Kapinakylä tänään: Elinvoimainen Mäntsälä

By Anneli Kankaanpää

Kirja kertoo Mäntsälän kehityksestä ja kuinka se on verrannollinen maamme muihin kuntiin kuntarakenteen muuttuessa ja valtion palvelujen keskittämisestä kuntiemme yhteispalvelupisteisiin. Palvelut eivät häviä vaan muuttuvat, joten tulokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Eräänä aiheena tuodaan esille saneeraushanke Kiinteistö OY Mäntsälänraitti. Se on dokumentti yhtiön 30 vuotta tekniikaltaan aikaansa jäljessä olevan kiinteistön peruskorjauksesta kuvakoosteineen. Mukana on noin 20 rakennusalan yrittäjää Lahden ja Uudenmaan alueelta. Teos on totuuteen perustuva, rakentajille, rakentajalle, vuokralaiselle ja tavalliselle ihmiselle suunnattu tietopaketti useine lainmukaisine neuvoineen.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: May 31, 2012
• ISBN: 9789522860163

Anneli Kankaanpää

Olen maanviljelijän tytär Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta. Ensimmäinen parkaisuni kuului nurkkakamarin hämärässä vuonna 1953. Muutin vanhempieni kanssa Uudellemaalle ollessani 11-vuotias. Opiskeluaikani vietin Nummelassa jossa 19-vuotiaana aloitin toimittajan urani sanomalehti Luoteis-Uusimaassa. Sittemmin toimin parissakymmenessä uusmaalaisessa sanomalehdessä joka paikan ”höylänä” ja vapaana freelancerina tein juttuja useisiin aikakausilehtiin. Kustantamaani kerran viikossa ilmestyvää Mäntsälän ja Pornaisten Viikko-Uutisia hoidin päätoimittajan ominaisuudessa viisi vuotta. Sen ohessa oli myös mainosjakeluyritys. Lehtitöiden lisäksi kirjoittelin dokumentteja kolmeen Mäntsälä-Seuran kirjaan ja autoin ne painokuntoon.

Book preview

maakuntakaavassa

Kapinakylä tänään

Kirja kertoo Mäntsälän kehityksestä ja kuinka se on verrannollinen maamme muihin kuntiin kuntarakenteen muuttuessa ja valtion palvelujen keskittämisestä kuntiemme yhteispalvelupisteisiin. Palvelut eivät häviä vaan muuttuvat, joten tulokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.

Eräänä aiheena tuodaan esille saneeraushanke Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti. Se on dokumentti yhtiön 30 vuotta tekniikaltaan aikaansa jäljessä olevan kiinteistön peruskorjauksesta kuvakoosteineen. Mukana on noin 20 rakennusalan yrittäjää Lahden ja Uudenmaan alueelta. Teos on totuuteen perustuva, rakentajille, rakentajalle, vuokralaiselle ja tavalliselle ihmiselle suunnattu tietopaketti useine lainmukaisine neuvoineen. Siinä ovat mukana Mäntsälän kunnanjohtajat niin aiemmat, kuin nykyinenkin. Aiheeseen liittyvissä haastatteluissa kuullaan kaupunkiseudun suurempien rakennusalan yritysten johtajia, jotka ovat rakennusalan asiantuntijoina mukana. Äänensä antavat myös asukkaat omilla näkökohdillaan. He kertovat rohkeasti tunteistaan asuessaan remontin keskellä.

Mäntsälä ei ole kaupunki vaan suurikokoinen maalaiskunta pääkaupunkiseudun lähellä. Kirjassa tuodaan esille Mäntsälän vuokra-asuntojen saatavuus ja nykyinen kunnan kaavoitustilanne, sekä lähivuosien rakennussuunnitelmia. Siinä eletään parhaimmillaan vuoden 2012–2014 aikaa ja valotetaan kirkonkylän tulevaisuutta aina 35 vuoden päähän. Suunnitelmat eivät kaikki ole lukkoon lyötyjä ja siksipä ne herättävät lukijoissa erilaisia arvioita ja mielenkiintoa niiden toteuttamisen tarpeellisuudesta. Huomioituina ovat kirkonkylän silmiinpistävimmät uudet rakennuskohteet, joista sivuilla kuitenkin niistä on vain kourallinen mukana.

Mäntsälänraitin kaksi kerrostaloa rakennettiin vuonna 1981. Nyt kalliin saneerauksen valmistuttua LVI-tekniikka on ajan tasalla ja asukkaiden elintaso parantunut huomattavasti. Rauha palasi kerrostaloalueelle vuoden 2011 kesän loppupuolella, kun raskaat työkoneet ja parakit häipyivät maisemista.

Teos on neuvoa antava niin rakentajalle, kuin kohteellekin, siitä kuinka suuritöisen saneerauksen aikataulussa pysyminen tehdään molemmin puolin joustavasti.

Kapinakylä tänään. Miksi kirjalle tällainen nimi.? Helmikuussa tuli tasan 80 vuotta siitä, kun Mäntsälässä kapinoitiin. Tuolloin Lapuan liike nousi sotaisasti Suomen hallitusta vastaan Mäntsälässä yrittäen kaataa sen. Se oli kansan nousu yhteiskunnan päättäjiä vastaan. On myös todettu ettei maailmassa ole ollut yhtään kapinaa, joka olisi kukistettu radion avulla. Näin kuitenkin kävi Mäntsälän kapinan kohdalla. Yhteiskuntamme rauha palasi, kun maamme presidentti P. E Svinhufvud sai radiopuheellaan kapinaan osallistuneet hajaantumaan ja he palasivat takaisin kotiseuduilleen. Kapinakylä tänään - kirja kertoo nykyisestä ja tulevaisuuden Mäntsälästä.

Mäntsälä henkii maaseudun rauhaa

Keski-Uudellamaalla sijaitseva Mäntsälän kunta tarjoaa maaseudun rauhallisen asuinympäristön kuntalaisille. Yhteydet lähikaupunkeihin, kuten Lahteen, Porvooseen ja Järvenpäähän on muutaman kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Hyvät liikenneyhteydet paranivat syyskuussa 2006, jolloin liikennöinti Kerava - Mäntsälä - Lahti-oikoradalla alkoi. Matka-aika Helsinkiin lyheni 40 ja Lahteen 20 minuuttiin. Mäntsälän yksityisen omistama lentokenttä sijaitsee 13km päässä kirkonkylästä Sääksjärven kylän laidalla. Siellä harjoitetaan mm. kevytkoneiden opetustyötä ja purjelentokoneiden hallintaa.

Tänään Mäntsälä on 20 131 asukaan kunta, josta käydään paljon kunnan ulkopuolella ansiotyössä. Pinta-alaltaan 596,10m2 käsittävän kirkonkylän lisäksi maaseutupitäjään kuuluu17 haja-asutusalueen kyläkeskustaa. Mäntsälä sijaitsee noin 60 kilometriä Helsingistä pohjoiseen Nelostien ja Hanko-Porvoo -tien risteyksessä. Kunnanjohtajana toimii Esko Kairesalo. Hänen mukaansa Mäntsälään tulee muuttajia juuri hyvien liikenneolosuhteiden vuoksi. Väestö koostuu paljolti muuttovoittoisista asukkaista, joskin joukossa on ihka syntyperäistä väestöäkin. Kunnan rakennustoimessa otetaan myös huomioon alkuperäinen paikallinen väestö, joten sen mukaista uudisrakennusta suunnitellaan kirkonkylään niin, että saataisiin senioriväestö palaamaan syntymäseudulleen.

Pelkästään nukkumalähiö Mäntsälä ei ole, sillä oman kunnan alueella on paljon teollisuutta ja eri alojen yrittäjiä tarjoamassa työpaikkoja kuntalaisille. Mäntsälästä ei tule Helsingin radanvarren työssäkäyntilähiötä, vakuutetaan kunnan maankäyttöpalvelusta. Kirkonkylän ydinalueelle rakennetaan koko ajan lisää kerrostaloja, erikoistavaraliikkeitä, päivittäistavarakauppa sekä rivitaloasutusta. Keskustan reuna-alueilla on yrityksille tarkoitettuja tontteja, jotka edesauttavat uusien työpaikkojen luomisen, näin ainakin Kapulin alueella, jonne on kunnan ulkopuolista kysyntää logistiikkakeskusten sijoittamisesta.

Mäntsälän kunnan haja-asutusalueet ns. sivukylät ovat vireitä seura- ja yhdistystoiminnoiltaan. Ei sellaista kylää Mäntsälässä, eikö siellä jonkinlaista seuratoimintaa ole. Lähes jokaisesta kylästä on lähtenyt julkisuuteen eri aihepiireistä tunnettuja henkilöitä, jotka ovat tehneet Mäntsälää tunnetuksi uusimaalaisena kuntana. Kunnan elinvoimaiset kylät tarvitsevat erityistä huomiota uusia kaavoituksia suunniteltaessa. On otettava huomioon ettei maanviljelijöiden maita lähdetä pilkkomaan suhteettomin perustein. Toisaalta haja-asutusalueille on myönnettävä rakennuslupia ja maankäyttöoikeuksia yrittäjän elinkeinoon ja siihen tarvittavien hankkeiden saamiseksi. Rakennuslupien myöntäminen ei saa olla hölläkätistä, eikä myöskään ylivoimaista elinkeinon ylläpitämisen esteenä.

Väljyys ja maaseutumaisuus ovat kunnille kilpailuvaltteja, kun sen sijaan tiivistä asumista pidetään haittana houkuteltaessa uusia asukkaita kuntiin. On myös ajateltava suhdetta työpaikkojen tarjontaan, ettemme tee Mäntsälästä pääkaupunkiseudun nukkumalähiötä väestönmuuton myötä.

Mäntsälän kirkonkylän lisäksi paikkakunnallamme vaikuttavat vireästi kulttuurillisesti toimivat sivukylät. Nämä ovat: Levanto, Saari, Hautjärvi, Kaukalampi, Lukko, Lukonkulma, Sälinkää, Sahakylä, Nikinoja, Sulkava, Niemenkylä, Olkinen ja Maitoinen, Kaanaa, Soukkio, Hirvihaara, Keravanjärvi, Ohkola, Hyökännummi, Haarajoki, Arola- ja Jokelanseutu, Mattila, Hermanonkimaa, Numminen, Jokikulma ja Sääksjärvi. Näistä kylistä muutama jää maakuntakartan ulkopuolelle, mutta eivät häviä.

Usein sanotaan, että Mäntsälässä ei ole paljon järviä, mutta yläilmoista katsottuna havaitaan paljon pienempiä lampia ja ainakin kahdeksan suurempaa järveä, jotka ovat pohjoisesta etelään katsottuna kunnan rajojen sisäpuolella: Hunttijärvi, Suojärvi, Sulkavanjärvi, Sahajärvi, Kilpijärvi, Sääksjärvi, Keravanjärvi ja Isojärvi, sekä Kotojärvi, joka on lintuharrastajien keskuudessa tunnettu erilaisten lintujen pesimä- ja luonnonsuojelualueena.

Näissä Mäntsälän idyllisissä maaseutukylissä asuntojen harvuus ja väljyys ovat valttikortteina, joten rakennuskulttuuria, maalaismaisemaa ja luontoa kunnassa arvostetaan ja hyöty siitä osataan ottaa irti myönteisellä tavalla. Riittävät harrastusmahdollisuudet väestölle edesauttavat sivukyliä pitämään ne elinvoimaisena. Nuorison harrastusmadollisuuksia tuetaan osoittamalla heille sivukylille uusia kokoontumispaikkoja erilaisten seuratoimintojen ylläpitoon. Palvelujen tarjonta kyliin tulee lisätä väestön tarpeen mukaan, ettei kirkonkylä ole se ainoa paikka, missä niitä löytyy. Ihmisille on taattava mahdollisuus elinvoimaiseen asumiseen myös haja-asutusalueilla. Siksi kunnan asutusta ja palveluita ei pidä keskittääkään pelkästään kirkonkylän keskustaajamaan tai rautatien varteen. Näin takaamme parhaan mahdollisuuden kunnan elinvoimaiselle kehittymiselle. Rakentakaamme Mäntsälästä hyvin voiva kunta, joka tyydyttää vaarista ja mummoista lähtien jokaiselle lapselle unelmallisen kotiseudun luonteen. Lisätään niihin mahdollisimman monipuolisia palveluja ja toivokaamme heidän valitsevan mieluimmin oman kotikylänsä kuin vieraan asuinpaikan.

Rakenna unelmiesi koti Mäntsälään

Tällaisella otsikolla Internetissä houkutellaan Mäntsälään uusia kuntalaisia. Heille on luvassa maaseudun rauhaa ja idyllistä kirkonkylää. Mäntsälässä on hyvä asua ja sehän on totta, sillä kuntalaiseksi tuleville muuttajille löytyy monta hyvää syytä tulla kuntalaiseksi. Ohessa on ote tekstistä millä pientalotonttialueita myydään tai vuokrataan Mäntsälästä.

"Omakotitaloalueet nimeltä Männikkö II ja Ruusutarhat sijaitsevat rautatieaseman tuntumassa parin kilometrin päässä keskustasta. Osta tai vuokraa! Rivitalotontit ovat lähellä rautatieasemaa Kaunismäen alueella.

Tontteja voi myös vuokrata, jolloin vuosimaksu on 7% maapohjan myyntihinnasta. Mäntsälässä on hyvä elää. Mäntsälässä on kaikki lähellä. Kouluja sekä päiväkoteja sijaitsee monen asuinalueen lähettyvillä. Kulttuuritoiminta on vilkasta ja harrastusmahdollisuudet ovat avarat. Mäntsälän oma linja-auto- ja rautatieasema mahdollistavat hyvät kulkuyhteydet muualle Suomeen. Keskustassa on hyviä ruokapaikkoja ja erilaisia ostosmahdollisuuksia. Vanhassa Apposen kenkätehtaassa toimii galleria sekä kierrätyskeskus, ja siellä on runsaasti tiloja nuorison harrastustoimintaan."

– Apposen kenkätehdas tulisi säilyttää, mutta kun katto vuotaa korjaamattomana, niin mitä siitä seuraa, ihmettelee Mäntsälän Taideyhdistys, jolla on näyttelyille toimitilat siellä. Asiaan saadaan korjaus uusien suunnitelmien toteuduttua kyseiseen kortteliin.

– Tällä hetkellä kunnan tonttivaranto on pieni ja kaikki mitä on ollut, on myyty, toteaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna Helin Mäntsälän Uutisissa julkaistussa Uuden vuoden tervehdyksessään. – Pientalotontteja tarvitaan paljon, paljon. Kuntakeskuksessa yksityisetkin ovat alkaneet myydä tontteja, mutta se ei riitä. Lapsiperheet haluavat asua Mäntsälässä omakotitalossa, hyvien palveluiden lähellä ja toimivien liikenneyhteyksien varrella, toteaa Helin.

Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana samalle tasolle, kuin ne olivat vuonna 2008.

Vuoden 2011 lainojen korkotaso oli 4,5%. Uusia yrityksiä perustettiin 120 kpl vuodessa. Yritystontteja myytiin 10 kpl/v ja uusia omakotitaloja rakennettiin 150 kpl/v.

Mistä Mäntsälä tunnetaan?

Uudenmaan suurimpiin kuuluva kunta on tunnettu myös monista historiallisesti merkittävistä kartanoista. Mäntsälä on Keski-Uudenmaan helmi, joka luo Uudellamaalla yhtenäisyyden tunteen asukkailleen tunnettuna maalaispitäjänä. Mäntsälän kapinassa taisteltiin 80 vuotta sitten poliittisista kannanotoista, siitä kuka tässä maassa määrää. Lähtökohtana Lapuanliikkeelle, joka levittäytyi useisiin suuriin kaupunkeihin ja myös Mäntsälään, oli kaataa maamme hallitus ja korvata se oikeistolaisella diktatuurilla. Mäntsälään tulleet kapinalliset aiheuttivat paikkakuntalaisten kanssa suuren metakan Ohkolan työväentalolla 27.2.1932, jolloin Mikko Erichin puhe keskeytettiin. Kukaan ei loukkaantunut, vaikka laukauksia vaihdettiin alueella. Kapina ei johtanut avoimiin taisteluihin ja päättyi kapinallisten antautumiseen, sekä Lapun liikkeen kieltämiseen. Tunteiden ollessa Suomessa sisällissodan partaalla 2.3.1932 puuttui maamme presidentti P. E Svinhufvud asiaan radiossa pitämällään rauhoittavalla puhella. Yhteiskuntamme rauhaan johtava puhe on sittemmin