Futuria

By Klaus Oesch

Futuria on löytöretki tietoyhteiskunnan alkulähteille ja tietoseikkailu kyberavaruuden rajamaille. Kertomus heille, jotka haluavat ymmärtää nykyisen maailmankuvan muutoksen. Futuria on persoonallinen tarina digitalisaatiosta ja kyberavaruuden kehittyvien tietokäytäntöjen synnystä. 

Kirjailijan elämäntarinan mukana pääsemme tapahtumien virtaan seuraamaan hämmästyttävää digitaalisen maailman kehitystä. Klaus Oesch, informaatiovallankumouksen projekteja toteuttava palkkasoturi, on elänyt ja hengittänyt puoli vuosisataa tietokonemaailman muutosta.

Globaalin teknologia-alustan kehitys on voimaannuttanut ihmiskunnan käyttäytymisen, oppimisen ja viestimisen käytäntöjä. Kuluttajateknologian kriittisen massan kasvu loi tietovallankumouksen ja luovan tuhon perustan. Luovan talouden ammatteja syntyy nyt ennen näkemättömällä vauhdilla. Globalisaation luomat arvoverkot kasvavat. Sosiaaliset käytännöt leviävät. Laajennettu todellisuus avaa mahdollisuudet mielikuvituksellisille palveluille.

Olemme siirtymässä kohti maailmaa, jossa datajalostuksen, tekoälyn, esineiden internetin ja virtuaalisen todellisuuden kaltaiset teknologiat muuttavat työskentelyämme ja arjen tietokäytäntöjämme. Globalisoitunut maailma on tänään monimutkaisempi ja hämmentävämpi paikka kuin koskaan aiemmin. Samalla kuitenkin maailman syvimmät ongelmat liittyvät ihmisen käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen.

• Language: Suomi
• Publisher: Klaus Oesch
• Release date: Nov 5, 2020
• ISBN: 9789529436972

Klaus Oesch

Klaus Oesch, FT, tietokirjailija on tieto-ja viestintätekniikan visionääri ja digi-startup- yhtiöiden neuvonantaja. Hänen elämänkertansa taustana on yli viidenkymmenen vuoden kokemus tieto- ja viestintätekniikan opettajana, yritysmaailman projekti- ja toimitusjohtajana sekä investointipankin osakkaana. Kokemusta täydentää toiminta Tekes-ohjelmakoordinaattorina sekä Suomen osaamiskeskusten kehityksen ohjelmajohtajana.

Book preview

tieteiskirjailija

1 DIGITAALINEN PÄÄOMA

Elämäni soljuu kuin tietokoneohjelma.

Geeniperimäni on sukupolvesta toiseen kopioituva kirjasto.

Isoisäni työhuoneen ikkunan lasimaalauksessa hohtavat Oeschin suvun vaakunan symbolit. Ne periytyvät Sveitsin valaliiton 1300-luvun aamuhämärästä - Sempachin alppilaaksosta. Puolikuu, luunuoli ja onnentähti olivat talonpoikaisarmeijan kunnian merkkejä. Vanhoilta ajoilta, jolloin haarniskoilla suojattu Savoijin ritariarmeija menetti verisen taistelun alppilaaksojen varsijousijoukolle.

Esi-isäni ansaitsivat vuosisatoja kapean leipänsä palkkasotureina.

Etulinjan miehinä, Sveitsin valaliiton¹ talonpoikina, Pappenheimin rykmenteissä Euroopan sotatantereilla, Napoleonin armeijan iskujoukkona, Vatikaanin paavin henkivartiokaartissa. Valaliiton takuumiehistä kasvoi myös Suomen itsenäisyyden puolustajia.

Perheemme kantaisät käynnistivät juustomeijereitä, asuttivat karjalaisevakkoja ja menestyivät liikemiehinä. Isoisäni Lennart Oesch nuorimmaisena lähti jääkäriksi Saksaan. Hänestä kouliintui jääkäri - suomalainen palkkasoturi. Ansioita riitti: hän perusti Sotakorkeakoulun, rakennutti Salpalinjan, suunnitteli itsenäisen Suomen liikekannallepanosysteemin. Komensi Pääesikuntaa, Viipurin valtaajia ja Aunuksen rintamaa. Tietenkin joutui armeijan paniikissa Kannaksen ja Tali-Ihantalan taisteluiden rintamakomentajaksi². Kuukauden verisissä taisteluissa veteraanit loihtivat ihmeen torjumalla ylivoimaisten venäläisten rynnäkön.

Ylennystä ei kuulunut Suomen suurimman armeijaryhmän johtamisesta torjuntavoittoon. Päinvastoin, tästä teosta kuului rangaista! Hänet tuomittiin sotarikollisena kuritushuoneeseen ja menetti terveytensä. Suomen itsenäisyyttä vainoava uusi hallitus oikeusministerin johdolla kasasi kärppänä tekaistut todisteet. Jokuhan piti saada ristiinnaulituksi. Jääkärit kelpasivat kyllä murtuvan rintaman vastuumiehiksi, mutteivät enää presidentin linnan kutsuille. Opin siis nuorena tärkeän totuuden: organisaatio ei tunne kiitollisuutta.

Isoisä olisi halunnut minusta sotilaan. Terve vaisto varotti; en halunnut Suomen pelastajan – kohtaloa. Minusta kehittyi geenivirhe. Kasvoin sodan varjoissa, mutta halusin tavoittaa uuden maailman. Tietokoneet valitsivat minut uuteen tulilinjaan, kyberavaruuden³ palkkasotilaaksi. Ammatinvalintani aiheutti kummastusta; olihan tietotekninen uusi rintama vasta aluillaan, eikä siihen saanut yliopistokoulutusta.

Tottelematon ja malttamaton kun olin, hinguin tietoseikkailijaksi.

Kyberavaruuden löytöretkeilijäksi. Visionääriksi ja näkijäksi.

Kuvitellun maailman toteuttajaksi, joka eläisi lopun ikänsä tulevaisuudessa.

Historian tutkijaksi, joka seikkailisi kadonneen teolllisen ajan tapahtumissa.

Tietokoneavaruuden tutkimusretkeni alkaa Englannista syksyllä 2017⁴.

Kolea syksytuuli pyyhkii Highgaten hautausmaata pohjois-Lontoossa. Kylmä Pohjanmeren tuuli pöllyttää keltaiset lehdet pyörteeksi grafiitinharmaiden hautojen ylle. Synkänvihreiden murattien peittämät paadet lojuvat hylättyinä, sammaloituneina harmaiden pilvien alla. Ruskeat liaanit kietoutuvat tiheän metsän hoitamattomiin tammirunkoihin. Britannian muinaisten ylväitten aatelisten, vanhojen filosofien ja rikkaiden siirtomaakauppiaiden hautapaadet viertävät käytävää kohti viidakkomaista metsikköä.

Minua värisyttää. Täällä lepää filosofeja, löytöretkeilijöitä ja tehtailijakapitalisteja. He polkaisivat käyntiin teollisen ajan maailmaa muuttavan mullistuksen parisataa vuotta sitten. Ihmeellinen valo siivilöityy synkän hautamonumentin takaa. Korkealla graniittijalustalla minua tuijottaa tuuheatukkaisen, poskipartaisen pääoman messiaan, Karl Marxin⁵ hauta. Kiviset silmät tikkaavat minua haastavasti:

Kaikki maailman työläiset yhtykää!

Noista silmistäkö sinkoaa Das Kapitalin syvin ajatus? Taloudellisen pääoman, maanomistuksen ja työn pyhästä kolmiyhteydestä⁷. Pääoma oli teollisen ajan voima: investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Rikastuminen perustui konevoiman, höyryenergian ja työläiskurjan hikeen, jaksamiseen ja kärsimykseen.

Entä sitten kun uusi älyn ja ajattelun voima valjastettaisiin kapitalismin käyttöön?

Charles Babbagen⁶ hahmottama reikäkorttikone loi ensi aavistuksen reaalipääoman mahdollistaman teknologian kehitykselle.

Tietokonelaskennan isän lumoava rakastajar Ada Lovelace⁷ ohjelmoi koneen komentoja. Uuden analyyttisen koneen riemumarssia tekniikan näyttämölle täydensi George Boolen⁸ hämmästyttävä binäärinen algebra. Adan ohjelma loi uuden pääoman perustan. Hän loihti Jacquardin ohjelmoitavat kangaspuut ajattelevaksi koneeksi.

Kun informaatio kyettiin ilmaisemaan nollien ja ykkösten yhdistelminä syntyi ajatus ennennäkemättömästä maailmasta. Digitalisaatiosta. Se tarjoaisi aikanaan Boolen algebraan perustuvan yhteiskunnan jättimäisen uudistumisen haasteen.

2020-luvun kapitalistijoukko ei ole enää teollisen ajan joukkoa. Tänään se koostuu koodareista, tietokanta-asiantuntijoista, digitaalisen median visualisteista, käsikirjoittajista, riskirahoittajista. Arvo syntyy tuotantolinjan sijasta vapaudesta toteuttaa itseään. Mielikuvituksesta, ympärivuorokautisesta työstä, sadoista vuorovaikutustilanteista, onnellisesta sattumasta. Arvo syntyy vapaudesta toteuttaa itseään. Mielikuvituksesta, ympärivuorokautisesta työstä, sadoista vuorovaikutustilanteista. Siinä arvo puserretaan patenteista, liiketoimintamalleista ja maailman kattavista palveluista.

Uudet taistelut digitaalimaailman herruudesta olivat ovella. Vaihdan joukkoja kuten palkkasotureilla on tapana tehdä. Näitä ryhmiä haluan käynnistää, opettaa ja viedä markkinoille! Elän tulevaisuuden eturintamassa!

Nykymaailma pursuaa pääomaa. Sitä meille tarjoavat maailman keskuspankit, superrikkaat riskisijoittajat, miljardöörit, öljyprinssit, Kiinan valtion rahastot...

Venture Capital-rahaa työnnetään kassikaupalla uuden talouden startup-yrityksiin. Riskisijoittajia kiinnostavat jättivoitot ja omistajilleen rajusti tuottoa tarjoavat nerokkaat innovaattoritiimit⁹. Immateriaalisia innovaatioita, abstrakteja keksintöjä ja ajattelun luomia oivalluksia! 2000-luvun vaihteessa alkaa suuri murros, jota ei enää kyetä tulkitsemaan perinteisen taloustieteen keinoin. Henkinen omaisuus ja sen tuotantovälineet menestyivät parhaiten suurten egojen piiskaamina.

Heitä ovat Microsoftin perustaja Bill Gates. Verkkokaupan mullistanut Amazonin Jeff Bezos. Väitöskirjatyönsä kesken heittäneet Googlen kehittäjät; Larry Page ja Sergei Brin. Digitaalisuudesta kasvaa uskon asia. Applen iskulause - think different – kertoo olennaisen. Vaurastumisen ytimessä ovat innovaatiot ja poikkeava ajattelu. Startupeista on kyettävä rakentamaan ekosysteemi, joka tukee nopeaa kasvua.

Mukaan vain! minä ajattelen. Uusista yhtiöistä kasvaa tiedustelijoita, digitaaliviidakon sissejä, huomisen maailman rakentajia. Nokian tietokoneprojektit muuttuvat kännykkäteollisuudeksi. Supercellin Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja näyttävät esimerkkiä miten maailmanmenestys rakennetaan¹⁰. Miten tämä on mahdollista? Jopa nobelisti ja taloustieteilijä Bengt Holmström ihmettelee¹¹ :

Kukaan tunnu ymmärtävän, mitä rahoitusjärjestelmälle on tapahtumassa. Olemme kuin autossa, josta katoavat vaihteet. Auton pyörät liikkuvat, mutta et tiedä, mikä on vikana ja milloin jotain ikävää tapahtuu. Kukaan ei tiedä, mitä tien päässä on ja onko olemassa jokin rauhallinen tapa tulla takaisin päätielle.

Ja kuitenkin kaikki on päivänselvää!

Teollinen Marxin aika on ajautunut rankkaan epäjatkuvuuden tilaan.

Digitaalinen pääoma korvaa taloustieteen perinteisiä tuotannontekijöitä.

Digimarkkina jahtaa mobiiliapplikaatioiden tuottajia, virtuaalisia media-alustoja, älykaupunkeja. Digitaalisen nitroglyseriinin evästämänä maailma räjäytetään uudeksi demonstraatioilla, hackhatoneilla, living labeilla...

Ja silti!

Kehitys perustuu sata vuotta sitten hahmoteltuun kybernetiikkaan. Lisäarvoa luovien yhteisöjen vuorovaikutus ja verkottuva maailma luovat häikäisevän vision. Kaikki alkoi kybernetiikasta! Norbert Wiener¹² yhdisti tietoliikenteen, laskennan ja automaation käsitteet inhimillisen hermojärjestelmän kommunikaatioprosesseihin. Uutta maailmankuvaa tahkosivat myös oppimisteoreetikko Heinrich Kluver, sosiaalipsykologi Kurt Lewin ja modernin massakommunikaation kehittäjä, sosiologi Paul Lazarsfeld.

1950-luvun alusta interaktiiviset viestintävälineet loivat edellytykset upouusille tietämyksen luomisen malleille!¹³ Niitä syntyy ryhmien muodostamista yhteisöistä ja niiden keskenään toistamasta ja välittämästä viestivuosta. Kehitys imuttaa ne pienyhteisöjen alustoiksi tapojen, seremonioiden ja median välityksellä. Ne muovaavat yhteisöjen käyttäytymistä ja sen jäsenten persoonallisuuksia. Wienerin - kybernetiikan isän - näkemys valtasi alaa uuden kapitalismin muodolle:

Yhteiskuntaa voidaan ymmärtää vain tutkimalla siihen liittyviä sanomia ja tiedotusmahdollisuuksia, ja tulevaisuudessa kehitystyö, joka kohdistuu näihin sanomiin ja tiedotusmahdollisuuksiin, sanomiin ihmisten ja koneiden välillä, koneiden ja ihmisten välillä sekä koneiden välillä, tulee näyttelemään yhä merkittävämpää osaa.

Digitaalisen datan määrä tuplantuu joka vuosi.

Vuoden 2017 jokaisen minuutin aikana lähti 204 miljoonaa sähköpostiviestiä ja 2.4 miljoonaa sisältöä siirrettiin Facebookiin. 72 tuntia videota tallennettiin Youtubeen ja 216 000 kuvaa Instagramiin. Google toimitti tulokset 90 miljardille nettihaulle kuukausittain. Digitaalisen pääoman oppimisen ja viestinnän perusta kehittyy nyt eksponentiaalisesti.

YK:n laajakaistakomissio arvioikin vuonna 2020 jo lähes koko ihmiskunnan 7,6 miljardin ihmisen kytkeytyvän toisiinsa internetin, puhelimen tai tietokoneen välityksellä¹⁴.

Onhan takanamme jo viisisataa vuotta algebraa, painotekniikka, ajattelevien koneiden filosofiaa. Jo silloin painettu sana oli hegemoninen vallan väline. Nyt seisomme visuaalisen ja virtuaalisen vuosisadan kynnyksellä. Vanha Johannes Gutenbergin luoma galaksi horjuu jalkojemme alla.

Luku 1 lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sempachin_taistelu ks. 2 https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsin_vanha_valaliitto

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_Oesch

https://en.wikipedia.org/wiki/Cyberspace

High Gaten hautausmaa ks. http://highgatecemetery.org/visit/cemetery/east

Karl Marx ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx myös Kapitalismin lyhyt historia. https://www.youtube.com/watch?v=dIuaW9YWqEU

https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Babbage https://www.youtube.com/watch?v=fSQgCy_iIcc

Ada Lovelace - runoilija lordi Byronin ja Anne Isabella Byronin tytär - kirjoitti Babbagen koneelle ohjelman Bernoullin lukujen laskemiseen ja pohti tekoälyn mahdollisuutta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ada_Lovelace ¨

George Boole kehitti tietokonealgebran ks. https://en.wikipedia.org/wiki/George_Boole

https://paaomasijoittajat.fi/yrittajille/mita-on-paaomasijoittaminen/

http://supercell.com/en/our-story/

Talouselämä 13/2016

Conway, Flo & Siegelmann, Jim, 2005, Dark Hero of the Information Age, In the Search of Norbert Wiener – the Father of Cybernetics, Basic Books, USA, ss. 155-170

http://www.broadbandcommission.org/Pages/default.aspx

https://thoughts.ishuman.co/the-future-is-not-a-screen-you-can-touch-bbb035adfd3c#.smsp251ay

2 EUROOPPA

Teollisen ajan näkijät elivät aikaansa edellä. Highgaten hautausmaalta löytyvät myös Francis Baconin, filosofin ja kirjailijan luut¹.

Ennustaja henki asuu vieläkin elämäänsä murattien kattamassa muistomerkissä.

Baconin lahja tulevaisuudelle oli Uusi Atlantis² . Teos on unelma utopiasta, onnellisesta yhteiskunnasta, kaukaisen meren saaresta, jossa tiedemiehet alistivat luonnon ihmisen palvelukseen. Bensalemin elämää suunniteltiin ja valvottiin tarkoin Salomonin talossa:

Meillä on perspektiivitaloja, jossa esittelemme valoa ja säteilyä kaikki väreineen. Voimme edustaa teille kaikille useina väreinä väritöntä ja läpinäkyvää säteilyä, myös jalokivien ja prismojen säteilynä. Voimme käsitellä kaukaa säteilevän valon ja erotella sen teräviksi pieniksi pisteiksi ja viivoiksi. Hallitsemme kaikki heijastuvat värisävyt, katseen harhanäyt, valon voimakkuudet ja liikkeiden kaikki varjot.³

Baconin oli hyvä visioida. Pääomia kertyi Britanniaan lypsämällä siirtomaita ja energian tuotantoon tarvittavaa hiiltä riitti. Porvarit sijoittivat pääomiaan innovatiivisiin keksintöihin:

Meillä on myös äänitaloja, jossa kokeilemme ja esittelemme kaikki äänet ja niiden synnyn. Meillä on harmonioita ja voimme purkaa sävelsarjoja. Meillä on tiettyjä apuvälineitä, jotka asetamme korvaan vahventamaan kuulemista. Voimme luoda outoja ja keinotekoisia kaikuja, ja vahventaa niitä moninkertaisiksi. Meillä on myös keinoja välittää ääniä putkistoissa ja piipuissa, kummallisilla linjoilla ja etäisyyksillä.

Tulevaisuus oli hahmotettu. Tehdaskoneet alkoivat korjata yhä enenevässä määrin ihmistyötä. Omistajan riskin tuottama lisäarvo rikastutti vain harvoja. Tavarat kuuluivat kauppakomppanioille ja tekniikan rahoittajille.⁴ Kapitalismin ja kommunismin kehitys rikkoivat ahneen maailmanrauhan, joka neljäsataa vuotta myöhemmin tuhosi myös tulevaisuuden. Maailmansodat tuhosivat kaiken.

Maa, johon synnyn on kuin musta tyhjyys.

Sotakorvauksilla teollistuva Suomi huokuu venäläisten miehityksen uhkaa. Isänmaan puolesta kaatuneet on siunattu sankarihautausmaille. Puistoissa majailee sotainvalideja ja mielenterveytensä menettäneitä. He kertovat taistelujen hurjuudesta ja ruumiskasojen korkeudesta kaiken salaamatta meille koululaisille. Tuntemattomattomista sotilaista kasvaa mielessäni legendoja. Muistoja kauan sitten eläneistä henkilöistä, isovanhemmista, sveitsiläisistä serkuista.

Helsingin Hietalahden kodin ikkunasta paistaa vastapäisen talon harmaa, lohduton kiviseinä. Kauempana Jätkäsaaren laiturissa puretaan kahvisäkkejä ja banaanilasteja. Etelässä Pihlajasaaren takana välkkyy Suomenlahden sininen avaruus. Pihaleikkejä uhkailevat veriset, juopuneet merimiehet. Yhtäkaikki pakenemme aikuisten pahaa maailmaa puistoon, kirjastoon, partioon...

Kaaos järjestäytyy ja hyvät ajat alkavat vähitellen palata.

Minulle opetetaan eurooppalaisuuden alkeet.

Preussilaista kuria taotaan tyhmään kallooni. Eurooppalaisuus on kielitaitoa; suomen, sveitsinsaksan ja isoäidilleni Aitanga Oeschille rakkaan italian ja ranskan yhdistelmä. Hänen huoneensa sohvaseinällä hehkuu Viipurin linnan ja puolalaisten aatelisnaisten muotokuvia. Luisevan, vanhan naisen käsissä kilisevät aina kutimet. Hän polttaa tupakkaa ketjussa kunnes kupsahtaa sydänkohtaukseen. Saa leposijansa esiäitiensä pariin Hietaniemen vanhalle hautausmaalle.

Isoisäni luona vierailee kenraaleita ja everstejä. Nostelen ryhdikkäästi heidän mantteleitaan vaatepuille. Kuuntelen tarinoita taustalla ymmärtämättä niiden merkitystä. Suomen Thermopylai, Siperia, sotasyyllisyys, asekätkentä? Onhan aselevosta kulunut vain kymmenisen vuotta. Ankarat muistot varjostavat perheemme elämää. Vaarallinen perintö, sotasyyllisyyden poliittinen ajojahti ja hoitamaton sotatrauma. Puheissa leijuu uhkaa jostain käsittämättömästä, jota en tajua. Pelkään sitä, että joku kuolee, viedään pois, minut hylätään. Isoisäni pöytälaatikossa piilottelee ladattu Parabellum. Hän odottaa Valpon öistä kyyditystä Siperiaan. Onneksi sitä ei tule.

Vasta kuoleman jälkeiset kirjeitä, valokuvia ja päiväkirjoja pullistelleet pahvilaatikot avaavat henkilöt, tapahtumat ja niiden seuraukset.

Itsenäisyyden säilyttäminen avaa ovia Eurooppaan.

Ranskalais-suomalainen kansakouluni Kaivopuistossa on ränsistyvä röttelö. Vanhat vaahterat, jykevät tammet ja jalavat kattavat sen ruosteista kattoa ja ajan patinoimia ulkoseiniä. Puupulpetistani tähyilen Suomenlahdelle viettävän graniittikalliota, merellä liukuvia kaljaaseja, Särkän tykkipattereita, ja Ursan kupukattoista tähtitornia. Opetus on ranskan kieliopin ja sanaston ulkolukua, kuri kovaa kuin Legion etrangerissa – muukalaislegioonassa.

Meistä kasvatetaan sivistyneitä eurooppalaisia. Saksan ja ranskan taitoisia diplomaatteja, hyvin käyttäytyviä maamme edustajia. Opettajat pänttäävät päihimme ranskalaisten kirjailijoiden ja filosofien ajatuksia.

Sivistystämme tuulahduttaa vieras ranskalaisesta kabareemaailmasta. Josephine Baker vierailee koulussamme. Mikä hehku loistaakaan tuosta tummapintaisesta kabareediivasta! Pääsen valokuvaan Euroopan kuuluisamman tanssijattaren kylkeen! Tuijotan lumoutuneena säihkysäärisen tanssijattaren valkoista helmiasua ja viimeisintä muotikampausta. Saan ensi aavistuksen siitä, millaiselta suuri maailma voisi maistua.

Ahmin Rikun kirjastossa poikakirjoja, seikkailukirjoja, maailman maita ja kansoja. Löydän tieteiskirjailijat; Jules Vernen, Ray Bradburyn, Arthur Clarcken. Outsiderin Atorox-robotti toimii jo tekoälyn - tiedemiesten ja hullujen rikollisten aivoista filmattujen kasettien avulla. Matka kuuhun ja maapallon keskipisteeseen ovat fantastisia! Tänään vain pari nettiklikkausta kytkee minut maailman eri kolkkiin. Kyberavaruuden eksponentiaalinen kasvu avartaa nopeasti sosioteknisen maailmankuvan perustaa. World wide webin kehittäjän, Tim Berners Leen⁶ ajatukset toteutuvat:

Digitaalisen talouden luoma tieto on käytettävissä tietoverkossa 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina vuoden päivinä. Sen synnyttämä verkkomultimedia avartaa monimutkaisten ilmiöiden ymmärrystä.

Espanjalaisen sosiologin Manuel Castellsin⁷ tietoyhteiskuntateoria kuvaa verkostoyhteiskunnan toiminnan. Verkkoyrittäminen luo herpaantumattomasti uusia mahdollisuuksia. Tiedosta ja osaamisesta kasvaa uudenlaista merkittävää pääomaa. Tietovallankumouksen tueksi Apple julkaisee tietonavigaattorin 1990-luvun⁸ dynaamisina vuosina. Tiedon vallankumouksen tekijöitä julkistetaan San Franciscon Civic Centerissä vuonna 1992. John Sculley esittelee Applen protyypin innostuneiden Mac-friikkien huuto- ja kannustusmyrskyn keskellä.

Maailma hehkuu intoa.

Kaikki on nyt mahdollista! Navigaattori kuitenkin floppaa reippaasti, koska se on parikymmentä vuotta aikaansa edellä. Vasta 2000-luvun alussa iPOD-musiikkitallennin pääsee orastavan tietoyhteiskunnan markkinoille.

iPhone-älypuhelimen käyttäjäkunta kipuaa vuoteen 2018 jo miljardiin ja iPAD-taulutietokone julkaistaan median lukualustaksi neljäsataa vuotta Baconin visioita kopioiden⁹.

Käyttäytymistieteillä on jo kysyntää. C. Wright Mills¹⁰ etsii rohkeasti uusia näkökulmia arjen ilmiöihin:

Sosiologinen mielikuvitus on kyky siirtyä yhdestä näkökulmasta toiseen. On kyettävä ajattelemaan ilmiöitä vaihtoehtoisista näkökulmista. Uuden tietämyksen luomiseksi on yhdisteltävä monitieteisesti yhteiskunnan tiedollisia kehitysprosesseja.

Englanti on avain tulevaisuuteen ja teknologian tietokäytäntöjen oppimiseen. Se on myös Euroopan tietotekniikan ymmärtämisen ja komentojen kieli. Siitä kasvaa myös uuden yhteiskunnan tieteen kieli. Siitä tulee opintojeni, tenttieni, työnteon ja maailman ilmiöiden ymmärtämisen kieli.

Vuonna 2020 elämme sosiaalisen median takomaa informaatioteknistä kumousta. Omaehtoinen yrittäminen, joukkoistaminen ja talkootyö muuttavat nopeasti tulonjakoa¹¹. Verkkotiedosta kasvaa kallisarvoinen raaka-aine. Ympäristömme naamioituu hahmottomaksi, utopiaan kurkottavaksi, ympärivuorokautiseksi tiedon kuluttamisen kontekstiksi.

Ennusteiden mukaan vuonna 2025 alustatalouden osuus maailman taloudesta on jo puolet¹². Mobiilidatan määrän arvioidaan räjähtävän viisisataakertaiseksi nykyiseen verrattuna. Tietoyhteiskunnan vallankumouksesta kasvaa maapallon laajuinen ilmiö. Siitä sikiää tietämisen ja osaamisen uutta pääomaa, josta Tekesin johtaja Pekka Sivonen toteaa:

Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana yli puolet tuntemistamme työpaikoista häviää. Muutoksen kanssa elämisestä, proaktiivisuudesta, pitää tehdä kansallinen voimavara. On hypättävä kylmään veteen, kokeiltava asioita. Jos homma ei toimi, on yritettävä uudelleen.

Teknologia voimaannuttaa ja tarjoaakin käyttäjälleen entistä laajempaa toiminnallista älypääomaa¹³. Kasvamme vuosi vuodelta kolmannen kaupallisen maailmansodan aikaan. Teknologiadiplomaateille ja kyberavaruusrintaman eurooppalaisille upseereille riittää yhä enemmän kysyntää.

Luku 2 lähteet:

1 https://fi.wikipedia.org/wiki/Francis_Bacon

2 https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atlantis

3 Francis Bacon, New Atlantis, 1628, http://www.gutenberg.org/ebooks/2434

4 https://fi.wikipedia.org/wiki/Materialistinen_historiank%C3%A4sitys

5 https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi

6 Ks. Tim Berners Leen esitys: Linkitetty ja avoin data, https://www.youtube.com/watch?v=OM6XIICm_qo

7 https://en.wikipedia.org/wiki/Manuel_Castells ks. myös http://www.sitra.fi/artikkelit/tietoyhteiskunta-haastaa-teollisen-tyon-ajatusmallit

8 Applen kehittämän tietonavigaattorin esittely: https://www.youtube.com/watch?v=kqDqmFKtGPI ja https://www.youtube.com/watch?v=hb4AzF6wEoc

9 https://fi.wikipedia.org/wiki/IPhone

https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/apple-is-said-to-plan-2018-ipad-redesign-withfacial-recognition

10 https://en.wikipedia.org/wiki/Sociological_imagination ks.

http://www.polity.co.uk/giddens7/home.asp

11 https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Piketty

Ranskalainen taloustutkija Thomas Piketty tarkastelee tulonjakoa ja varallisuuden kehitystä eri aikoina. Hän esittää keskeisen epäyhtälönsä; ’r > g’, eli pääoman keskimääräinen tuotto on suurempi kuin talouden kasvuvauhti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4oma_2000-luvulla

12 Suomen elinkeinoministerön raportti https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2017/suomi-eturintamaan--alustataloudesta-kasvua-edistava-tyokalu/

13 http://www.digitalrebootfinland.com/

3 TIETOTEKNIIKAN LAIT

Perinne, kunnia, kuri ja erinomaisuus.

Ressussa, valtion oppikoulussa¹ kaikki perinteistä poikkeava on pannassa.

Karttakeppi, jälki-istunnot ja kuukauden jäähyt ohjaavat diplomaattien raakileet vastuullisiksi kansalaisiksi. Silti versoaa jotain uutta! Avarakatseinen matematiikan lehtorini Jouko Kälviäinen avaa ensi kosketuksen tietokoneisiin keväällä 1960. Hän vie meidät IBM:n laskentakeskukseen katsomaan 1410-matematiikkakonetta² Rakennusmestarien talon konesaliin.

Kohtaus muuttaa elämäni kulun; nenäni painuu lasiseinään ja vieläkin