Rikosreportaasi Pohjoismaista 1985

By Eri tekijöitä

Rikosreportaasi Pohjoismaista 1985 kertoo pitkän rivin jännittäviä ja autenttisia poliisitarinoita Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Islannista. Tarinat ovat rikostutkimuksissa mukana olleiden poliisien kirjoittamia. Tarinat ovat saaneet päätöksensä ja tuomiot niistä on annettu. Rikosreportaasi Pohjoismaista 1985 on hengästyttävää luettavaa – totuus kun on usein tarua ihmeellisempää. Lukija pääsee kurkistamaan muutamien Skandinavian poliisihistorian dramaattisimpien tarinoiden kulissien taakse, ja tutustumaan siihen palapeliin, minkä syyllisten selvittäminen vaatii.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Nov 2, 2018
• ISBN: 9788711972304

Book preview

www.egmont.com

Rikostapauksia · Tanska

Kansainvälisiä pankkiryöstäjiä

Maanantaina, lokakuun 12 päivänä 1981 kello 12.33 ilmoitettiin Kögen poliisiasemalle puhelimitse, että juuri vähää ennen oli SDS:n säästöpankin Hovedgade 29:ssä Hårlevissa sijaitsevassa haarakonttorissa tapahtunut ryöstö.

Hårlev on pienehkö asemapaikkakunta 15 kilometriä Kögestä etelään Kögen ja Faksen välisen tien varressa. Kaupungissa on vain kolme rahalaitosta ja ne kaikki sijaitsevat Hovedgadenilla lähellä toisiaan.

Varastettu auto

Ryöstöilmoituksen poliisille tehneen henkilön ja Kögen hälytyskeskuksen välistä puhelinyhteyttä pidettiin yllä hetkisen ja parin minuutin päästä, kello 12.35 tämä henkilö ilmoitti, että kaikki kolme naamioitunutta ja aseistettua miestä olivat nyt poistuneet rikospaikalta ja olivat matkalla Hovedgade 20:ssä sijaitsevaan Handelsbankenin sivukonttoriin.

Ilmoittaja kertoi edelleen, että tekijöillä oli käytössään vaaleanvihreä Opel Kadett-henkilöauto, jonka rekisterinumero oli JC 41458. Poliisi voi välittömästi todeta, että Ringstedin poliisi oli etsintäkuuluttanut auton varastetuksi lokakuun 8 ja 9 päivien välisenä aikana.

Kuumeista toimintaa

Ilmoitus näistä kahdesta ryöstöstä aiheutti Kögen poliisiasemalla kuumeista toimintaa. Radiolla määrättiin Kögessä partioiva radiopartioauto ja siinä olevat kaksi poliisiassistenttia ajamaan Hårlevin suuntaan.

Kögen poliisiasemalta lähetettiin kaikki saatavilla olevat rikos- ja järjestyspoliisimiehet matkaan suorittamaan asianomaisten pankkien henkilökuntien ja mahdollisten todistajien kuulustelut, sekä yrittämään ottaa tekijät kiinni.

Hetkisen kuluttua SDS:n konttorista ilmoitettiin, että tekijöillä oli ollut jonkinlaiset huput alas otsalle vedettyinä, sekä kasvojen alaosan peittona nenäliinat ja yllään tummat takit.

Kaksi miehistä oli ollut aseistettuja revolvereilla ja kolmas katkaistulla haulikolla. Miesten tultua konttoriin yksi heistä oli mennyt kassalle, yksi jäänyt keskelle konttoria seisomaan ja kolmas, haulikolla varustettu mies, oli asettunut pankin oven viereen sisäpuolelle.

Konttorissa oli tuolloin ollut neljä pankkivirkailijaa. Kolme heistä oli saanut käskyn asettua makaamaan lattialle. Määräys annettiin englanniksi. Yksi näistä kolmesta virkailijasta oli juuri ollut soittamassa puhelimella. Puhelu keskeytyi siihen, että yksi ryöstäjistä, hän joka seisoi konttorin keskellä, meni ja löi puhelinta revolverillaan.

Neljäs virkailija sai käskyn auttaa kassan laatikoiden tyhjentämisessä. Kun tämä ei kuitenkaan käynyt kyllin nopeasti oli tämäkin virkailija määrätty lattialle makaamaan. Tämän jälkeen kassalle mennyt ryöstäjä tyhjensi kassan itse. Lukitut laatikot murrettiin auki muitta mutkitta, luultavasti ruuvimeisselillä.

Myöhemmin todettiin, että ryöstäjät olivat saaneet haltuunsa 77 480 kruunua.

Handelsbanken

Handelsbankenista ilmoitettiin myöhemmin päivällä, että ryöstöhetkellä pankissa oli vain yksi virkailija ja yksi asiakas. Molemmat oli komennettu lattialle makaamaan.

Muutoin tämä ryöstö tehtiin samalla tavalla kuin SDS:nkin ryöstö.

Handelsbankenista ryöstäjien saaliiksi tuli 60 880 kruunua.

Muita ryöstettyjä pankkeja

Tekijöiden naamiointi ja esiintyminen herättivät heti poliisin epäilykset siitä, että kyseessä olivat samat ryöstäjät, jotka olivat tehneet seuraavat selvittämättä jääneet rikokset Själlannissa ja Jyllannissa:

1) Elokuun 4 päivänä 1981 ryöstettiin Hillerödin poliisipiiriin kuuluvassa Grästedissä Handelsbanken, mistä ryöstäjät saivat saaliikseen 316 000 kruunua.

2) Elokuun 21 päivänä 1981 ryöstettiin Karisén Privatbanken Kögen poliisipiirissä, saalis 118 000 kruunua.

3) Syyskuun 9 päivänä 1981 ryöstettiin Frederiksborgin pankki Hillerödin poliisipiiriin kuuluvassa Skävingessä, saalis 94 500 kruunua.

4) Syyskuun 28 päivänä 1981 ryöstettiin Riben poliisipiirissä Gördingissä Varden pankki, saalis 106000 kruunua.

Takaa-ajetut

Hårlevin ryöstöjen jälkeen eräs siviilihenkilö ilmoitti seuranneensa ryöstäjiä. Tämä mies kertoi myöhemmin poliisille, että hän oli nähnyt ryöstöt. Hän oli sitten lähtenyt seuraamaan ryöstäjiä omalla autollaan voidakseen osoittaa ryöstäjät poliisille. Jonkun sadan metrin päässä ryöstäjät olivat pysäyttäneet autonsa. Katkaistulla haulikolla aseistautunut mies oli noussut autosta ja ampunut kerran takaa-ajajaa, jonka jälkeen tämä oli luopunut aikeestaan.

Poliisin vuoro

Ryöstäjät jatkoivat pakoaan Hårlevista Kögeen päin. Kello 12.39 he olivat St. Tornbyssä, viisi kilometriä Hårlevista pohjoiseen. Tällöin kaksi ensimmäistä radiopartiota havaitsi heidät ja alkoi takaa-ajon. Autojen vauhti vaihteli 130 ja 150 kilometrin välillä tunnissa.

Ensimmäisestä poliisiautosta ammuttiin varoituslaukaus, jolla ei kuitenkaan ollut mitään vaikutusta. Ströby Egedeen, noin viiden kilometrin päähän Kögestä etelään, oli rakennettu tiesulku. Mutta ennen kuin ryöstäjät tulivat tälle sululle he kääntyivät pois Fakse-Kögen maantieltä alkaen ajaa St. Heddingeä kohti.

Heti ryöstäjien tehtyä tämän St. Heddingen poliisi hälytettiin ja sitä kehoitettiin järjestämään tiesulku Bjälkerupvejlle. Paikalla yksinään ollut poliisimies yritti saada erään kuorma-autoilijan asettamaan autonsa poikittain tielle suluksi. Autoilija ei kuitenkaan uskaltanut, sillä ilmoituksensa mukaan hän pelkäsi autonsa takia.

Tiesulku

Mutta apu ilmaantui samalla hetkellä, sillä paikalle saapui suuri lavallinen Falcks Räddningskårin auto. Eikä sen kuljettaja haikaillut, vaan sijoitti heti autonsa poikittain tielle. Siinä samassa kuuluivat takaa-ajavien poliisiautojen sireenien äänet. Tekijät olivat nyt vain 200 metrin päässä sulusta, mutta jatkoivat matkaansa hiljentymättömällä vauhdilla. Vasta kun he olivat noin 40 metrin päässä sulusta auton ajaja jarrutti voimakkaasti.

Tie oli tuolloin kostea sateen jälkeen. Jarrutettaessa auton pyörät lukkiintuivat ja auto luisui suoraan päin poikittain tiellä olevaa autoa törmäten siihen sen vasemman takapyörän taakse. Ryöstöauto romuttui täysin, mutta toinen auto sai vain vähäisiä vaurioita.

Yksi kuollut, kaksi luokkaantunutta

Yhteentörmäyksen jälkeen kolme ryöstäjää kiskottiin ulos siitä romuläjästä, joka heidän autostaan oli jäljellä. Kuljettajan vieressä istuneella miehellä oli katkaistu haulikko jalkojensa välissä. Se oli ladattu. Edelleen miehellä oli pistooli kainalokotelossa. Auton kuljettajalla oli samoin revolveri kainolokotelossa. Autoa tarkastettaessa löytyi vielä yksi revolveri, sekä kummankin ryöstön koko saalis.

Yhteentörmäyksessä auton kuljettaja sai niin vakavia vammoja, että hän kuoli pian sen jälkeen. Muut kaksi miestä loukkaantuivat kumpikin vakavasti.

Kaikki kuljetettiin ambulanssilla Faksen sairaalaan poliisin valvonnassa. Siellä todettiin, että yksi ryöstäjistä, auton kuljettaja, oli kuollut. Muut kaksi vietiin ensiavun jälkeen edelleen Nästvediin sairaalaan.

Saksalaisia

Viimeksi mainitusta sairaalasta ilmoitettiin kello 14.56, että yhdellä ryöstäjistä oli hallussaan henkilöllisyyspapereita nimellä Manfred Schultz (nimi muutettu kuten muidenkin rikollisten nimet). Paperien mukaan Schultz oli Saksan Liittotasavallan kansalainen, iältään 41-vuotias. Hän oli edelleenkin tajuton.

Toinen ryöstäjistä oli tullut tajuihinsa. Hänellä ei ollut henkilöllisyyspapereita, mutta hän sanoi nimekseen Peter Lenz. Hänkin oli saksalainen, iältään 30-vuotias. Lenz tiesi toverinsa nimen, joka oli sama kuin Manfred Schultzin henkilöllisyyspapereissaankin. Lenz kertoi myös asuneensa joitakin päiviä Kööpenhaminassa hotelli Alexandrassa.

Kööpenhaminan poliisin mainitussa hotellissa toimittamassa tarkastuksessa todettiin, että Lenz oli asunut siellä nimellä Meyer.

Samana päivänä kello 18 aikaan ilmoitettiin Nästvedin sairaalasta, että Manfred Schultz oli palannut tajuihinsa. Hänen kertomuksensa nimestään, syntymäajastaan ja kansalaisuudestaan pitivät yhtä hänen henkilöllisyyspapereidensa kanssa.

Schultz oli myös ilmoittanut osoitteensa Saksan Liittotasavallassa ja kertonut, että hän oli yhdessä kuolleen ryöstäjän kanssa asunut joitakin päiviä Kööpenhaminassa hotelli Kong Frederikissä.

Kun mainitussa hotellissa suoritettiin tarkistus löytyi sieltä Manfred Schultzin nimelle kirjoitettu väärennetty passi. Myöhemmin on todettu, että tämä passi oli yksi niistä monista muista passilomakkeista, jotka oli anastettu eräästä saksalaisesta raatihuoneesta 1976.

Hotelli Kong Frederikissä toimitetussa tarkastuksessa todettiin myös, ettei Schultzia ollut merkitty hotellin kirjoihin. Vain surmansa saanut ryöstäjä, joka tunnistettiin 42-vuotiaaksi Saksan Liittotasavallan kansalaiseksi Heinz Krausiksi oli merkitty hotellin kirjoihin. Jatkotutkimuksissa voitiin todeta, että Schultz ja Kraus olivat monta kertaa aikaisemmin käyttäneet samaa tekotapaa.

Kun poliisi näin oli varmistunut siitä, että kaikki ryöstäjätrion jäsenet olivat saksalaisia ja kun sitä mahdollisuutta ei voitu sulkea pois, että he kuuluivat johonkin länsisaksalaiseen terroristijärjestöön, kahdelle loukkaantuneelle miehelle järjestettiin Nästvedin sairaalaan poliisivartiointi. Tätä vartiointia jatkettiin lokakuun 15 päivään 1981 saakka, jolloin Saksan poliisi ilmoitti, että kumpikaan heistä ei ollut minkään terroristiorganisaation jäsen. Sormenjälkien avulla ryöstäjien henkilöllisyys oli lopullisesti varmistettu.

Mielenkiintoinen työväline

Poliisin käydessä läpi Schultzin ja Krausin huonetta hotelli Kong Frederikissä löydettiin putkipihdit, joita oletettiin käytetyn silloin, kun heidän kahdessa ryöstössä lokakuun 12 päivänä käyttämänsä Opel Kadettin virtalukko oli murrettu auki.

Kun pihtejä tutkittiin Kööpenhaminassa poliisin Teknisessä osastossa todettiin, että niitä ei ollut käytetty vain näissä kahdessa tapauksessa, vaan myös vielä selvittämättä olevissa ryöstöissä, jotka olivat tapahtuneet elokuun 21, syyskuun 9 ja 28 sekä lokakuun 12 päivänä 1981.

Havaintoja Saksassa

Lokakuun 13 päivänä pidettiin Kögen perustuslakikuulustelu loukkaantuneiden ryöstäjien poissaollessa. Oikeus vangitsi molemmat ja määräsi kotietsinnän toimitettavaksi heidän asunnoissaan ja mahdollisissa tallelokeroissaan Saksassa. Saksan poliisi suoritti nämä kotietsinnät lokakuun 19 päivänä. Eräästä Schultzin vuokraamasta tallelokerosta löytyi kolme pistoolia ja ammuksia. Saksan poliisi ilmoitti, että aseet olivat peräisin Wuppertalissa erään rikkaan miehen huvilassa heinäkuussa tapahtuneesta ryöstöstä.

Tekijät olivat tunkeutuneet huvilaan paljastetuin asein ja pakottaneet huvilan omistajan ja tämän vaimon, vanhahkon pariskunnan, menemään talon kellariin, missä heidän kätensä ja jalkansa oli sidottu. Sitten ryöstäjät olivat anastaneet useita aseita ja joukon kultakoruja. Ryöstö oli selvittämättä.

Tallelokerossa oli myös 5000 DM:n säästökirja, sekä kuitti, jonka mukaan elokuun 27 päivänä 1981 avatulle tilille oli talletettu 20000 DM.

Viimeksi mainitusta summasta Schultzin vaimo oli kertonut miehensä sanoneen hänelle, että rahat olivat eräältä Ruotsissa olevalta tuttavalta, joka oli lainannut Schultzilta rahaa erään huumekaupan rahoittamiseksi. Laina oli muka tehty 1970 paikkeilla ja takaisinmaksu oli tapahtunut vähän ennen elokuun 27 päivää 1981.

Kuulustelut aloitetaan

Lokakuun 16 päivänä Peter Lenziä voitiin kuulustella asiasta. Hän myönsi syyllistyneensä lokakuun 12 päivänä Hårlevissa tehtyihin kahteen ryöstöön yhdessä Manfred Schultzin ja nyttemmin kuolleen Heinz Krausin kanssa.

Hän kertoi edelleen, että hän oli matkustanut yhdessä mainittujen miesten kanssa Tanskaan lokakuun 8 ja 9 päivien välisenä yönä. Ennen lähtöään kotipaikkakunnaltaan Saksasta he olivat sopineet ryöstön tekemisestä jonnekin tanskalaiseen rahalaitokseen. Perheilleen he olivat kukin kertoneet lähtevänsä valokuvausmatkalle. Schultz oli suunnitellut ryöstön.

He ajoivat maiden väliselle rajalle Krausin autolla, jossa myös heidän aseensa olivat. Rajalla Lenz ja Schultz poistuivat autosta mennen laitonta tietä rajan yli aseet mukanaan Krausin mennessä autoineen laillisesti rajan yli.

Kun he näin olivat ylittäneet rajan he ajoivat Odenseen, missä he yöpyivät. Seuraavana päivänä, torstaina, he jatkoivat matkaansa Kööpenhaminaan, missä he hajaantuivat ja asettuivat niihin kahteen eri hotelliin, jotka aikaisemmin on mainittu.

Kööpenhaminassa he vuokrasivat auton ja jättivät Krausin auton hotellin talliin. Vuokraamallaan autolla he ajoivat torstai-iltana Ringstediin ja anastivat siellä Opel Kadettin. He käynnistivät auton vääntämällä mukanaan tuomillaan pihdeillä sen virtalukon rikki. Sitten he ajoivat molemmilla autoilla Kögeen ja asettivat varastamansa auton satama-alueelle myöhempää käyttöä varten. Sitten he kaikki kolme palasivat vuokra-autolla Kööpenhaminaan.

Kohtalokkaat ryöstöt

Maanantaina, lokakuun 12 päivänä 1981 aamulla he lähtivät vuokratulla autolla Kööpenhaminasta mukanaan laukku. Laukussa oli naamiointiin tarkoitettuja vaatekappaleita ja aseet, joita ryöstössä käytettäisiin. Heidän lähtiessään matkaan aseet olivat ladattuja.

Matka suuntautui nyt Kögeen, minne he pysäköivät vuokratun auton vaihtaen sen varastettuun Opel Kadettiin. Sillä he ajoivat edelleen etelään päin. Noin 9 kilometriä Kögestä etelään he pysähtyivät erään pienehkön metsän kohdalla. Siellä he pukeutuivat valepukuihinsa.

Sitten he jäivät paikoilleen noin 15–20 minuutiksi ja Lenzille kerrottiin, että he olivat nyt noin 9 kilometrin päässä siitä paikasta, missä heidän tarkoituksenaan oli tehdä kaksi ryöstöä. He olivat laskeneet tarvittavan kolme minuuttia kumpaankin ryöstöön. Ryöstöaikojen täytyi sopia määrättyihin juna-aikatauluihin. Tarkoituksena nimittäin oli, että he ryöstöt suoritettuaan ajaisivat jollekin asemalle — Lenz ei tiennyt aseman nimeä. He jättäisivät sinne varastetun auton ja matkustaisivat junalla Kögeen, mistä he jatkaisivat matkaa Kööpenhaminaan vuokratulla autolla.

Ryöstöt suoritettiinkin suunnitellulla tavalla aina siihen saakka, kunnes muuan mies lähti seuraamaan heitä autollaan. Silloin päätettiin olla ajamatta millekään rautatieasemalle, vaan suoraan Kögeen.

Muita autoja

Aikaisemmin mainittujen, elokuun 4 ja 21 sekä syyskuun 9 päivinä tehtyjen ryöstöjen yhteydessä tekijät olivat käyttäneet Golf- ja Polo-mallisia Volkswageneita. Kun poliisi tutki näitä autoja todettiin, että niiden virtalukko oli murrettu irti samalla työvälineellä.

Siitä syystä laadittiin tiedote, joka annettiin telexillä kaikkiin Tanskan poliisipiireihin. Tiedotteessa annettiin tietoja ryöstöistä, virtalukkojen murtamis- ja autojen käynnistämistavoista, sekä ryöstäjiennaamioinnistajaaseista. Poliiseja kehoitettiin erityisesti kiinnittämään huomiota mainittua merkkiä ja mallia olevien autojen anastamisiin.

Gördingissä Varden pankin haarakonttoriin tehdyn ryöstön jälkeen Poliisin Tekninen Osasto totesi, että sielläkin käytetty auto oli käynnistetty samaa työvälinettä käyttäen.

Vaitelias

Lokakuun 26 päivänä poliisi saattoi kuulustella Manfred Schultzia. Hän myönsi osallisuutensa Hårlevin ryöstöön. Mutta hänen muu kertomuksensa — miten ryöstäjät olivat saapuneet Tanskaan ja mitä he siellä olivat tehneet, Kadettin varkaus ym. — poikkesi monissa kohdin Lenzin kertomuksesta.

Schultzia kuulusteltiin sitten useita kertoja, mutta hän ei halunnut puhua konkreettisista tapahtumista. Hän kiisti myös tehneensä muita rikoksia.

Jälleen Lenz

Myöhemmin toimitetussa Peter Lenzin kuulustelussa tämä myönsi vielä yhden ryöstön, nimittäin syyskuun 9 päivänä 1981 Skävingessä tapahtuneen Frederiksborgin pankin ryöstön. Tämän hän sanoi tehneensä yhdessä Heinz Krausin ja Manfred Schultzin kanssa. Saaliiksi tuli, kuten jo on kerrottu, 94 500 kruunua. Tekotapa — naamiointi, varastettu auto, aseet jne. — oli täsmälleen sama, kuin muissakin tässä kerrotuissa ryöstöissä.

Lenzin tunnustuksesta huolimatta Schultz ei ottanut myöntääkseen, vaan kiisti röyhkeästi.

Kartta

Tarkoituksella yrittää rekonstruoida näiden kolmen ryöstäjän tekemisiä Tanskassa marraskuun 3 päivänä 1981 lähetettiin kaikkiin poliisipiireihin kiertokirje, jossa selostettiin miesten tekotavat ja heidän tuntomerkkinsä ja johon oli liitetty asianomaisten valokuvat. Edelleen sen mukana lähetettiin ryöstäjien hallusta tavatun Själlannin ja Jyllannin kartan valokopio. Karttaan oli kynällä eri värein ympäröity erikokoisia paikkakuntia.

Schultzia ja Lenziä oli kuulusteltu näistä merkinnöistä, Schultz kieltäytyi lausumasta mitään ja Lenz ilmoitti, ettei hän ollut tietoinen merkintöjen tarkoituksesta.

Kaikkien kolmen ryöstäjän kuvat ja tuntomerkit julkaistiin myös Focus-nimisessä lehdessä, joka on Tanskan hotellien ja ravintoloiden omistajien Keskusyhdistyksen jäsenlehti.

Näistä toimenpiteistä ei kuitenkaan ollut tuloksia.

Tällöin rikospoliisi kuitenkin laski, että Schultz, Lenz ja Kraus olivat tehneet kaikki edellä mainitut ryöstöt, joko kaikki kolme yhdessä taikka joissakin tapauksissa kaksi kerrallaan.

Kuuden mainitun ryöstön jatkotutkimuksissa ja myöhemmin sattuneissa tapahtumissa saatiin asiasta kuitenkin toisenlainen kuva.

Uusi ryöstö

Lokakuun 29 päivänä 1981 kello 17.45 ryöstettiin Hobron poliisipiirissä Skörpingissä oleva Provinsbanken. Ryöstäjiä oli kaksi, he olivat naamioituneita ja aseistautuneita, he käyttivät varastettua autoa — joka oli käynnistetty Schultzin, Lenzin ja Krausin omaksumalla tavalla — heidän tekotapansakin vastasi hyvin kolmen jo vaarattomaksi tehdyn ryöstäjän tekotapamallia.

Tekijät olivat pysäköineet autonsa pysäköintipaikalle aivan pankin eteen. Ryöstön tehtyään miehet juoksivat varastettuun autoonsa poistuakseen paikalta. Ennen kuin he olivat ehtineet autolle asti pankkikamreeri tuli pankista lähtien juoksemaan ryöstäjiä kohti. Kun nämä olivat ehtineet autolleen toinen heistä kääntyi ja laukaisi revolverinsa pankkimiestä kohti.

Myöhemmin toimitetussa rekonstruktiossa voitiin todeta, että kuula oli mennyt kamreerin ohi puolen metrin etäisyydeltä ja rinnan korkeudelta, 9 mm. kaliiperinen kuula lävisti pankin ulko-oven 130 sentin korkeudelta, kulki eteisen läpi, vielä yhden lasiruudun läpi ja pysähtyi lopulta kolmen ja puolen metrin päässä pankissa sisällä olevaan puuoveen.

Ryöstäjien poistuttua pankista muuan todistaja lähti ajamaan heitä takaa omalla autollaan. Heidän ajettuaan joitakin satoja metrejä ryöstäjät pysäyttivät autonsa, toinen heistä tuli siitä ulos ja ampui takaa-ajajaa kohti. Tämä, joka myös oli pysähtynyt, ei uskaltanut jatkaa takaa-ajoa.

Ryöstäjät ajoivat edelleen Rold skoviin, minne he jättivät varastetun auton ja katosivat Ardenin rautatieaseman suuntaan. Heidän saaliikseen tuli 177 752 kruunua. Auto oli varastettu Ålborgissa lokakuun 29 päivänä.

Ryöstöt jatkuvat

Marraskuun 26 päivänä 1981 noin kello 17.40 tehtiin jälleen pankkiryöstö jotakuinkin samaan tapaan, kuin tässä kerrotut muutkin ryöstöt. Tällä kerralla kohteena oli Provinsbanken Hinnerupissa lähellä Århusia. Tälläkin kerralla tekijöitä oli kaksi. Toisella oli aseena katkaistu haulikko ja toisella revolveri.

Kun naamioidut ryöstäjät tulivat pankkiin he komensivat englanniksi pankin henkilökunnan lattialle makaamaan. Ryöstäjien poistuessa pankista otettuaan itse kassoista rahat, toinen heistä unohti revolverinsa tiskille, minne hän oli pannut sen rahojen keruun ajaksi.

Ryöstön jälkeen he poistuivat paikalta varastetulla autolla, jonka he sitten hylkäsivät läheiseen metsikköön kadoten paikalta jalkaisin. Tällä kerralla saaliiksi tuli 43 000 kruunua. Auto oli varastettu Horsensissa.

Tiedusteluja hotellissa

Viimeisen ryöstön jälkeen Århusin poliisi pani tiedustelut käyntiin kaupungin hotelleissa. Yöllä marraskuun 26 ja 27 päivien välillä kello 02.30 pari etsivää tuli Randersvejn varrella olevaan Motel La Tous’iin. He näkivät motellin ulkopuolella pysäköitynä kaksi saksalaista autoa.

Motellin henkilökunta ilmoitti, että toinen saksalaisista autoista oli saapunut yöllä kello 01.00. Autossa oli ollut kaksi miestä. He olivat ottaneet kahden hengen huoneen ja ilmoittaneet nimekseen Endeman, joka myöhemmin osoittautui vääräksi. Auto oli ollut lukossa, mutta poliisin valaistessa autoa sen lattialla vasemman etuistuimen takana näkyi muutamia metsästysaseen patruunoita.

Etsivät päättivät keskustella näiden miesten kanssa. Ennen kuin siihen ryhdyttiin tilattiin Århusin poliisiasemalta vahvistusta, sekä suojavarusteita ja koiria.

Kun vahvistus oli saapunut toimittiin nopeasti. Miesten huoneen ovi avattiin ja valot sytytettiin. Heti nähtiin, että pöydällä oli kirjekuori ja siinä paksu setelinippu. Pöydän alla oli katkaistu haulikko. Miehet pidätettiin heti ja heidät vietiin Århusin poliisiasemalle.

Miehet tunnistettiin 33-vuotiaaksi Poul Steineriksi ja 41-vuotiaaksi Karl Mülleriksi, molemmat olivat Saksan Liittotasavallan kansalaisia. Marraskuun 27 päivänä heidät tuotiin Århusin oikeuteen, missä he myönsivät edellisenä päivänä ryöstäneensä Hinnerupissa Provinsbankenin. Sitä vastoin he kiistivät tietävänsä mitään lokakuun 29 päivänä Skörpingissä tapahtuneesta ryöstöstä. Molemmat julistettiin vangituksi.

Yhteys

Joulukuussa 1981 Kögen ja Århusin rikospoliisit sopivat, että Steiner ja Müller vietäisiin Kögeen jatkotutkimuksia varten. Siihen mennessä nimittäin osittain Tanskassa ja osittain Saksan Liittotasavallassa toimitetuissa tutkimuksissa oli saatu tietoja siitä, että Steiner oli suorittanut useita ryöstöjä Tanskassa ja että Manfred Schultz oli ollut mukana yhdessä niistä.

Tutkimukset olivat nyt saaneet sellaiset mittasuhteet, että Kögen rikospoliisi sai avukseen ns. matkustavan osaston Rigspolitishefenin virastosta.

Tiedot Poul Steinerin Tanskassa tekemästä ryöstöstä saatiin eräältä saksalaiselta tiedottajalta. Asianomainen tiesi Steinerin tehneen seuraavat ryöstöt:

1) IKEAn tavaratalo

Tämä ryöstö tapahtui joulukuun 21 päivänä 1980 kello 19.47 Tåstrupissa. Yksi mies tunkeutui tavaratalon kassakonttoriin ja katkaistulla haulikolla uhaten pakotti luovuttamaan itselleen 17 010 kruunua.

Vähän ennen ryöstöä muuan tavaratalon tarkastajista alkoi epäillä, että kassakonttorissa oli jotain epäilyttävää tekeillä. Hän oli nähnyt jonkun miehen menevän sinne mukanaan esine, joka näytti katkaistulta haulikolta. Kun tarkastaja aikoi tutkia tilannetta ja oli matkalla konttoriin hän kuuli konttorista naisten huutoa. Hän avasi konttorin oven ja meni sisään. Mutta hän ei ehtinyt kuin ovelle kun mies, jonka hän vähää ennen oli pannut merkille, kääntyi nopeasti laukaisten häntä kohti. Laukaus osui tarkastajaa oikeaan jalkaan ja hän kaatui takaperin ovesta ulos.

Tekijä pakeni paikalta jalkaisin. Paon aikana hän ampui osuen kahteen pysäköityyn autoon.

Loukkaantunut tarkastaja vietiin sairaalaan, missä todettiin, että laukaus oli osunut oikeaan polveen niin, että siitä seuraisi elinikäinen vamma.

2) Grästedin Handelsbanken

Elokuun 4 päivänä 1981 noin kello 13.05 ryöstettiin Grästedin Handelsbanken, kuten aikaisemmin on kerrottu. Täällä ryöstäjiä oli kaksi ja saalis kohosi 316 465 kruunuun.

Ryöstäjät käyttivät tekonsa yhteydessä Ruotsissa rekisteröityä ja Tanskasta Esrum Kron luota anastettua Volkswagen Golfia. Auton virtalukko murrettiin rikki Manfredin laukussaan mukanaan tuomilla putkipihdeillä.

Sekä Poul Steineria että Manfred Schultzia on kuulusteltu tästä ryöstöstä, mutta he kiistivät sen. Muutoin he ovat kieltäytyneet kertomasta, mitä he tekivät tarkoitettuun aikaan.

Muiden tässä vyyhdessä syylliseksi epäiltyjen henkilöiden tarkistuksissa on ilmennyt, että ryöstön aikaan sekä surmansa saanut Heinz Kraus, että Peter Lenz ja Manfred Schultz olivat Saksassa, joten kukaan heistä ei siis ole voinut ottaa osaa tähän ryöstöön.

Poul Steiner (ja Karl Müller) oli tullut Århusiin Motelli La Tousiin marraskuun 26 ja 27 päivien välisenä yönä 1981 Saksassa rekisteröidyllä BMW:llä. Tuon auton Steiner oli ostanut elokuun 5 päivänä 1981, siis Grästedin Handelsbankenin ryöstön jälkeisenä päivänä.

3) Skörpingin Provinsbanken

Tämä ryöstö tapahtui lokakuun 29 päivänä 1981 ja siitä on jo aikaisemmin mainittu. Karl Müller on myöntänyt olleensa siinä mukana. Hän on kieltäytynyt kertomasta rikostoveriaan.

Edelleen Müller on kertonut yhdessä kumppaninsa kanssa matkustaneensa Tanskaan tarkoituksin suorittaa sitä ennen tarkkaan suunnittelemansa pankkiryöstö.

Tanskaan saavuttua suunniteltu pakotie koeajettiin. He olivat myös anastaneet Volkswagen Golf-merkkisen henkilöauton, jota he käyttivät ryöstössä. Auton virtalukko hoidettiin mukana tuoduilla putkipihdeillä.

Molemmat olivat tekoa tehdessään naamioituneita ja aseistettuja katkaistulla haulikolla ja revolverilla, jotka kumpikin oli ladattu kovilla.

Ryöstön jälkeen he jättivät auton metsään Ardenin lähelle. Sitten he olivat kävelleet Ardeniin. Sieltä Müllerin kumppani matkusti junalla Ålborgiin hakemaan oman autonsa, Saksassa rekisteröidyn BMW:n ja ajoi takaisin Ardeniin hakemaan Mülleriä.

Müller ei lähtenyt junalla kumppaninsa mukana Ålborgiin siksi, että hän oli matkan aikana kadottanut toisen kenkänsä. Hän ei uskaltanut näyttäytyä asemalla ilman kenkää ilmitulon pelossa.

Paetessaan Ardeniin ryöstäjät heittivät pois pussin, joka oli täynnä 10-kruunun lantteja, koska pussi heidän mielistään