisten omistamiin taloihin, sai Venäjän media vettä myllyynsä. Venäjän televisio saapui Imatralle tekemään juttua aiheesta ja lähetyksen videolta seurattuaan ei voinut muuta kuin todeta, että viestintä naapurimaassa on pysynyt entisellään sitten neuvostoaikojen. Television mukaan kysymys oli ilman muuta rasismista ja nimenomaan rauhaa ja turvallisuutta naapurimaahan etsimään lähteneisiin kunniallisiin Venäjän kansalaisiin kohdistuneista törkeistä hyökkäyksistä. Taisipa varmuuden vuoksi rikoksentekijät tulla leimatuiksi myös fasisteiksi.
Sinänsä suuttumus ja huolenaihe omiin kansalaisiin naapurimaassa kohdistuneista rikoksista on ymmärrettävää, mutta jutun faktapohjat eivät olleet tulleet kovinkaan hyvin tarkistetuiksi. Missään vaiheessa tutkintaa ei nimittäin tullut ilmi mitään erityistä ulkomaalaisiin kohdistunutta vihaa tai rasismia. Kysymys vain oli yksinkertaisesta siitä, että tyhjillään pitkään olleet arvokkaan näköiset talot, joissa voi helposti arvata olevan arvokasta omaisuutta anastettavaksi, ovat houkutelleet tekijät murtautumaan juuri näihin taloihin. On tietysti niin, että tekijöiden toiminnassa ei ole mitään puolusteltavaa, mutta kyllä kuvatuilla olosuhteilla on varmasti ollut merkitystä rikoksiin houkuttelemiseksi. Tilaisuus tekee varkaan! Kovinkaan ammattimaista nuorten tekijöiden toiminta ei myöskään ole ollut, kuten kuva osoittaa.
Pohdintoja venäläisestä kiinteistönomistuksesta
Venäläisten kiinteistöjen hankinta Suomesta on ollut puheenaiheena paljon erityisesti sen jälkeen kun, ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen teki lakialoitteen ulkomaalaisten kiinteistön hankkimisoikeuden rajoittamiseksi. Aloitetta on perusteltu muun muassa vastavuoroisuuden puutteella, koska suomalaiset eivät voi hankkia kiinteistöjä Venäjältä. Ottamatta laajemmin kantaa lakialoitteen perusteluihin, on mielestäni selvää, että esittelemäni kaltainen kiinteistön käyttö, tai paremminkin käyttämättömyys, ei ole terve ilmiö. Imatrallakin on syntynyt alueita, jossa on useita venäläisten omistamia taloja. Kun talot ovat paljon tyhjillään, alueista on tullut eräänlaisia aavekortteleita. Tällöin ne ovat paitsi vetäneet puoleensa murtomiehiä, niissä on tapahtunut jonkin verran vesi-vahinkoja, jotka puolestaan ovat voineet aiheuttaa laajempaakin vahinkoa putkiverkostossa. Veronmaksajan näkökulmasta tuntuisi oikeammalta, että kaupungin vakituiseen asumiseen kaavoittamalla alueella tontit luovutettaisiin pysyvään asumiskäyttöön, jolloin verovarojen sijoittamisen vastineeksi olisi asukkailta odotettavissa vastavuoroisesti verotuloja. Nehän myös jäävät saamatta silloin, jos talonomistaja käyttää taloaan vain satunnaisesti Suomessa piipahtaessaan.
Jos haluaa jatkaa ilmiön pohtimista pitemmälle, löytyy siihen aineksia viime aikojen kansainvälisen tilanteen kehittymisestä. Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja sen jälkeen alkanut Ukrainan kriisi ovat tuoneet jälleen kerran esille Venäjän pyrkimyksen suojella myös rajojensa ulkopuolella asuvia kansalaisiaan. Vastaavat näkökohdat ovat tässä esityksessäni esillä pienimuotoisen ja sinänsä arkipäiväisen, ajattelemattomuuttaan rikoksentekijöiksi ryhtyneiden nuorten tekojen yhteydessä. Kuitenkin samat näkökohdat tulevat esille naapurimaan median suhtautumisessa asiaan. Ehkä tässä ei kuitenkaan ole syytä jatkaa ajatusta pitemmälle vaan todeta, että vanha kriminologian teoria on näyttänyt toimivan tässäkin varsin erikoislaatuisessa tyhjien talojen ja autioiden pihojen ympäristössä. Toivottavasti Moskovan hulppeasta ulkoministeriöstä löytyy haasteelliseksi muuttuneessa tilanteessa aikaisempaa monitahoisempia näköaloja venäläisten ja naapurimaiden kansalaisten väliseen kanssakäymiseen.
Venäjän kansalaiset rikoksentekijöinä
Lopuksi on vastavuoroisuuden nimissä syytä luoda lyhyt katsaus venäläisiin rikoksentekijöinä Suomessa. Tyydyn tarkastelemaan vain vastaavia omaisuusrikoksia, joita olen edellä tarkastellut venäläisten rikoksen kohteeksi joutumisen osalta. Kuvan asiasta saa poimimalla Keskusrikospoliisin tuottamasta rikollisuuskatsauksesta asiaa käsittelevän kohdan.
Näin KRP:n rikollisuuskatsaus: "Omaisuusrikoksien osalta Venäjän kansalaisten rikollisuutta tilastollisesti tarkasteltaessa on syytä tutkia kansalaisuuden lisäksi, onko kyseessä Venäjältä vai Virosta Suomeen suuntautuva rikollisuus ja missä määrin on kyse Suomessa asuvien henkilöiden rikollisuudesta. Virosta Suomeen tulleiden henkilöiden tekemiksi epäiltyjen omaisuusrikosten määrää arvioitaessa on otettava huomioon epäiltyjen Viron kansalaisten osuuden lisäksi sekä Virossa asuvien Venäjän kansalaisten ja usein Virosta tulevien kansalaisuudettomien osuudet.
Törkeistä varkauksista Suomessa epäiltyjen Venäjän kansalaisten määrä on ollut vuosittain pieni. Kahden viime vuoden kertymän perusteella on kuitenkin nähtävissä, että törkeistä varkauksista epäillyistä Venäjän kansalaisista Virossa asuvat muodostavat suurimman ryhmän, heitä epäillään karkeasti arvioiden noin puolesta Venäjän kansalaisten Suomessa tekemistä törkeistä varkauksista. Suomessa asuvien osuus törkeistä varkauksista epäiltyjen Venäjän kansalaisten joukossa on myös suuri ja kasvusuunnassa, karkeasti arvioiden noin kolmannes.
Varkauksista epäiltiin selvästi useimmin sellaisia Venäjän kansalaisia, joilla on osoite Suomessa. Usein kyseessä ovat syrjäytyneet venäläistaustaiset, jotka toimivat usein suomalaisten tai joskus myös muunmaalaisten kohtalotoveriensa kanssa ja joiden tilil1e kertyy monesti useita rikoksia. Virossa asuvien varkauksista epäiltyjen Venäjän kansalaisten määrä on vähentynyt vuoden 2012 luvusta, Venäjällä asuvien varkauksista epäiltyjen määrä sen sijaan