Rikosreportaasi Suomesta 2011

By Eri tekijöitä

Vuonna 2006 hätäkeskus saa ilmoituksen henkirikoksesta – soittajan aviomiestä on puukotettu ja soittaja on itsekin saanut vammoja. Soittaja on Anneli Auer, jonka mukaan heidän kotiinsa on tunkeuduttu murha-aikeissa. Tutkinnassa alkaa nopeasti ilmetä poikkeavuuksia, joiden vuoksi epäilyt kääntyvät Anneli Auerin suuntaan. Vuosikausia kestänyt murhatutkinta on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimpia."Tilanne on mennyt sietämättömäksi ja elämäni on yhtä helvettiä, koska hän kiusaa ja uhkaa minua eri tavoin." Marian ja Abramin suhde oli ollut vaikea jo vuosia. Maria haki poliisilta apua Abramin uhkailuun ja henkiseen väkivaltaan, mutta tapahtumat saivat traagisen päätöksen kauppakeskus Sellossa uudenvuodenaattona 2009.Rikosreportaasi Suomesta 2011 on kokoelma Suomessa tapahtuneista rikoksista. Ulvilan ja Sellon murhien lisäksi selonteot käsittelevät Kymijoesta löytyneen kuolleen miehen tapausta sekä juhannusyön puukotusta Kouvolassa. Selonteot ovat tutkintatyössä mukana olleiden poliisien kirjoittamia. Kaikki tapaukset on käsitelty loppuun ja niistä on langetettu tuomiot.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: May 17, 2021
• ISBN: 9788711972144

Book preview

Kartta

Ulvilan murha

Pauli Kuusiranta, rikosylikomisario, evp. Lavia.

Satakunnan hätäkeskukseen tuli perjantaina 1. joulukuuta 2006 kello 02.43 ilmoitus Ulvilan Vanhassakylässä tapahtuneesta henkirikoksesta. Ilmoittajan (perheen äiti Anneli Auer, 41 vuotta) mukaan Tähtisentie 54:ssä sijaitsevaan perheen omakotitaloon oli tunkeutunut terassin oven ikkunasta tummiin, vartalonmyötäisiin vaatteisiin pukeutunut, noin 180 senttimetriä pitkä, pyöreäkasvoinen, kasvot osittain peitettynä, tukevahko, 30–40-vuotias mieshenkilö, joka puukotti Anneli Auerin aviomiestä Jukka Lahtea (51 vuotta) kuolettavasti.

Tunkeutuja oli puukottanut myös Anneli Aueria vasempaan rintaan. Tapahtuma-aikana asunnossa oli perheen 2-, 4-, 7- ja 9-vuotiaat lapset. Hätäkeskuspuhelu kesti neljä minuuttia 20 sekuntia. Hätäkeskuspäivystäjän kanssa puhui Anneli Auerin lisäksi perheen vanhin tytär.

---

Kenttäjohtajan partio oli paikalla kello 2.51. Kenttäjohtaja oli soittanut Auerille matkalla tapahtumapaikalle. Punaiseen t-paitaan pukeutunut Anneli Auer oli partiota vastassa talon ulko-ovella ja kertoi poliiseille taloon tunkeutuneen henkilön poistuneen sekä aviomiehensä Jukka Lahden makaavan makuuhuoneen lattialla elottoman näköisenä. Auer kertoi vielä poliisimiehille tekijän tuntomerkit ja tapahtumien kulun: Perheen ollessa nukkumassa terassin ulkooven lasi rikottiin ja aukosta sisään tunkeutunut mieshenkilö hyökkäsi Jukka Lahden kimppuun.

Anneli Auerin mennessä puolustamaan miestään löi sisään tunkeutunut Aueria veitsellä vasempaan rintaan. Lyönnin jälkeen Auer meni soittamaan hätäkeskukseen.

Ensi toimet

Anneli Auer ohjasi poliisipartion makuuhuoneeseen, jossa Jukka Lahti makasi vuoteen vieressä lattialla selällään. Vuoteessa ja lattialla oli runsaasti verta. Varsinkin Lahden ylävartalon ja pään alueelta oli vuotanut paljon verta. Lahden vartalossa oli havaittavissa useita pistojälkiä ja uhrin kasvot olivat vaurioituneet voimakkaiden iskujen johdosta. Lahdessa ei havaittu elonmerkkejä. Makuhuoneesta terassille johtavan oven kolminkertainen lämpölasi oli rikottu ja makuuhuoneen lattialla oli keittiöveitsi, jonka terä oli vääntynyt. Uhrin läheisyydessä oli klapi, jonka toinen pää oli veressä. Toinen klapi löytyi vuoteesta.

Kenttäjohtajan partio suoritti alustavat puhuttelut ja muut alustavat tutkintatoimet sekä tapahtumapaikan kuvaukset, jonka jälkeen sairaankuljetushenkilöstö suoritti omia toimenpiteitään. Paikalle tulleet kolme muuta partiota aloittivat tuntomerkkeihin sopivan tekijän etsintää. Sosiaaliviranomaiset toimittivat perheen lapset perhetukiasuntolaan.

Paikalle hälytettiin tekniset tutkijat, taktinen tutkija ja koiranohjaaja koirineen sekä myös ylityömiehiä. Päällystön johtovalmiudessa oli Rauman kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario.

Allekirjoittanut sai ilmoituksen noin kello neljän aikaan, jonka jälkeen lähdin välittömästi Porin poliisilaitokselle.

Tutkintatoimet olivat kaikilla tahoilla aktiiviset. Tekniset tutkijat työskentelivät rikospaikalla, Anneli Aueria puhuteltiin sairaalassa taktisen tutkijan toimesta, koiranohjaaja jäljitti rikoksentekijää tapahtumapaikan ympäristössä, järjestyspoliisin partiot etsivät tekijää.

Varhaisessa vaiheessa tiedettiin perheen muuttaneen Ulvilaan miltei päivälleen neljä vuotta aiemmin ja Jukka Lahden toimineen henkilöstövalmentajana Luvata Oy:ssä. Luvata Oy:n toimitusjohtajalle tiedotettiin tapahtumasta aamuvarhaisella. Poliisin ensimmäinen tiedote Ulvilan Vanhassakylässä tapahtuneesta henkirikoksesta annettiin ennen kello seitsemää. Satakunnan Radio tiedotti asiasta kello seitsemän aamu-uutisissa, jonka jälkeen tiedotusvälineissä tapahtuman uutisoinnissa alkoi ennennäkemätön julkisuus.

Tutkinta käynnistyy

Perjantain aamupalaveriin osallistuivat kaikki työhön tulleet kummaltakin osastolta sekä ylityömiehiä. Tapaus käsiteltiin tiedossa olevan informaation pohjalta yksityiskohtaisesti. Juttuun määrättiin tutkinnanjohtaja ja asia kirjattiin normaalin käytössä olevan järjestelmän mukaan tutkintaryhmälle. Tutkinnanjohtaja ja päätutkija olivat kokeneita poliisimiehiä. Syyttäjä oli mukana alusta alkaen.

Laajasta julkisuudesta johtuen vihjeitä tuli runsaasti ja ne kaikki tarkistettiin. Jukka Lahden menneisyyttä selvitettiin. Jukka Lahti oli murhaa edeltäneenä aamuna lähtenyt Turkuun ja osallistunut siellä edellisen työnantajansa tilaisuuteen. Turusta Lahti oli palannut kello 23:n aikoihin. Mitä päivän aikana oli tapahtunut ja keitä henkilöitä Lahti oli tavannut? Oliko Lahden aiemmilla liiketoimilla yhteyttä henkirikokseen?

Erikoinen yhteensattuma oli myös Lahden opiskelijakaverin katoaminen Helsingissä murhaa seuraavana yönä. Opiskelijakaverista viimeinen havainto oli puolen yön aikaan helsinkiläisen ravintolan valvontakamerassa. Myöhemmin keväällä opiskelijakaveri löytyi Helsingistä hukkuneena. Tapauksilla ei todettu olleen yhteyttä toisiinsa.

Jukka Lahti aloitti opiskelut Kuopion yliopistossa 1980-luvun lopussa. Muutkin opiskelijakaverit selvitettiin ja puhuteltiin.

Tähtisentien varrella asuneita ihmisiä puhuteltiin. Useilla ei ollut havaintoja eivätkä edes tunteneet perhettä. Anneli Auerilla ei ollut alueen asukkaiden kanssa juuri mitään sosiaalista kanssakäymistä, tuskin edes tervehti kohdattaessa. Jukka Lahti oli asukkaiden kertoman mukaan sosiaalinen ja ystävällinen, mutta ankara lapsilleen, jotka joutuivat muun muassa usein olemaan kotiarestissa.

Tutkinta eteni laajalla rintamalla. Puhuteltiin ja kuulusteltiin ihmisiä sekä vihjeitä tarkistettiin. Etsittiin toista tekovälinettä ja tapahtumapaikalle jäljet jättäneitä jalkineita. Etsittiin punaista Volvoa.

Tutkintaan osallistuneet pitivät päivittäin tutkinnanjohtajan johdolla palavereita, joissa yhdessä käytiin lävitse tutkinta-aineisto. Pohdittiin, mikä on ollut surmatyön motiivi. Jukka Lahti oli työssään Luvatalla joutunut osallistumaan vaikeisiin henkilöstöä ja etenkin lomautuksia koskevien asioiden käsittelyyn. Oliko motiivina henkilökohtainen katkeruus ja kosto?

Keskusrikospoliisin tekniset tutkijat työstivät rikostekniseen laboratorioon toimitettuja näytteitä. Tehtiin äänitutkimuksia, kuitu- ja hiukkastutkimuksia, muotojälkitutkimuksia ja DNA-tutkimuksia. Tekijäprofilointiin erikoistuneelta KRP:n asiantuntijalta pyydettiin tekijäanalyysi tiedossa olevien alkutietojen pohjalta.

Erikoisena piirteenä tutkinnassa on asiantuntija/seurantaryhmän perustaminen tutkinnan alkuvaiheessa. Ryhmään kutsuttiin kokeneita rikostutkijoita ja -tutkinnanjohtajia poliisilaitoksista. Mukana oli poliisin lääninjohdon edustaja sekä asiantuntijoita keskusrikospoliisista. Ryhmä kokoontui useita kertoja.

Tutkinnanjohtaja vaihtuu

Ulvilan murhan tutkinta oli kestänyt puolitoista vuotta eikä järkyttävä henkirikos ollut selvinnyt. Lukuisia kertoja tilanne oli näyttänyt lupaavalta, mutta aina oli jouduttu palaamaan lähtöruutuun. Jutun päätutkija oli vaihtunut jo aiemmin ja seuraajakin oli eläköitymässä. Selvittämätön henkirikos aiheutti suurta turvattomuuden tunnetta, ei ainoastaan Ulvilassa ja Satakunnassa vaan koko valtakunnassa.

Kesällä 2008 keskusteltiin tutkinnanjohtajan vaihtamisesta. Puolitoista vuotta tiivistä tutkintaa on raskasta kenelle tahansa. Olisiko toisella tutkinnanjohtajalla ja tutkijalla vielä jotakin uutta näkökulmaa? On ymmärrettävää, että kovin suurta intoa tutkinnanjohtajien keskuudessa ei luonnollisesti ollut. Useampi tutkinnanjohtaja oli tutkinnassa mukana sijaisena.

Aloitin tutkinnanjohtajana elokuun alussa 2008. Osastonjohtajan tehtävien lisäksi toimin puheenjohtajana poliisin hallintorakenneuudistuksen (PORA) rikostoijuritasektorin työryhmässä, jonka tavoitteena oli valmistella esitys tutkinnan järjestelyiksi 1. tammikuuta 2009 aloittavassa Satakunnan poliisilaitoksessa. Tiedossa oli varsin työlästä aikaa.

Ulvilan murhatutkinnan kestäessä edeltäjälläni oli tietoisena strategisena valintana laaja julkisuus, joka poiki aina uusia vihjeitä. Näyttävän uutisoinnin myötä tapauksesta tuli ehkä valtakunnan seuratuin rikosasia.

Laajassa julkisuudessa on myös ongelmallista yksityiskohtaisten ja tärkeiden tutkinnallisten tietojen vuotaminen julkisuuteen. Poliisi oli etsinyt ulkopuolista tekijää, josta oli myös vakuuttavasti tiedottanut. Luvatan tutkintalinja oli vahvana alusta alkaen. Makuuhuoneen sängyn tyynyjen puoleisesta päästä talteen otetun klapin kulmasta löydettiin sekoittuneena todennäköisesti kahden eri henkilön DNA:ta. Toinen DNA sopi Jukka Lahdelle, toinen DNA:n haltija ei ole selvinnyt. Tutkinnan aikana oli päädytty ratkaisuun suorittaa Luvata Oy:n ja Tube Oy:n miespuolisille henkilöille DNA-massatestaus. DNA-näytteitä otettiin yhteensä noin 750 kappaletta.

DNA-tutkimukset jatkuivat syksyllä 2008. Tutkinnassa selvitettiin Lahden ja Auerin lasten leikkikaverit, klapin toimittajat ja kaikki mahdollisesti asunnossa vierailleet henkilöt. DNA-tutkimus laajentui KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa vuotta aiemmin käyttöön otettuun Y-kromosomitutkimukseen, joka jälleen kerran vaikutti lupaavalta. Y-kromosomityypitystä voidaan käyttää poissuljentaan: jos rikoksesta epäillyllä on erilainen y-kromosomityyppi kun näytteestä määritetty, voidaan sulkea pois mahdollisuus, että näytteessä oleva miesperäinen DNA olisi peräisin epäillystä (A. Kannio). Sukuselvityksiä tehtiin aina 1800-luvun alusta alkaen ja selvitykset ulottuivat Ruotsiin. Varsin mittava ja työläs tutkintalinja ei tuonut ratkaisua.

Anneli Auerin tutkintalinja

Tutkinnan alkuvaiheessa ilmeni seikkoja, jotka ovat yleisen elämänkokemuksen mukaan ristiriitaisia. Anneli Auer oli rauhallinen poliisin saapuessa tapahtumapaikalle samoin kuin pian tapahtuman jälkeen Satakunnan keskussairaalassa videoidun kuulustelun aikana. Mitään paniikkia tai sokkireaktiota ei ilmennyt. Videokuulustelussa Anneli Auerilla oli selkeät suunnitelmat lähitulevaisuudesta, vaikka aviomies on surmattu vajaa vuorokausi sitten. Hätäkeskuspuhelun aikana Anneli Auer kehotti yhdeksänvuotiasta lastaan katsomaan, joko tappaja lähti. Äidin suhtautuminen lapsiin on yleensä suojeleva.

Perheen yhdeksänvuotias tytär heräsi yöllä kovaan kolinaan ja ääniin, jotka hän yhdisti isään ja äitiin. Hän ja meni katsomaan, jolloin näki isän ja äidin seisovan vuoteen ääressä. Ulkopuolisia henkilöitä tytär ei nähnyt. Isä kehotti tytärtään menemään huoneeseensa. Hätäkeskuspuhelun aikana taustalta ei kuulunut kamppailun ääniä, ainoastaan Jukka Lahden ääntelyä ja valitusta. Kolminkertaisen oven lämpölasin rikkominen ja isokokoisen miehen sisääntulo kestää kymmeniä sekunteja. Miksi hätäkeskukseen ei soitettu välittömästi? Anneli Auer kertoi käyneensä pesuhuoneen kautta katsomassa lattialla verissään maannutta miestään. Rekonstruktiossa voitiin varmistaa, että ovessa olisi pitänyt olla Jukan verta. Rikotun lasin lasielementtien välissä oli Jukan verta, joka ei asiantuntijan mukaan ole voinut valua tekijästä. Kodinhoitohuoneeseen johtavassa keittiönpuoleisessa ovenkahvassa havaittiin veritippa ja ovessa veripisara. Miksi tällä puolella ovea, sillä Anneli kertoi käyneensä Jukan luona pesuhuoneen kautta ja pesseensä sen jälkeen kätensä? Verijäljissä oli useita muita epäloogisuuksia. Terassin lattialta löytyi laajalta alueelta lasinpaloja, joista kauimmaiset usean metrin etäisyydellä ovesta. Miksi sisään tunkeutuja ei avannut ovea yksinkertaisesti sisäpuolen kahvasta vääntämällä, vaan suoritti sisääntulon näin vaikealla tavalla? Palkkamurhaakaan ei tehdä näin vaikealla tavalla!

Mittavista tutkintatoimista huolimatta Anneli Auerin kuvaamaa murhamiestä ei löytynyt. Liikeyritys, joka ei halua nimeään julkisuuteen, lupasi jo tutkinnan alkuvaiheessa ratkaisuun johtavasta tiedosta merkittävän, useiden tuhansien eurojen palkkion. Samoin Alibi lupasi ratkaisevasta vihjeestä palkkion. Rikostiedustelun rikollismaailmaan kohdentama tiedustelu ei tuottanut tulosta. Ulkopuolista tekijää ei löytynyt.

Edellä mainittujen yksityiskohtien lisäksi tutkinnassa tuli esille seikkoja, joiden perusteella Anneli Aueria oli syytä epäillä aviomiehensä Jukka Lahden murhaan. Anneli Aueriin päätettiin kohdistaa vuoden 2009 alkupuolella salaisia tiedonhankintakeinoja. Luonnollisesti asia tuli pitää erittäin suppean piirin tiedossa.

Peitetoiminta on jatkuvaa tai toistuvaa tiettyyn henkilöön tai henkilöryhmään taikka tämän toimintaan kohdistuvaa tiedonhankintaa soluttautumalla ja peitetoimintaa on mahdollista muun muassa käyttää pakkokeinolain 5a luvun 2 §:ssä mainittujen rikosten selvittämiseksi ja tiedonhankinnan kohteena olevan käyttäytymisen perusteella tai muutoin on perusteltu aihe epäillä hänen syyllistyneen mainittuun tekoon. Helmikuussa Satakunnan poliisilaitos teki Keskusrikospoliisille esityksen peitetoiminnan käynnistämiseksi ja esitys hyväksyttiin. Peitetoiminta jatkui syksyyn. Peitetoiminnalla ei kuitenkaan saatu syyllisyyttä tukevaa, mutta ei myöskään poissulkevaa näyttöä.

Porin käräjäoikeuden päätöksellä suoritettiin telekuuntelua ja -valvontaa Anneli Auerin puhelinliittymään ja käytössä oleviin tietokoneisiin. Teknistä kuuntelua suoritettiin Anneli Auerin Turussa sijaitsevaan vakituiseen asuntoon muutaman päivän ajan.

Rekonstruktio ja äänitutkimukset

Tutkinta jatkui tiiviinä. Rekonstruktiota varten rakennettiin Tähtisentie 54:n terassin ovea vastaavat ikkuna-aukot, joihin kiinnitettiin ikkunaelementit (lämpöelementissä oli kolme neljän millimetrin vahvuista ikkunalasia). Ikkuna-aukon ala-reunan korkeus vastasi tapahtumapaikan korkeutta. Sisäpuolella käytettiin tapahtuma-aikana ikkunassa ollutta ikkunaverhoa. Ikkuna rikottiin retkikirveellä ulkoapäin ja sisältäpäin. Suurin osa rikotusta ikkunasta jäi lähelle lasia. Sisältäpäin rikottaessa lasinsirut levittäytyivät selvästi laajemmalle alueelle kuin ulkoapäin rikottaessa.

Tapahtuma-aikaan yhdeksänvuotiaan tyttären videopuhuttelu suoritettiin Satakunnan keskussairaalassa 1. joulukuuta 2006 sekä Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrin yksikössä TYKS:ssä elo-syyskuussa kolme kertaa ja marraskuussa 2009 kerran. Puhutteluista pyydettiin lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön asiantuntijalausunto, joka liitettiin esitutkintapöytäkirjaan. Myös toiseksi vanhin lapsi puhuteltiin.

Poliisi pyysi hätäkeskuspuhelun, Anneli Auerin videokuulustelun ja yhdeksänvuotiaan tyttären videopuhuttelun perusteella valtakunnallisesti kuuluisalta psykologilta ja psykologi, KRP:n käyttäytymistieteelliseltä asiantuntijalta asiantuntijalausunnot, jotka liitettiin esitutkintapöytäkirjaan.

Hätäpuhelu analysoitiin KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa uudelleen. Vuoden 2008 marraskuussa tehtiin tapahtuma-aikaa vastaavissa olosuhteissa Tähtisentie 54:ssä rekonstruktio. Näytteistä pyydettiin tekemään erilaisia äänikoosteita, joista poistetaan Anneli Auerin ääni, Anneli Auerin ja yhdeksänvuotiaan tytön ääni sekä Anneli Auerin, yhdeksänvuotiaan tytön ja Jukka Lahden äänet. KRP:n äänitutkija teki mittavan tutkimustyön ääninäytteiden parissa. Tuloksena oli, että hätäpuhelun taustalta ei kuulu ulkopuolisia ääniä, toisin sanoen puhetta, kamppailua uhrin kanssa, lasin päällä kävelyä, poistumista ikkunasta tai muuta sellaista. Hätäpuhelun kohdalla (kaksi minuuttia ja kolme sekuntia) Anneli Auer sanoo jonkin kaksitavuisen sanan, jonka loppuosassa on todennäköisesti äänteet (u)-o-l-e. Lisäksi vertailua suoritettiin rekonstruktion ja hätäpuhelunäytteen kesken. Yhdysvaltojen poliisi FBI on parantanut hätäpuhelunauhoitteen teknistä laatua. KRP:n rikostekniseen laboratorioon toimitettiin aiemmin toimitettujen näytteiden lisäksi lukuisia näytteitä, joista pyydettiin ja saatiin lausunnot.

Hajutunnistus, muistijälki, verijälki

Hajutunnistukseen toimitettiin hajusiirrännäinen tapahtumapaikalta löydetystä Fiskars-veitsestä. Koira ei tunnistanut hajuyhteyttä Anneli Auerin ja hajunäytteen välillä, mikä saattaa johtua siitä, että epäillyn ominaishajua on niin vähän, ettei koira kykene hajunäytettä tunnistamaan. Veitsen verisyys saattoi haitata tunnistamista.

Syyskuun puolivälissä Anneli Auerille suoritettiin hänen suostumuksellaan muistijälkitesti (entinen valheenpaljastustesti) KRP:n toimitiloissa Vantaalla. Muistijälkitestin teki testiin erikoistunut rikosylikonstaapeli. Testi taltioitiin videotallenteelle. Henkilötietojen lisäksi Anneli Auerille esitettiin viisi kysymyssarjaa, joissa kussakin oli viisi kysymystä. Kysymyksiin vastattiin kyllä tai ei. Seuraaviin kysymyksiin reagointi oli poikkeava: Surmattiinko Jukka Lahti kirveellä (Auerin vastaus: en tiedä), surmasitko sinä Jukka Lahden (vastaus: en), tiedätkö Jukka Lahden surmaajan henkilöllisyyden (vastaus: en) ja tunnetko Jukka Lahden surmaajan (vastaus: en). Useisiin kysymyksiin Anneli Auer reagoi.

Verijälkitutkimus käsittelee pääsääntöisesti visuaalisesti tehtäviä havaintoja verijäljistä. Verijäljistä voidaan tapauskohtaisesti päätellä muun muassa seuraavia seikkoja: Tietyn pisaran lentosuunta, tulokulma kohteeseen, matka, jonka veripisara on lentänyt, korkeus, josta veripisara on lähtöisin, mikä on aiheuttanut verenvuodon, lyöntien määrä, henkilöiden ja esineiden suhteellinen sijainti tapahtuma-aikaan, henkilöiden ja esineiden liikkeet verenvuodon aikana ja sen jälkeen ja veripisaroiden leviämiseen tarvittava voima (M. Tauru).

Asunnon verijälkien ja Jukka Lahden yllä olleiden vaatteiden verijälkien analysointi perustui paljolti tapahtumapaikalta otettuihin valokuviin. Muun muassa kylpyhuoneen ovessa löytyi kaksi suurehkoa vierekkäistä heilahdusjälkeä, jotka ovat syntyneet verisen lyömäaseen alaspäin suuntautuvasta iskusta vasemmalle alaviistoon. Anneli Auerin oikean jalkapöydän päällä olevat kaksi niin sanottua alhaisen nopeuden veritippaa asiantuntija arvioi syntyneen verisestä lyömäaseesta suoraan alaspäin tippumalla. Kyseisiä veritippoja ei aikanaan taltioitu, joten niistä ei voitu määrittää DNA:ta.

Jossakin vaiheessa Anneli Auer antoi ymmärtää, että veitsi on saattanut olla Jukka Lahden kädessä ja ehkä hän on lyönyt sillä Aueria rintaan. Auer on myös saattanut ottaa veitsen Lahden kädestä ja surmata miehen sillä. Verijälkitutkijan lausunnon mukaan Auerin kertomus ei ole uskottava siitä, että Jukka Lahti on ensin lyönyt veitsellä häntä rintaan, minkä jälkeen Auer – yllään punainen t-paita – on surmannut Lahden. Verijälkitutkimuksen teki ja asiantuntijalausunnon antoi valtakunnan johtaviin verijälkitutkijoihin kuuluva Helsingin poliisilaitoksen rikosylikonstaapeli tapauksen todisteaineiston ja esitutkintamateriaalin perusteella. Hän myös kävi tapahtumapaikalla marraskuussa 2009, jolloin asunnossa suoritettiin erilaisia rekonstruktioita.

Anneli Auerin kertomaa sisään tunkeutumisesta

Anneli Aueria kuulusteltiin rikoksesta epäiltynä murhaan ensimmäisen kerran 27. elokuuta 2009 Turussa. Anneli kertoo heränneensä meteliin ja muistaa nousseensa miehensä kanssa sängylle seisomaan ja miehensä menneen jonkin ajan kuluttua lattialle. Tällöin sisään tunkeutunut mies oli jo makuuhuoneessa. Ikkunan rikkominen oli tuntunut pitkältä ajalta.

– Olin unessa ja heräsin vasta silloin, kun mies löi minua veitsellä rintaan, jonka jälkeen loikkasin makuuhuoneen lattialla olevan pienen puuarkun yli karkuun. Mies hyökkäsi heti Jukan kimppuun ja yritin mennä heidän väliin ja tuolloin mies löi minua rintaan.

Lyönnin jälkeen Anneli kertoo juosseensa kohti eteistä, jolloin muistaa nähneensä vanhimman tyttärensä eteisaulassa. Anneli kertoo käyneensä kaksi kertaa makuuhuoneen ja olohuoneen välissä olevalle oviaukolle, jolloin sisään tunkeutunut mies juoksi molemmilla kerroilla Annelia kohden. Murhaaja ei puhunut missään vaiheessa mitään Annelille eikä Jukalle. Makuuhuoneesta kuului Jukan tuskaista ääntä ja tappelun ääniä, mäiskintää, jota Anneli ei osaa tarkemmin kuvata. Soittaessaan hätäkeskukseen Anneli kertoo kuulleensa tappelun äänet ja mäiskinnän selvästi. Anneli arvioi aloittaneensa soiton hätäkeskukseen alle minuutin kuluttua siitä, kun mies oli tunkeutunut asuntoon.

Vanhin tytär heräsi tosi kovaan räiskintään ja meni katsomaan ja tiedustelemaan äidiltä ja isältä, mikä on kysymyksessä:

– Ne sanovat, että se on ukkonen.

Kuulustelijan kysyessä Annelilta, että miksi sanoivat tyttärelle räminän olevan ukkonen, Anneli vastasi:

– Varmaan sen vuoksi, ettei me tiedetty, mikä tai mistä meteli johtui. Muistan itse miettineeni, että meteli aiheutuu jostain luonnonilmiöstä.

Tytär tuli toistamiseen olohuoneen ja makuuhuoneen väliselle aukolle, johon pysähtyi. Kuulustelijan kysyessä miksi hän pysähtyi siihen tytär vastasi:

– En viitsinyt mennä häiritsemään äitiä ja isää eikä siinä kai näkynyt mitään ihmeellistä.

Kuulustelut

Anneli Auer otettiin kiinni perjantaina 18. syyskuuta 2009, jonka jälkeen häntä kuulusteltiin päivittäin. Vapautensa menettänyt on joko esitettävä vangittavaksi tai vapautettava viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamisesta ennen kello 12:a. Pitkän ja perusteellisen harkinnan jälkeen päädyin ratkaisuun vapauttaa Auer. Päätöstä edelsi keskustelu toisen juttuun määrätyn syyttäjän kanssa. Toinen syyttäjistä oli tuolloin vuosilomalla.

Aueria kuultiin seuraavan kerran parin päivän kuluttua, jolloin Auer ilmoitti haluavansa kuulusteluun avustajan. Tätä ennen Auer oli ilmoittanut, että hän ei tarvitse avustajaa eikä kuulustelutodistajaa. Auerille esitettiin muun muassa KRP:n lausunto hätäkeskuspuhelusta seuraavien kuulustelujen aikana. Auer ei osannut antaa uskottavia selityksiä kuulustelijan esittämiin kysymyksiin. Auer piti hyvin todennäköisenä, että on surmannut Jukan eikä asunnossa ole tapahtuma-aikaan ulkopuolisia henkilöitä. Auer piti myös mahdollisena, että oli ottanut Jukan mustat paksupohjaiset talvikengät jalkaansa.

Annelille ja Jukalle oli tullut riitaa vanhimman tyttären huonosta kohtelusta. Anneli oli muistamansa mukaan alkanut pakata kuukausi sitten tehdyn ulkomaanmatkan jälkeen olohuoneen lattialle jääneitä matkalaukkujaan ja alkanut siivota ja järjestellä kaappeja keittiössä. Aiemmin samalla viikolla oli ollut riitaa lainakirjojen laina-aikojen jatkamisesta. Anneli oli ilmoittanut Jukalle haluavansa edes pari tuntia viikossa omaa aikaa töittensä järjestelyihin. Jukka oli suhtautunut asiaan vähättelevästi. Jukka oli kuitenkin ollut koko torstaipäivän Turussa tilaisuudessa, mikä ei millään tavalla liittynyt Luvata Oy:öön.

Anneli muisti pitäneensä keittiössä veistä kädessään. Edelleen Anneli kertoi Jukan vieneen hänet keittiöstä olohuoneeseen, jossa riitely oli jatkunut. Ulkoterassin ovenlasin rikkomisesta Anneli kertoi lasin saattaneen rikkoutua, kun oli yrittänyt suutuksissaan heittää Jukkaa jollakin esineellä. Anneli kertoi tapanaan olevan heitellä esineitä, kun on todella suuttunut. Yksityiskohdista kysyttäessä Anneli vastasi useasti, että hänellä ei ole asiasta mieli- tai muistikuvia.

Vangitseminen ja oikeuskäsittely

Anneli Auerin vangitsemiskäsittely oli Porin käräjäoikeudessa maanantaina 28. syyskuuta 2009 kello 13. Vaadin Aueria vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä aviomiehensä Jukka Lahden murhaan. Esitettyäni vangitsemisvaatimuksen avustajalla ei ollut siihen juurikaan huomauttamista, mutta hän vaati päämiehensä vapauttamista perhesyihin vedoten. Anneli Auer ei käyttänyt itse puheenvuoroa.

Porin käräjäoikeus vangitsi Anneli Auerin todennäköisin syin epäiltynä murhaan. Kello 14.30 aikaan toimitin tiedotusvälineille tiedotteen, joka oli ensimmäinen tiedote vuonna 2009. Tästä alkoi massiivinen julkisuus, jota kesti käräjäoikeuden antamaan välituomioon (22. kesäkuuta 2010) saakka.

Tutkinta tiivistyi ja esitutkinta oli tarkoitus saada valmiiksi viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Tässä ei onnistuttu, vaan esitutkinta valmistui vuoden 2010 alkupuolella. Esitutkinnan valmistumista ei voitu enää viivyttää ja niinpä Porin käräjäoikeudelle esitetyn vakuustakavarikkovaatimuksen käsittelyn hoiti loppuun syyttäjä. Samoin loppulausunnot sovittiin toimitettavaksi 5. helmikuuta 2010 mennessä suoraan syyttäjälle.

Juttuun määrätyt syyttäjät päätyivät syyttämään Anneli Aueria ensisijaisesti aviomiehensä Jukka Lahden murhasta ja toissijaisesti taposta. Asian käsittely alkoi