Back In Time

By Anne Laurikainen

Cody Blairs halusi vain olla veljensä kanssa. Ei sillä ollut pienelle punapäälle merkitystä, oliko hänellä kansalaisuutta tai mitään muutakaan seurattuaan veljeään Damienia Yhdysvaltoihin väärennetyn passin turvin. Kunhan vain he olivat elossa ja yhdessä. Hän ei tarvinnut ketään muuta kuin veljensä. Muita ei heidän perheestään enää ollut jäljellä...

Kaikki tulee muuttumaan myöhäisen kotiinpaluun päädyttyä sairaalaan ja Cody kohtaa Tim Hardinin. Vaalea kovanaama ei kaihda likaisempiakaan keinoja selvittää pienen punapään synkät salaisuudet ja miten nuori nainen liittyi Damieniin, nuorukaiseen, joka oli hänen suojeluksessaan.

Mikä ajaa sisarukset itsemurhatehtävään Ranskaan?

Damien tarkistaa silmämääräisesti mukaan ottamansa varustesalkun sisältöä. Selviytymisköysi, siima, kaksi kääntöveistä, peili... Kaikki nopeasti haalittu oli mukana. Aseet he ostaisivat matkan varrelta.
"Puhelin", mies murahtaa ojentaen kättään odottavasti. Huultaan purren nainen ojentaa sen mitään sanomatta ja seuraa kuivin silmin sen hajoamista asfalttiin. Mies toistaa saman omalle puhelimelleen ja sytyttää sitten savukkeen heille molemmille.
"Nyt meillä ei ole täällä enää mitään. Lähdetään lopettamaan tää sota", hän huokaa viimein istuutuen kuskin penkille.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Feb 22, 2017
• ISBN: 9789523390409

Anne Laurikainen

Kirjoittaisitko minulle? Siitä kaikki joskus sai alkunsa. Pöytälaatikkoni on täynnä ja joskus se on tehtävä... Päästää Damien kertomaan tarinaansa eteenpäin muillekin kuin rakkaille työkavereilleni. Tahdon myös kiittää lähipiiriäni. Kiitos kun uskoitte minuun, kun ei oma usko riittänyt! Nauttikaa, niin minäkin tein tätä kirjoittaessani! Anne Laurikainen

Book preview

Back In Time

Prologi

1. Luku - Corianna Blairs

2. Luku - Missio nimeltä Cody

3. Luku - Totuuksia ja rikottuja lupauksia

4. Luku - Rachel Waiz

5. Luku - Tulista currya ja vaaleita viettelyksiä

6. Luku - Kiihkeitä hyvästejä ja vaikeita päätöksiä

7. Luku - Kohti Ranskaa

8. Luku - Ratkaiseva allekirjoitus

9. Luku - Katakombien syvyyksissä

10. Luku - Perhe on rasite

11. Luku - Ty Norrington saapuu Ranskaan

12. Luku - Kuokkavierailijat vauhdissa

13. Luku - Vanhoja kaveruuksia, uusia tuttavuuksia

14. Luku - Uusi alku

15. Luku - Secrets of reality

16. Luku - Kitt Moresin synkkä salaisuus

17.Luku - Nahkatakkeja ja lasikenkiä

18. Luku - Rick Hardinin anteeksipyyntö

19. Luku - Älkää jääkö kiinni

20. Luku - Damien Blairsin katumusharjoitukset

21. Luku - Jälki-istunnossa

22. Luku - Judy Bourne soittaa puhelun

23. Luku - There's time to live and time to die, Colleen Grace

24. Luku - Justin Smithers

25. Luku - Kitt Mores näkee kummia

26. Luku - Operaatio velanmaksu

27. Luku - Mission complete

Epilogi

Kiitokset ja kumarrukset ynnä muut

Valmistusmerkinnät

Prologi

Mustatukkainen nuorukainen seuraa katseellaan kattoa kohti nousevaa savukiehkuraa ja rusentaa jämän yöpöydällä olevaan tuhkakuppiin vedettyään viimeiset henkoset.

Mitä nyt, Damien? Nuorukaisen vierellä maannut nainen henkäisee nousten itsekin puoliksi istumaan nuorukaisen heitettyä peiton syrjään.

Kello on jo ihan vitusti. Mun on mentävä, Damien ilmoittaa napaten t-paitansa lattialta.

Mentävä? Eihän kello ole kuin...

Kolme, tiedän. Wendy, mä en luvannut jäädä yöksi ja sä tiedät sen, Damien huomauttaa pukeutuen loppuun ja nappaa puhelimensa takin taskusta.

Haista vittu! Luulitko sun mulkkus olevan niin hyvä, että mä kerjäisin sua jäämään?! Wendy kivahtaa närkästyneenä nousten itsekin ylös.

Sä annoit jo mulle vastauksen, söpöliini, mut se ei auta asiaa. Nähdään taas... Damien virnistää vetäisten kuluneen mustan nahkatakin päälleen ja astuu ovesta ulos kuistille. Portilla odottava auto käynnistyy nuoren miehen astellessa rennosti sitä kohti.

Onko sulla mitään käsitystä paljonko kello on? Kuskinpaikalla istuva pienikokoinen nainen kivahtaa ärtyneenä.

Meni vähän myöhään tänään, tattista kun jaksoit odottaa, Damien virkkaa pukaten nahkatakin peittämää käsivartta ystävällisesti.

Tästä hyvästä sä nukut sohvalla, nainen pudistaa päätään kääntäen radiosta kuuluvan kappaleen kovemmalle, oliko edes hyvä?

Nääh... Menetteli, ja on muuten sitten ihan turha toivo odottaa luentoo seksielämän hyvistä puolista, mene ja iske oma pokasi, siskokulta.

Mulle riittää, et mä haen sua panoreissuiltas joka kerta ettet vaan myöhästy töistä.

Siks me ollaan hyvä tiimi. Mä lupaan hakea sua sit yöjuoksuiltas kun sä olet okei siihen, nuorukainen lupaa yrittäen saada siskonsa naurahtamaan.

Damien Blairs tiesi kyllä, miksi hänen neljä vuotta nuorempi siskonsa vältteli miehiä, mutta tapahtuneesta oli jo aikaa... Joskus sen olisi tapahduttava, Corianna, kutsumanimeltään Cody, tulisi kohtaamaan sen, joka ei löisi ja haluaisi sitä enemmän kuin koskaan.

Mä lainaan sun autoos huomenna. On kisat, Cody ilmoittaa kääntyen pienelle pihalle.

Et sitten jää kiinni, mä en ole täällä maksamassa sun takuitas, Damien huomauttaa kuivasti sytyttäen savukkeen.

En mä jää kiinni, en sun autollas. Lainaan kilvet jostain varmuuden vuoksi, Cody miettii ääneen silmäillen ajamaansa autoa, vanhaa Mustangia, jonka veli oli hänelle ostanut virikkeeksi pitkiin päiviin. Se oli projekti, joka eteni hitaasti.

Sä joudut lusimaan, tai karkotetaan seuraavasta kerrasta jos ne saa sut kii. Ehkä olis parempi jos et tällä kertaa ajais, koska sua voidaan tarkkailla, tytön veli huomauttaa nakaten jämänsä sadevesikaivoon. Katukisat heidän kotikaupunkinsa esialueella Miamissa olivat suosittuja, mutta laittomia ja miehen sisko oli jäänyt liian usein kiinni ajettuaan niissä ja hän oli joutunut maksamaan Codyn takuut pienien valkoisten valheiden siivittämänä, eikä niitä kovin kauaa katsottaisi läpi sormien.

Sä oot taas parikin yötä pois, joten mitä hittoo teen sen ajan kun sä olet jossain helvetin kuusessa? Cody virnistää kaivellen taskustaan kotiavaimia.

Odota... Nyt on jokin pielessä... Damien murahtaa tarttuen siskoaan kädestä.

Puolihuolimaton vilkaisu ovelle oli paljastanut naarmut lukkopesän ympärillä.

1. Luku - Corianna Blairs

Hermostunut punatukkainen nuori nainen sihahtaa terävästi hoitajan puhdistaessa poskessa olevaa syvää haavaa. Kipulääke oli turruttanut pois osan kivuista, mutta ei tätä.

Pysy aloillasi, tämä vaatisi tikit, mutta sinun on helpompi syödä jos yritän teipata. Joudut joka tapauksessa olemaan tarkkailussa pari päivää, hoitaja selvittää tilannetta ottaen välineitä esille ja vilkaisee sivusilmällä kiinni olevan verhon raosta kurkistavaa miestä.

Damien selviää, se on jonkun hetken vuoteenomana, roteva mies huokaa astuen hermostuneen vaalean miehen viereen.

Joko ne päästää ketään sinne?

Ei. Ainoastaan lähiomaiset pääsee huoneeseen tällä hetkellä. Damienilla vaan ei ole sellaisia, mutta se tuskin jää ongelmaksi kun mä luin vähän lakia lääkärille. Ketä sä kyräilet?

Tuo likka oli kuulemma Damienin seurassa kun sen kämpässä räjähti. Mä en muista nähneeni tuota mun parin kanssa koskaan. Mike, mun on pakko päästä kyseleen muutamii juttui.

Sä olet tästä hommasta syrjässä, Tim. Te olette turhan läheisiä Blairsin kanssa, Mike vastustaa pyyntöä kiivaasti.

Et voi olla tosissasi... Meinaatko sä lomauttaa mut? Muuten sä et pysty estämään mun tehtävää selvittää kuka tän takana oikeen on ja meinaan alottaa tuosta likasta tuolla, jahka se on kursittu kasaan, Tim sihahtaa luoden kylmän katseen vierellään seisovaan mieheen.

Tim Hardin oli ollut sinä iltana viettämässä iltaa muutaman vanhan koulukaverin kanssa kun hänen taskuun unohtamansa puhelin oli soinut. Puhelin, joka oli hänen yöpöytänsä laatikossa yleensä, koska sen ei pitänyt soida vapaapäivinä.

Onneksi hän ymmärsi vastata, sillä Kitt epäili soittaessaan Damienin tekevän kuolemaa kuullessaan poliisiradiosta kaasuräjähdyksestä Hellmingroadilla. Kaksi räjähdyksestä juuri ja juuri selvinnyttä on kiidätetty henkitoreissaan St. Hopeen. Tim rikkoi varmasti kaikki nopeusrajoitukset päästäkseen paikalle ajoissa, sillä vaikka Damien oli välillä holtiton liikkeissään ja kohteli naisia kuin raakaa lihaa, oli nuorukainen omalla raikkaalla tavallaan jättänyt lähtemättömän vaikutuksen vaalean kovanaaman elämään.

Kuka oli tämä punapää, joka tuntui olevan suojelun arvoinen?

Kitt hoitaa sen puolen, Tim, usko nyt, Mike tiuskaisee ärtyneenä.

Mike, älä... Anna mun edes kysyä kuka tuo on. Jos se on tärkee Damienille, niin on se mullekin, Tim huokaa melkein tuskaisesti.

Viisi minuuttia, Tim. Sitten sä vetäydyt pois.

Cody yrittää saada repeytyneen takkinsa päälleen, mutta kipsatun ranteen takia hän joutuu luovuttamaan monien turhien yritysten jälkeen takin pudotessa lattialle. Hoitaja oli poistunut hakemaan kuitattavia lomakkeita, joten naisen ei auttanut kuin yrittää itse pystyyn saadakseen takkinsa lattialta. Silmissä sumenee hänen laskeuduttua sängystä ja Cody ottaa siitä tukea ettei päätyisi lattialle.

Hei, otetaanpas vähän rauhallisemmin, matala ääni murahtaa hänen viereltään. Joku tarttuu häntä käsivarsista istuttaen pyörätuoliin.

Kuka sä olet? Cody säikähtää kohdattuaan sinisten silmien kylmän katseen. Hän ei ollut kuullut miehen tuloa huoneeseen.

Mulla on tasan viis minsaa aikaa joten mennään suoraan asiaan. Kuka sä olet ja mitä sä teit Damien Blairsin seurassa noin puoli kolmen aikaan aamuyöstä? Vaalea mies kysyy vaivaantumatta esittäytymään ja ojentaa naiselle lattialta nostamaansa takkia.

Tietääkseni tämä on vapaa maa, joten se ei tasan kuulu sulle pätkääkään mitä mä Damienin kanssa tein tai olin tekemättä, Cody kivahtaa tempaisten takkinsa miehen käsistä.

Vai niin. Käydäänpäs katsomassa kaveriasi, Tim murahtaa tarttuen kädensijoihin ja ohjaa tuolin verhonraosta kohti käytävää, mihin hänen ystävänsä oli viety kiireelliseen leikkaukseen.

Damien... Voi helvetti... Cody henkäisee järkyttyneenä kurkistaen ikkunasta vaalean miehen avustamana, mun on pakko päästä lähemmäs...

Ketään meistä ei päästetä tuota ovea edemmäs, koska emme ole sukua, joudut tyytymään tähän aivan kuten minäkin, mutta asiaan. Kuka hitto sä olet ja mitä teit mun kaverin seurassa? Sillä se pelasti sun hengen melkein tapattamalla itsensä, vaalea mies painostaa tiukasti.

Cody silmäilee miestä mietteliäänä. He olivat asuneet Miamissa jo reilun puolitoista vuotta, eikä Damien ollut koskaan kertonut hänelle työkavereistaan, jotka tukivat samalla hänen uudelleen koulutusta täysin uudessa maassa. Eikä Damien näköjään ollut kertonut hänestäkään mitään. Normaalioloissa Cody olisi ollut tyytyväinen tilanteeseen eikä häntä haitannut ollenkaan se, ettei tässä maassa tuntenut kuin veljensä ja lähikaupan omistajan lisäksi muutaman autoihin hurahtaneen, mutta nyt veli makasi sairaalassa henkitoreissaan eikä hänellä ollut paikkaa minne mennä heidän pienen huoneistonsa räjähdettyä taivaan tuuliin. Jos Damien kuolisi, hän olisi hitonmoisessa lirissä rahattomana ja asunnottomana.

Helvetti... Mitä oikeen tapahtu? Se ei ollu kaasuräjähdys, kun sä olet siinä kuulustelemassa, vaikka sulla ei ole edes kytän valtuuksiakaan mitä näyttää. Sano mua Codyksi, niin muutkin tekee, punatukkainen nainen esittäytyy uskaltamatta kertoa itsestään enempää.

Ehkä sillä oli hyvä syynsä ettei Damien ollut kertonut hänen olemassaolostaan.

Olet oikeassa, Cody. Miten hyvin sä tunsit Damienin? Kenet se on suututtanut?

Mä en tiedä kenen tytärtä tai naista se on tuupannut tällä kertaa, sillä Dame ei pahemmin katso kenet se iskee, saati mitä se on tehnyt työmatkoillaan, koska se ei niistäkään puhu mun kanssa. Se oli lähdössä huomenna... Ei kun tänään jonnekin. Onko tää joku kosto siellä tehdyistä jutuista? Cody vastaa mietteliäänä.

Okei. Kiitos näistäkin raapaleista, sun pitää nyt vastata muille niitten kysymyksiin, mutta voitko soittaa mulle kun pääset täältä? Mä haluaisin vielä varmistaa muutaman asian jos jaksat vielä panostaa siihen, Tim varmistaa kirjoittaen pienelle paperilapulle yksityisen numeronsa.

Tim, häivy. Me astutaan remmiin nyt, ristiverinen keski-ikäinen mies huomauttaa tiukasti. Tim nyökkää vastaukseksi ja vilkaisee vielä monitorien piirittämää työkaveriaan ikkunan läpi.

Tim Hardin ei ole mukana tässä jutussa. Sinun ei tarvitse vastata hänelle mitään. Olen Kitt Mores ja sinä olet? Mies esittäytyy pyörätuolissa istuvalle naiselle.

Olenko mä pulassa? Nainen varmistaa epäluuloisena, hänen päätään särki ja väsymys painoi luomien alla.

Kerro sinä se. Millä asialla liikuit Damien Blairsin kanssa niin myöhään? Kitt tiukkaa istuutuen naisen viereen.

Mä hain sen Grumble Streetiltä ja oltiin menossa kotiin. Me asutaan saman katon alla, Cody vastaa hetken mietittyään vastausta.

Damien ei omien sanojensa mukaan seurustele kenenkään kanssa, joten älä kuseta meitä tai joudut katumaan sitä syvästi, Kitt varoittaa nostaen katseensa vihkostaan johon hän oli nopeasti luonnostellut sivuprofiilin nuoresta naisesta.

Millä vuosisadalla sä elät, muinaisjäänne? Nykyaikana mies ja nainen voivat olla kämppiksiä vaikka ei sutinaa olisikaan, Cody kivahtaa ärtyneenä.

Damien ei ole kämppistyyppiä vaan se nai jokaista naista 100 metrin säteellä. Tai sitten sä olet hiton sinisilmänen nainen jos se sanoo olevansa uskollinen, Kitt virnistää tarkkaillen samalla naisen reaktiota.

Kyllä mä sen tiedän ettei se voi vastustaa viettelevää hymyä. Mä kävin hakemassa sen yhden panon luota ja sori, mulle sillä ei ole mitään välii montako lovee sen sängynpäädyssä on.

Mä tarviin sun nimes ja puhelinnumeros että voidaan olla yhteyksissä kun tarvitaan vastauksia,

Mä voin antaa joo numeroni, mutta mihin hittoon te sitä tarvitsette sillä mun puhelimesta on virta vähissä ja laturi tais mennä siinä räjähdyksessä, Cody huokaa kaivaen puhelimen takkinsa taskusta.

Yksi palkki näytössä paljasti virran olevan vähissä.

Onko sulla paikkaa yöpyä? Kitt varmistaa vilkaistuaan tarkemmin naisen kolhiintunutta puhelinta. Nainen ei huijannut häntä ainakaan siinä asiassa.

Enköhän mä jonkun paikan löydä, Cody vastaa kohauttaen olkapäitään. Liike sai hänet irvistämään kivusta.

Nimee mä en vieläkään ole saanut? Jos sitä ei ala pian kuuluman, niin saat ihan ilmaseks täysihoidon meidän säilössä. Se on vaan aika tylsä mesta, Kitt vihjaa.

Jos mua ei syytetä mistään niin hittooko te mun nimellä teette? Kutsu Codyksi, niin muutkin tekevät sitä. Saanko mä joltain kyydin mun autolle? Cody kysäisee vielä häntä kuulustelleen miehen laittaessa viimein vihkon povitaskuun.

Et ole ajokunnossa vielä, joten suosittelen lämpimästi sairaalaan jäämistä, Kitt huomauttaa vilkaisten kelloaan. Aamu oli jo pitkällä ja miestä väsyttää, mutta Kitt tietää ettei nokosille ollut aikaa. Heidän pitäisi avata Damien Blairsin kansio uudelleen tarkempaan syynäykseen sillä jokaisen Miken joukkoon liittyneen menneisyys saattoi tulla kummittelemaan vaikka se yritettiinkin yleensä karistaa pois.

Yksin jäätyään Cody jää katsomaan vuoteessa makaavaa veljeään nielaisten karhean tunteen kurkusta alas. Mitä helvettiä hän nyt tekisi?

Kokeiltuaan ovea nainen huomaa sen lukituksi ja manaa ääneen tyhmyyttään. Tietenkin, jos Damien oli yritetty tappaa, niin ei huoneeseen ollut kenelläkään asiaa.

Anteeksi neiti, millä asioilla liikutte? Miellyttävä ääni tiedustelee saaden naisen kääntymään nähdäkseen tulijan. Valkotakkinen, vanha tukeva mies vaikutti lääkäriltä.

Mä olisin halunnut käydä katsomassa Damienia. Me oltiin samassa onnettomuudessa. Asutaan saman katon alla, Cody vastaa vaistoten lääkärin isällisen asenteen.

Hyvä on. Mutta vain viisi minuuttia, nuori herra on hyvin pahasti loukkaantunut. Sinua ei varmasti haittaa mennä sinne vartijan kanssa? Tohtori lupaa esitellen mukanaan olevan miehen Don Gendleyksi. Kiitollisena Cody nyökkää ontuen tohtorin perässä hämärään huoneeseen.

Damien makasi vatsallaan vuodekehikossa. Selkä oli niskasta polvitaipeeseen asti kääreissä ja takaraivossa oli tikattuja haavoja.

Herra Blairsilla on todella paljon kipuja tällä hetkellä joten hänen on paras olla narkoosissa muutaman päivän ajan. Teillä kummallakin oli suojelusenkeli mukana kun selvisitte näinkin vähällä.

Damien... Sun pitää selvitä... Sillä mä en kestä jos... Cody nyyhkäisee puristaen veljensä voimatonta kättä.

Nyt teidän on lähdettävä, hoitaja vie teidät huoneeseenne, tohtori huomauttaa vilkaisten kelloaan ja ohjaa naisen ulos huoneesta Donin jäädessä istumaan ovensuuhun.

Joku meistä tulee sinua valvomaan, mies huomauttaa avaten mukanaan olevan lehden.

Miksi? Damien on tärkeämpi, Cody hämmästelee.

Me katotaan varman päälle. Joko tää on hommattu Damienin pään menoksi tai sitten olet suututtanut jonkun vähän ilkeämmän ihmisen, Don vastaa kuulostaen välinpitämättömältä.

Cody istahtaa varovaisesti häntä varten laitetulle vuoteelle riisuttuaan kuluneet vaatteensa. Oven vierellä istuva mies ei ollut edes vaivaantunut tervehtimään häntä, mutta se ei pientä punapäätä haitannut, sillä hän ei aikonut tuhlata ystävällisyyttään noihin kyttääjiin joita epäili veljensä työkavereiksi. Hänellä oli tärkeämpääkin tekemistä miettiessään mahdollisuuksiaan livahtaa postilokeroille. Vaisto varoittaa heidän tuudittautuneen turvallisiin päiviin ja he olivat unohtaneet yhden tärkeän huomioon otettavan asian.

Severus ja Mariah Howardilla oli pitkä muisti ja keinot löytää mustien ruusujen viimeiset vastaanottajat. Hänen pitäisi olla jo menossa, mutta huoli Damienista sai hänet oikaisemaan pieluksilleen näkemään voimakkaiden kipulääkkeiden rauhoittamaa unta, missä hän kompuroi mustien ruusujen peittämässä puutarhassa Damienin äänen kaikuessa jossain taustalla...

2. Luku - Missio nimeltä Cody

Cody sytyttää savukkeen ja puhaltaa savut ulos päästyään kauemmas sairaalan sisäänkäynniltä. Hänet oli päästetty viimein tarkkailusta ja nainen manasi mielessään tulevaa, sillä nainen ei ollut saanut mitään tietoa veljestään ja tulevat viikot Cody varmaan asuisi autossaan. Rahaa ei ollut kuin ruokaan se mitä hänellä oli lompakossaan eikä sitä ollut paljon. Puhelimessakaan ei ollut enää virtaa soitella yöpymismahdollisuuksia joita naisella tosin ei ollut. Cody suuntaa yksinäiset askeleensa kohti Hellmingroadia päästäkseen autolleen. Damienin auto olisi parin mailin päässä olevalla korjaamolla ja avaimia hänellä ei siihen ollut.

Päästyään kotikadulleen nainen kiroaa ääneen nähdessään nauhojen sinetöimän talon ja roskien peittämän pihan. Pihapiirissä olevan vanhan Mustangin tuulilasiin osunut kivi oli rikkonut sen pahasti. Onneksi se ei estänyt nukkumista autossa, joten Cody avaa oven päästäkseen takapenkille.

Joku tempaisee oven auki herättäen naisen takapenkiltä. Cody kimpoaa pystyyn siristäen silmiään.

Se olitkin sä. Mä luulin jonkun murtautuneen tähän autoon, vaalea mies henkäisee helpotuksesta syvään.

Mitä asiaa sulla on? Cody murahtaa hieroen silmiään herätäkseen.

Kitt sano et sut oli kotiutettu, mut puhelin ei ole päällä et suhun saatas yhteyttä, Tim murahtaa kyykistyen alas päästäkseen samalle tasolle naisen kanssa.

Joo mä pääsin pois tänään ja se hemmo tietää et mun puhelimessa oli virta vähissä, Cody vastaa yrittäen pystyyn.

Eiks sulla ole laturia? Missä sä meinaat yöpyä? Tim varmistaa ojentaen kätensä punapäiselle naiselle auttaakseen tämän ulos autosta.

Sä näet mun kotiosotteen tällä hetkellä. Onneks on kesä, Cody huomauttaa kuivasti taputtaen pari kertaa auton kattoon ja sytyttää savukkeen.

Nukutsä autossa? Ei helvetti... Hyppää kyytiin, mulla on laturi autossa jos sun puhelimeen käy sama pistoke, Tim murahtaa näyttäen puhelimensa latauspään.

Jos mä viis minuuttii saan nii mä pärjään pitkälle, Cody virnistää istuutuen miehen Corvetteen.

Oletko sä syöny mitään sitten aamiaisen jälkeen? Tim varmistaa tuhahtaen ärtyneesti saatuaan kieltävän päänpudistuksen, mihin sä haluut syömään? Me voidaan jutella samalla.

No mä en ravintolakelponen ole näillä varusteilla. Ihan joku takeaway käy hyvin, vaikka Whopper, Cody vastaa nykien vyötä paikoilleen. Kipsattu käsi hankaloitti senhetkistä toimenpidettä saaden naisen ärähtämään turhautuneesti.

Anna minä, me kuollaan nälkään kun sä nysväät sitä. Me ei taidettu esittäytyä viimetteks. Mä olen Tim Hardin. Damien on mun pari töissä, Tim esittelee itsensä kumartuen kiinnittämään turvavyön paikoilleen.

Miten se voi? Cody kysyy heidän päästyä liikenteeseen.

Niin hyvin kuin voi odottaa. Sitä pidetään nukutuksessa vielä.

Saatuaan Timin tarjoaman aterian syötyä, Cody vilkaisee varoen edessään istuvaa miestä.

Onko teillä mitään tietoo ketä ne oli?

Ei. Tiedätkö sä mistä Damien on kotoisin? Ja mitä se tekee työkseen? Tim kysyy hetken kysymystä pyöriteltyään. Punapäinen nainen sai hänet hymyilemään tahtomattaan, vaikka yrittikin olla tuppisuuna suurimman osan ajasta.

Tiedän, että Damien on muuttanut Ranskasta tänne pari vuotta sitten ja se tekee jotain keikkahommia täällä. Muuta mä en tiedä sen elämästä, Cody vastaa puolittain totuudenmukaisesti. He olivat kyllä lähtöisin Ranskasta, Cody vaistosi miehen tietävän sen, mutta hän olikin päässyt etsimään veljeään vasta vuoden päästä väärennetyn passin turvin, sillä Howardit olivat tarkkailleet häntä kauan.

Miks sun auto on Damienin nimissä? Tim kysyy luettuaan puhelimeensa tulleen vastauksen.

Tajuttuaan Codyn nukkuvan vanhan Mustangin takapenkillä, hän oli laittanut haun päälle selvittääkseen naisen kokonimen. Cody oli varmasti vain kutsumanimi poikamaiselle punapäälle.

Jos sä et ole pidättämässä mua niin mun ei tarvitse vastata.

Sulla on näköjään kokemuksia kytistä, olkoon sitten. Onko sulla mitään sitä vastaan jos vilkaisisit muutamia juttuja Damieniin liittyen? Mä haluan saada kiinni ne, jotka on tän takana, Tim varmistaa kasaten roskat tarjottimelleen.

Katsotaanko huomenna? Mua särkee vielä joka paikkaa, joten mä haluaisin oikasta pitkäkseni, Cody ehdottaa väsyneesti.

Et kai sä tosissasi ole nukkumassa autossa? Tim naurahtaa epäuskoisesti päästyään autolleen.

Sekään ei taida sulle kuulua sen paremmin kuin mitkään muutkaan mun asiat. Hoida vaan Damienin juttu kondikseen niin mä olen iloinen siitä hyvästä. Vie mut nyt takas autolle, Cody pyytää antaen miehen kiinnittää turvavyön paikoilleen.

Tim jättää nuoren naisen autolleen, sillä hänellä ei ollut mitään syytä tarjota turvapaikkaa, vaikkakin mies epäilee naisen tietävän enemmän kuin mitä antoi olettaa.

Mikä yhdisti hänen työkaverinsa tähän oikeutensa tuntevaan naiseen? Suhde? Kaveruus?

Kadun päähän päästyään, hän pysähtyy tarkkaillakseen Codyn puuhia lähemmin, koska tällä hetkellä hänellä ei ollut muita johtolankoja kuin tuo äärimmäisen varuillaan oleva nainen. Taskussa oleva puhelin soi. Näytössä vilkkuva nimi saa miehen huokaisemaan harmista.

Nyt vittuun sieltä, Hardin, sä olet sivussa koko paskasta. Usko hyvällä.

Mä ajoin vaan ohi, Damien on mun pari, Tim tiuskaisee pomolleen.

Sen takia oletkin sivussa. Jos haluat tehdä jotain, niin mene pitämään vahtia Blairsin huoneen ovelle, Mike neuvoo saaden vaalean miehen tuhahtamaan.

Damienkaan ei jäisi nysväämään jos mulle sattuis jotain...

Tim, älä kokeile onneasi...

Lopetettuaan puhelun mies astuu ulos autosta polttaakseen savukkeen kunnes huomaa punatukkaisen naisen kääntyvän portilta vasemmalle. Liikkuminen näytti vaivalloiselta, mutta nainen yrittää silti kiirehtiä jonnekin.

Okei pomo, lähdetään sitten liikkeelle. Noudatetaan kerrankin käskyjä, vaalea mies virnistää ironisesti lähtien seuraamaan naista jalan. Hitaasti mateleva Corvette olisi kiinnittänyt liikaa huomiota.

Cody tarkkailee hetken ympäristöä ennen kuin kaivaa ketjussa roikkuvan avaimen kaulastaan ja avaa postilokeron ottaakseen sieltä ohuen, pitkänmallisen salkun.

Kuinka monta kertaa minun täytyy kouluttaa sinua, Corianna, että ymmärtäisit pysyä ruodussa? Voimakkaasti murtava käheä, ovelta kantautuva kuiskaus hyytää naisen veren.

Opettelisit tekemään toimeksiantosi kunnolla niin sinun ei tarvitsisi korjata jälkiäsi, Cody huomauttaa kuivasti kääntyen katsomaan ovella seisovaa rotevaa miestä. Mies nojaa ovenpieleen hymyillen laiskasti. Lokerikkojen edessä seisovan naisen uhmakas olemus ja kipsattu käsi miellyttivät ranskalaista. Nainen oli näköjään loukkaantunut räjähdyksessä, joten kovinkaan paljoa naisesta ei olisi vastusta hänelle, Lucas Herchille, Mustan Ruusun lähettiläälle.

Aloitan kurssini ihan mielelläni sinusta, che'ri. Kun minä olen valmis, lupaan että pääset huomisen ammun lööppeihin, Lucas murahtaa väläyttäen veitsensä terää. Sillä hän tulisi viimeistelemään punatukkaisen naisen oikeastaan söpöt kasvot tämän lopulta rukoillessa nopeaa kuolemaa.

Minä kun olen oikeastaan tottunut pitämään matalaa profiilia, Cody tuumaa kohauttaen olkapäitään miettien samalla seuraavaa liikettään. Kipsattu käsi ei häntä auttaisi tänään Lucasia vastaan, mutta ainakin hän laittaisi hanttiin ja kunnolla. Onneksi Damienilla sentään olisi mahdollisuus selvitä hengissä, vaikka häntä ei enää olisikaan. He olivat molemmat päätyneet tappolistalle ja nainen ei pystyisi kuolleena paljastamaan veljensä olinpaikkaa.

Sinä olet vain oikeastaan pieni huonotapainen tyttö, joka yritti olla kuin veljensä siinä huonosti onnistuen. Jos sinä olisit älynnyt piiloutua oikeasti, Damienilla olisi ollut mahdollisuus elää, mutta ehei, tässä sitä nyt ollaan. Sinä katsot kuolemaa silmästä silmään ja veljesi kuolee myös, mutta ennen sitä hän saa korvanlehtesi nähdäkseen, mies naurahtaa pehmeästi astuen sisään pieneen tuulikaapin kokoiseen tilaan, jossa ei ollut seinän peittävän numeroitujen pienten lokeroiden lisäksi kuin pieni pöytä, jota kohti pieni nainen syöksähtää heilauttaen samalla kädessään olevaa salkkua.

Enfer! Mies karjahtaa salkun kulman iskeytyessä poskeen ja hän rojahtaa lattialle. Cody käyttää tilaisuuden hyväkseen ja kompuroi miehen yli päästäkseen ulos.

Senkin narttu! Lucas murahtaa ääni kivusta paksuna ja tarraa kiinni pakenevaa naista bootsin peittämästä nilkasta. Corianna Blairs ei häneltä karkaisi!

Ilma pakenee Codyn keuhkoista hänen kaatuessa katuun ja kipsatun käden ottaessa vaistomaisesti vastaan kipu saa nousemaan kyyneleet silmiin. Käärmeennahkabootsit vilahtavat silmien edessä Codyn yrittäessä turhaan eteenpäin, Lucasin ote oli tiukka miehen vääntäessä jalkaa luonnottomaan asentoon.

Jostain kuuluva losahduksen kaltainen ääni saa otteen kirpoamaan jalasta, mutta nainen ei kerkeä edes ihmetellä äänen lähdettä, saati pystyyn yrittämistä, kun häntä jo revitään ylös.

Pystytkö sä liikkuu omin avuin?

Min.. Tim? Cody änkyttää tunnistaessaan bootsien omistajan.

Pystytkö? Tuolla on varmasti apureita! Tim ärähtää yrittäen saada naisen jaloilleen.

Joo. Pystyn, Cody kähähtää ottaen jo muutaman varovaisen askeleen ja vilkaisee maassa makaavaa ranskalaista. Tim tarttuu naista käsivarresta tempaisten tämän mukaansa. Jokaisella kiireisellä askelmalla tuntuva kipu saa naisen puremaan hammasta, jottei valittaisi ääneen yrittäessään pysyä miehen vauhdissa.

Odota! Mä otan meille auton, sä et pysy kauaa pystyssä, Tim murahtaa pitäen horjuvaa naista tiukasti kainalossaan ja lyö naisen kädessä olleella salkulla uudehkon Toyotan sivulasin rikki. Saatuaan naisen takapenkille mies askartelee hetken virtalukon parissa ja virnistää synkästi moottorin murahtaessa.

Vanhoista tavoista oli vieläkin hyötyä.

Pysyttele hereillä, jooko? Tim huikkaa takapenkille keskittyen ajamaan eteenpäin ja miettii samalla sopivaa kiertotietä kotiinsa.

Älä huoli, väsymys jäi tuonne lokerikolle. Onko sulla asetta? Jos ne seuraa meitä? Cody kysäisee yrittäen pystympään.

Mä olen vapaalla joten mitäpä luulet? Tim tiuskaisee vilkuillen taustapeilistä mahdollisia jäljestäjiä, joita ei sillä hetkellä näkynyt.

Viimein mies päättää hetken olevan turvallinen ja kääntyy alas parkkihalliin johtavalle rampille.

Jaksa nyt vielä hetki, kultu, sä oot ihan pian turvassa, hän kuiskaa nostaen naisen syliinsä kantaakseen tämä hissiin. Cody oli niin poikki ja kivusta melkein tajuton, ettei jaksanut vastustella vaan yritti pitää kiinni salkustaan nieleskellessään verenmakua suustaan.

Pieneen kaksioonsa päästyään Tim laskee naisen vuoteelleen huokaisten helpotuksesta. Täällä hän pystyi pitämään työkaverinsa pikkuystävättären hengissä.

Mun pitää katsoo miten pahasti se mies moukaroi sut, joten otetaanpas vähän vaatetusta pois,

Mä olen okei. Käteen vaan sattuu, kun kaaduin sen päälle ja Lucas yritti repiä mun jalan irti, Cody vastustelee pitäen silmiään kiinni.

Joo joo. Riisuudutko itse vai riisunko minä? Sulla on kaks vaihtoehtoo, Tim huomauttaa kuivasti välittämättä tippaakaan kylmäkiskoisesta olemuksesta ja ottaa kaapistaan t-paidan.

Käänny, Cody älähtää nousten viimein istumaan saadakseen bootsit pois jalasta.

Tuosta nyt ei tule mitään... Älä viitsi niskuroida nyt sillä sä olit vähän turhan lähellä heittääkses veivis. Kuka se oli ja mitä se susta halus? Timi kyselee riisuen naisen kenkiä ja kokeilee varoen kapeita nilkkoja. Oikea nilkka oli hivenen turvoksissa, Ja sitten housut ja paita, jaksatko hetken seisoa?

Pian miehen edessä seisoi alusvaatteisillaan oleva kiusaantunut nainen, joka selvästi teki työtä saadakseen sadattelut pysymään sisällään. Vartalossa oli useampi mustelma ja sinertävä ruhje, mutta eniten miestä harmittaa hajonnut kipsi. Olikohan murtunut käsi ottanut kuinka pahasti itseensä?

Pistä tuo päällesi. Mä käyn läpi sun vaattees ja puhelimen, Tim ilmoittaa ojentaen paitansa naiselle.

Ei niissä pitäs olla mitään ylimääräistä, Cody vähättelee vetäen paidan päälleen. Se oli lyhyt, mutta peitti tarpeeksi.

Sen päätän minä. Nyt peiton alle siitä, mun pitää kysyä pomolta mitä me tehdään ton sun kätes kanssa, kipsi on paskana ja se ei ole hyvä juttu ollenkaan, Tim selittää vetäen mustan päiväpeiton puolittain sängyn laidalle.

Mun salkku. Mä haluan sen tänne, Cody vaatii tiukasti laskeutuen makuulleen. Viileät lakanat tuntuivat taivaallisilta väsyneelle vartalolle ja nainen ei voi olla voihkaisematta ääneen mielihyvästä. Hän ei nousisi tästä ikinä!

Tilanne on kuule nyt sellanen, et mä aukaisen sen, halusit tai et. Se korsto yritti tappaa sut ja mä aion ottaa selvän mikä sä olet, Cody, sillä jos tää on sun vikas, et mun kaveri on henkitoreissaan tuolla niin se on sun kannaltas ikävämpi juttu, Tim selvittää tilannetta keräten naisen vaatteet yhteen kasaan ja vetää oven kiinni poistuttuaan huoneesta.

Pomo? Meillä saattaa olla ihan helvetin iso ongelma käsissä... Se Damienin pikkuystävä yritettiin tappaa tänään ja se tarvii tohtoria... Tim selvittää tilannetta Miken vastattua puheluun.

Lopetettuaan lyhyen puhelun mies istahtaa sohvalle ja murtaa salkun heikon lukon auki.

Myöhemmin samana iltana...

Roteva mies käy hiljaisena läpi auki murretun salkun sisältöä.

Erittäin taitava väärennös, Mike murahtaa tutkittuaan tarkkaan salkussa ollutta passia.

Ricon käsialaa? Tim epäilee silmäillessään passia. Sen mukaan makuuhuoneessa makaava nainen oli nimeltään Sharon Colleen Whittaker, kotoisin Illinoisista. Tieto tuskin piti kutinsa.

Se hyypiö, jonka tyrmäsit huolestuttaa mua. Ilmeisesti tää tyyppi on Ranskan mafiasta. Kuoleman ruusun tuoja, Lucas Herch, jonka tavaramerkkinä on uhrin viereen jätetty musta ruusu. Sellainen oli sen miehen povitaskussa, Randy Killroy selvittää löytämiään tietoja.

Damienin perässä? Vaiko tuon likan? Mike mietiskelee ääneen. Uutinen ei ollut hyvä ja se huolestutti vanhaa miestä. Mitä Damien oli tehnyt Ranskassa, jos oli saanut peräänsä niin pelottavan viestintuojan kuin nuo kuuluisat ruusut olivatkaan. Seinän takana nukkuva nainen tuskin oli aiheuttanut olemassaolollaan itselleen kuolemantuomiota.

Tim saa ottaa selvän tuosta naisesta. Viettele se vaikka, jos on tarpeen. Damien on syytä laittaa kunnon tarkkailuun, uskon ettei se mies liikkunut yksin. Mitä Damien teki, että se annettiin meille? Kitt kysyy. Damienin tiedot olivat Miken hallussa ja Timin otettua nuorukainen siipiensä suojiin eivät toiset niin hyvin tunteneet äkkipikaista nuorukaista kuin nämä kaksi tekivät.

Damien on vasikka. Takinkääntäjä, joka sai omiltaan kuolemantuomion paljastaessaan Ranskan pahamaineisen huumekartellin, ne Mustat Dahliat, muistatteko? Mike selittää.

Codyn käsi vaatii vähän fiksiä, mihin me uskalletaan se viedä? Tim muistuttaa nyökäten kohti suljettua makuuhuoneen ovea.

Ota hänet mukaan ja vie Rosalielle. Eläinlääkärihän se on, mutta samalla tavalla se röntgen toimii ja ihmiskäden kipsaamisen ei luulisi olevan vaikeaa. Pystytkö pitämään hänet täällä? Mike varmistaa keräten paperit kasaan. Nainen ei heiltä livistäisi ja Ricolla oli hyvin paljon selvitettävää passin tiimoilta.

Viikkoja myöhemmin sairaalassa...

Cody pyyhkäisee pienesti hymyillen suortuvaa veljensä silmiltä. Hänelläkin oli aivan yhtä ärsyttävä hiustupsu, joka pyrki silmille koko ajan.

Parane pian, jooko?

Pysy sinä piilossa, hitto mä en käsitä miten ne pääs meidän jäljille, Damien murahtaa ranskaksi. Mies ei voinut sanoin kuvailla sitä, miten helpottunut hän oli kohdatessaan omilla jaloillaan liikkuvan punapään.

Ne nyysi mun passin kun olisin tarvinnu sitä, Lucas... Cody kumartuu kuiskaamaan.

Hei te kaksi. Hommaanko tulkin vai jätetäänkö tapaamiset väliin? Tim puuttuu keskusteluun turhautuneena yritettyään päätellä nopean sananvaihdon aiheen.

Ei tarvitse, Tim, pidä tuo hengissä kunnes mä pääsen pois täältä, Damien virnistää vaihtaen kieltä. Punatukkainen nainen puraisee alahuultaan hermostuneena. Hänellä oli niin paljon keskusteltavaa veljensä kanssa, mutta heitä ei jätetty kahden ja Tim ei jättänyt häntä yksin mihinkään.

Me lähdetään nyt hommaamaan vaatteita Codylle, Mike haluaa jutella kanssasi, Tim ilmoittaa astuen naisen viereen ja naurahtaa työkaverinsa irvistykselle.

Damien Blairs on jo käännetty selälleen, mutta vammat vaativat vielä sairaalassa oleilua. Mustatukkainen nuorukainen oli pakottanut Timin tuomaan siskonsa näytille varmistaakseen tämän olevan kunnossa, sillä Ranskan Kuoleman ruusujen tuojat harvoin epäonnistuivat toimeksiannoissaan. Codyn elämä oli jatkuvasti veitsen terällä selvittyään täpärästi hyökkäyksestä ja Damien kiroaakin avuttomuuttaan joutuessaan luovuttamaan siskonsa työkaverinsa käsiin.

Hänen pitäisi jossain vaiheessa kertoa mikä tai kuka tuo punapää oli hänelle, mutta Damien ei tiennyt, milloin olisi hyvä ottaa aihe puheeksi ja mitä Coriannalle sen jälkeen tapahtuisi tämän tultua maahan väärillä papereilla. Pahimmassa tapauksessa nainen päätyisi takaisin Ranskaan.

Haluatko sä sitten viiniä, kun kerran olet Ranskasta vai kelpaako ihan olut? Mä voin tietty pizzan maksaa, mut vinkun joudut maksamaan itse, Tim varmistaa heidän päästyä kantamuksineen pienestä vaatekaupasta. Mies oli melkein joutunut pakottamaan naisen ostamaan kaksin kappalein paitoja ja housuja naisen yrittäessä selittää väliin pärjäävänsä yksillä. Alusvaateosastolla hänellä oli hauskaa seuratessaan Codyn hätäisiä valintoja ja suorittanut sitten viimein omin päin loput ostokset. Hänen valitsemillaan yöpuvuilla ja alusvaatteilla ei ollut kuin yksi varteenotettava käyttötarkoitus ja se olisi hetki, kun hän ne riisuisi naisen päältä.

Mä en ikinä ole perustanut viineistä. Olut käy hyvin, Cody vastaa nostamatta katsettaan kuitista. Piru, että piilottelu kävi kalliiksi.

Kuule et sä ole mulle mitään velkaa... Tim virnistää arvaten naisen mietteet.

Mä maksan kaiken. Tavalla tai toisella, Cody lupaa taittaen kuitin takin taskuun ja ottaa vastaan valmiiksi sytytetyn savukkeen.

Okei... Katsotaan illalla mihin päädytään.

Sulla on upee auto... Liikahtaako?

Ihan tarpeeksi. Mä veisin sut illan kisoihin tänään, jos kerran tykkäät nopeesti liikahtavista autoista, mut se on liian riskaabelia,

Entä jos mentäs vaan kattomaan? Hitto mä en ole pitkään aikoihin ollu paikalla ja... Cody innostuu. Tim vilkaisee naurahtaen innosta loistavia vihreitä silmiä ja pudistaa päätään.

Olkoon sitten, mut oot sitten ihan iholla,

Sovittu! Hetken Cody puntaroi miehen sanoja, mutta unohtaa ne paikanpäälle päästyään ja melkein kiskoo miehen ulos autosta.

Tim todellakin piti huolen siitä, ettei nainen katoaisi kisojen sekavassa kakofoniassa pitämällä tätä tiukasti kädestä kiinni heidän liikkuessa alueella.

Cody! Mitä likka? Sua ei ole näkynyt sitten viimeks. Joku huikkaa helmiäispinkin Mustangin konepellin viereltä.

Emmett. Ikuinen kakkonen, Cody nyökkää irvistäen auton värille, Mä tiesin, ettei sulla ole munaa ajaa autoa, mutta tuo väri on jo pohjanoteeraus sultakin. Kasvata pallit,

Heti, kun lähdet treffeille mun kanssa, piilokives, Emmett kuittaa silmäillen uteliaana naisen vierellä olevaa miestä ennen kuin tunnistaa tämän, Hardin? Oletko sä muka saanut pesää tuolta pihtarilta?!

Cody haluaa miehen peittonsa alle, ei tuollaista maitopartaa... Tim tuhahtaa halveksivasti. Hän ei arvostanut Emmett Shiloa yhtään.

Jos vaikka otetaan huomioon se, ettei mua kiinnosta ruosteiset kardaanit. Ne ei voitelemalla parane, Cody sivaltaa kätkien hämmennyksen. Miksi Tim käyttäytyi noin? Aivan kuin he olisivat yhdessä?

Sun kanssas ei mun akseli pääse ruostumaan, babe. Mennäänkö katsomaan ekaa lähtöä? Tim ehdottaa kietoen kätensä naisen lanteille.

Sulla ei ole... Codyn sapekas vastalause katkeaa lyhyeen miehen painaessa huulensa naisen huulille yllättäen punapään täysin.

Mmm... Mä tiesin sen, Tim virnistää tyytyväisenä irrottautuen viimein syvästä suudelmasta.

Oh... Cody henkäisee säikähtäneenä.

Sun huulet on luotu suutelemiseen. Älä kuvittelekaan, että mä pyytäsin tuota anteeksi,

Mut...

Onks sulla ja Damienilla suhde? Meinaan etten ota siltä turpaan sen takia, et suutelin sua ja se sattuu painamaan sua, Tim varmistaa itseensä tyytyväisenä nähdessään Codyn hämmennyksen ja kevyesti punehtuneet posket. Pienen epäröinnin jälkeen nainen oli viimein vastannut innokkaasti yllättävään suudelmaan.

Mä en Damieniin koskis mistään hinnasta... Cody vastaa hetken mietittyään ja sytyttää savukkeen rauhoittaakseen poukkoilevia hermojaan.

Hyvä, muuta tietoa mä en tarvitse. Mitä luulet? Kumpi voittaa? Tuo punainen Ford vai Toyota? Tim vaihtaa lennosta puheenaihetta saadakseen punapään rentoutumaan. Jostain syystä mies oli tyytyväinen naisen hämmennykseen. Cody-nimisellä punapäällä ei reaktion mukaan hirveästi ollut kertynyt kokemuksia ainakaan miesten parista. Se helpotti suunnattomasti Timin toimeksiantoa vietellä tämä.

Tuo Mustangin omistaja on ääliö. Jos joku muu ajaa sen puolesta, niin Toyotan kuski jää tuijottamaan perävaloja, Cody vastaa kiinnittäen huomionsa autoihin.

Corianna Blairsia hermostutti. Ja aivan vietävästi hermostuttikin.

Kolme viikkoa vaalean miehen kanssa olivat saaneet hänet jo nauramaan tämän kuivalle huumorille ja toivomaan kaiken olevan toisin.

Etteivät he koskaan olisi sotkeutuneet Ranskan pahamaineiseen mafiaan.

Ettei hän koskaan olisi suostunut Samin itsepintaisiin vaatimuksiin lähteä elokuviin.

Tim Hardin kiinnosti tavalla, joka sai Codyn huokaamaan yrittäessään keskittyä kisaan. Hän ei koskaan ymmärtänyt parisuhteen anatomiaa, sillä ainoa vakavampi seurustelusuhde oli päättynyt teholle Samuel Perrin luultua hänen päätyneen toisen miehen mukaan erään epäonnisen illan jälkeen. Damien oli onneksi sinä iltana tullut ilmoittamatta käymään ja Sam oli kokenut nuoren miehen raivon tämän nähdessään siskonsa makaavan tiedottomana lattialla murtuneine sormineen ja mustiksi hakattuine silmineen. Corianna otti toivuttuaan poikamaisen lempinimen käyttöönsä ja unohti niukat topit ja korkokengät. Damien puolestaan otti siskonsa luokseen kyselemättä tarpeen vaatimaa aikaa ja heidän välisensä suhde oli lujittunut murtumattomaksi.

Missä oli Damien, siellä oli Cody. Yleensä heitä luultiin pariskunnaksi ja harvoin heillä oli viitseliäisyyttä valottaa asian oikeaa puolta, sillä vaikka Cody ei kokemuksensa jälkeen uskaltanut ottaa kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen niin Damien piti hänestä huolen palaamalla jokaisilta treffeiltään yöksi kotiin naisten suureksi pettymykseksi. Mutta sillä ei ollut nuorukaiselle merkitystä, sisko oli kaikista tärkein. Pisin ero heidän välillään oli syntynyt Damienin joutuessa pakenemaan Yhdysvaltoihin Codyn jäädessä Ranskaan. Ne 18 kuukautta olivat olleet heidän elämänsä pisimmät.

Siivottuaan iltapalaksi haetun pizzan jäänteet Tim heittäytyy sohvalle makoilemaan harmistuneena. Hän oli jo suunnitellut päätyvänsä makuuhuoneen puolelle, eikä todellakaan nukkumaan. Mutta ei, nainen oli torpannut tavoitteet vajoamalla omiin ajatuksiinsa kisojen loppupuolella eikä ollut lämmennyt vaivihkaisille iskuyrityksille vaan oli lukittautunut kylpyhuoneeseen syötyään. Toivottavasti Mikella ja Kittillä oli parempi tuuri Damienin kanssa.

Sillä välin kylpyhuoneessa...

Huurtunut peili paljastaa kostean käden pyyhkäisyn jälkeen hiuksiaan kuivaavan punapäisen naisen.

Cody manaa ääneen kihiseviä ajatuksiaan.

Tim oli suudellut häntä toisenkin kerran, autossa kisojen loputtua ja aivan kuten kisapaikallakin, yhtä yllättäen.

Eikä hän voinut olla vastaamatta siihen ja tilanteen muisto sai hänet jostain syystä hymyilemään kuin idiootti. Kapeat huulet hänen omia vasten ensin varovaisena, sitten huimaavan vaativina… Luoja, vatsan pohjalla tuntui vieläkin kihelmöintiä ja häntä hengästytti...

Voi helvetti... Hänen olisi syytä häipyä täältä ja helvetin nopeasti ennen kuin tapahtuisi jotain mitä ei saisi peruttua. Olihan Samkin ollut ihana ennen sitä hirveää iltaa...

Ovelta kuuluva koputus saa naisen palaamaan takaisin maan pinnalle ja kuivaamaan itsensä loppuun ripeästi.

Pieni hetki.

Nainen vilkaisee pikaisesti kulman takaa sohvalla pelkissä boxereissaan istuvaa miestä.

Sun huki. Mihin mä pyyhkeen jätän?

Jätä sinne, mulla on pesuvuoro huomenna, Tim vastaa pysähtyen naisen kohdalle pyyhe hartioillaan. Codyn vaivihkainen silmäily sai hänet hymyilemään, käytitkö sä mun saippuaa?

Ei siellä ollu muutakaan, Cody vastaa hengästyneesti. Hän ei meinannut saada silmiään irti noista treenatuista vatsalihaksista ja hyvin muodostuneista rintalihaksista.

Jääkaapissa on olutta jos haluat, mulla ei mene kauaa, Tim kehottaa jättäen tarkoituksella oven lukitsematta sillä häntä ei haittaisi jos nainen haluaisi tulla selänpesuun… Tai jotain...

Pukeuduttuaan Cody istahtaa sohvalle purren hermostuksissaan peukalon kynttä. Hän oli purkanut ostokset kasseista sängylle ja alusvaatteet olivat saaneet hänet henkäisemään terävästi. Mustaa pitsiä ja satiinia. Sähkönvihreää kangasta, joka liukui sormissa. Cody tiesi, ettei hänen pitäisi, mutta hän oli silti sovittanut päälleen kuultavan vihreää satiinipyjamaa, joka ylsi reiden puoliväliin asti. Hän ei muistanut milloin oli viimeksi pukeutunut johonkin niin sensuelliin vaatteeseen ja olikin jättänyt sen päälleen mennessään jääkaapille.

Oh... Cody... Tim henkäisee terävästi nähdessään sohvalla istuvan naisen. Lanteilla roikkuva paksu pyyhe onneksi kätki senhetkisen reaktion, mutta ei pelastanut hämmennykseltä. Cody olikin pukeutunut hänen valitsemaansa viettelevään pyjamaan t-paidan sijasta. Pyjamaan, joka paljasti hoikkaa vartaloa juuri sopivasti. Se, mitä vaatekappale peitti, sai miehen haluamaan takaisin makuuhuoneeseen selvittääkseen mitä sieltä löytyisikään.

Corianna. Mun oikee nimi on Corianna, nainen viimein puuskahtaa ujostellen sohvalta tuijottaen tiiviisti avattua olutta. Miksi hän paljasti nimensä? Eihän Tim sitä edes kysynyt!

Corianna... Mies kuiskaa maistellen kuulemaansa nimeä. Se oli yhtä seksikäs mitä naisen varovainen katse lupasi. Älä piilota itseäsi... Mä haluan sua ja ihan helvetisti...

Tim... Mä en ole... Cody kirahtaa epävarmana. Hän vaistoaa jo sohvalta miehen sanomattoman vaatimuksen, jota hänen vartalonsa ei halunnut vastustaa. Aivan kuin hän olisi herännyt uuteen päivään.

Tule tänne, babe, Tim murahtaa käheästi päästyään sohvalle ja vetää naisen syliinsä istumaan hipaisten hellästi tämän korvanlehteä.

Cody sulkee silmänsä jännittyneenä. Sillä hetkellä hänen maailmansa ei mahtunut mitään muuta kuin miehen sormien hellä, vaativa kosketus ja tihenevä hengitys. Paksun pyyhkeen läpi tuntuva kovuus saa hänet värisemään odotuksesta.

Huulien hellä pyyhkäisy kaulalla saa Codyn henkäisemään terävästi ja Tim nostaa hänet vahvoille käsivarsilleen kantaakseen naisen makuuhuoneeseen.

Jättimäiseen sänkyyn päädyttyään nainen tuntee vaativat kädet lanteillaan ja hampaiden kevyen nirhaisun nänneillään. Se sai hänet parahtamaan ja kohottamaan lanteitaan vaatien lisää. Tim kohottautuu suutelemaan naista. Nivusista nouseva paine yrittää jo kiirehtiä häntä työntymään naiseen, mutta jokin saa miehen etenemään rauhallisemmin kuin ensin aikoi.

Codyn reaktiot pieniinkin kosketuksiin sai miehisen itsevarmuuden jonnekin uusiin ulottuvuuksiin ja hän tietää saavansa naisen vielä huutamaan ääneen ihan pelkästä nautinnosta.

Tim... Ooh... Cody kirkaisee miehen sormien hakiessa tietään hänen sisäänsä. Selkä kaartuu nautinnosta kokeneiden sormien löytäessä herkän pienen nupuran.

Helvetti... Corianna... Cody... Oletko sä... Neitsyt vielä? Tim yllättyy tuntiessaan pienen esteen naisen sisällä tämän vapistessa ensimmäisen orgasmin jälkimainingeissa.

Hämillään Cody nousee istumaan vilkaisten miestä pikaisesti.

Mä yritin sanoo siitä sulle, hän puuskahtaa vaivaantuneena. Cody halusi piiloutua peiton alle jouduttuaan tunnustamaan olevansa 27 vuoden ikäisenä vielä aivan kokematon, sillä koskaan aikaisemmin se ei haitannut näin paljoa. Koskaan aikaisemmin sillä ei ollut mitään väliä.

Hei... Ei se mitään. Oletko sä okei? Tim varmistaa hipaisten hionnutta poskea. Hellä kosketus saa naisen rauhoittumaan ja hymyilemään.

Olen mä. Joo. Se oli...

Shh... Meidän on parempi rueta nukkumaan nyt.

Häh? Siis mihin sä nyt menet? Cody ihmettelee Timin noustessa sängystä. Eikö tämä johtanut mihinkään muuhun?! Johtuiko miehen lähtö vain siitä ettei hän tiennyt mitä tehdä?!

Sohvalle, siellähän mä olen tän ajan nukkunu, Tim muistuttaa kaivaen laatikosta boxereita. Mies olisi ollut valmis jatkamaan ihan loppuun asti, mutta se saisi nyt odottaa... Hän halusi Coriannan ensimmäisen kerran olevan jotain muuta kuin raju purkautuminen.

Ai... Tuota... Jos sä haluat tai sulle käy niin mähaluisinettäsänukkusitmunvieressä... Cody henkäisee nopeasti vetäisten peiton leukaan asti. Hän oli vieläkin uuvuksissa elämänsä mahtavimmasta kokemuksesta. Vaikka vartalo väreili vieläkin jonkin odotuksesta, oli hän melkein nukahtamaisillaan.

Jo oli aikakin... Tim virnistää vallattomasti mennen sammuttamaan valot olohuoneesta ja heittäytyy naisen viereen oman peittonsa kera.

Pitäisitkö minusta kiinni? Naisen ääni kuiskaa pimeydestä ja Tim onnittelee itseään. Tämä ilta oli päättynyt paremmin kuin hyvin, vaikka olikin joutunut pidättäytymään tajuttuaan naisen olevan vielä neitsyt. Kietoessaan käsivartensa hoikan vartalon ympäri vetääkseen naisen lähemmäs hän ei voi olla huokaisematta tyytyväisyyttään.

Cody havahtuu siihen, että hänellä oli kuuma ja jonkun käsivarsi oli edelleenkin hänen ympärillään, Tim nukkui vielä joten nainen yrittää kiemurrella pois noustakseen ylös varoen herättämästä miestä.

Älä karkaa, babe... Käheä murahdus paljastaa yrityksen turhaksi, ja niinpä Cody käännähtää kohdatakseen sinisten silmien huvittuneen katseen.

Mä paistun tähän... Cody virnistää vaivaantuneena.

Sä tulet vielä kuumenemaan lisää, mä lupaan sen, Tim kuiskaa vetäisten peiton syrjään. Miehen huulet hamuavat naisen kaulaa ja korvalehteä käden hivuttaessa yöpaitaa ylöspäin. Cody vastasi halukkaasti suudelmaan ja se sai miehen kiihtymään. Siitä tuntui