Aurora ja Molly

By Anna Amnell

Omapäisen Auroran tarina nyt myös nuorimmille lukijoille sovitettuna!Suomalaistyttö Aurora muuttaa 1900-luvun alun Suomesta Kanadaan, ja asettuu palvelustytöksi Vaahteralaakson kartanoon. Vaahteralaaksossa Aurora kohtaa myös muita kartanon asukkaita, kuten Irlannista Kanadaan muuttaneen orvon palvelustytön Mollyn. Molly oppii Auroran seurassa lukemaan, ja uusi ympäristö tarjoaa ystävyksille monen monta jännittävää kokemusta.Historiallinen lastenromaani tutustuttaa nuoret lukijat Aurorasta kertovan trilogian tapahtumiin myös Molly-kaverin näkökulmasta. Kiehtova aika Kanadassa tuo molemmille tytöille mukanaan kutkuttavia kokemuksia ja uusia tuulia.Suomalaistyttö Aurora seikkailee Kanadassa sekä Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Dec 16, 2022
• ISBN: 9788728403761

Book preview

Aurora ja Molly

Copyright © 1999, 2022 Anna Amnell and SAGA Egmont

All rights reserved

ISBN: 9788728403761

1st ebook edition

Format: EPUB 3.0

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrievial system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

www.sagaegmont.com

Saga is a subsidiary of Egmont. Egmont is Denmark’s largest media company and fully owned by the Egmont Foundation, which donates almost 13,4 million euros annually to children in difficult circumstances.

Tämä kirja on omistettu

neljälle isoäidille:

Anna Kolehmainen, Victoria Chevalier,

Roz Cochrane ja Fleurette Lamarre

Keltaisen talon Aurora

Suomeen oli tullut takatalvi. Vaikka oli jo kevät, järvet olivat kovassa jäässä ja korkeat lumikinokset kohosivat pienen kirkonkylän talojen ympärillä. Järven rannalla oli keltainen talo, josta nousi iloinen savupatsas suoraan ylös taivaalle.

Aurora Koivu asui keltaisessa talossa kahdestaan vanhan palvelijattarensa Hilman kanssa. Auroran äiti oli kuollut ja isä oli matkustanut ulkomaille.

Auroran kodissa leijaili herkullinen pullantuoksu, sillä Hilma oli keittiössä leipomassa. Aurora oli lukenut juuri läksynsä ja oli Hilman luona odottamassa, että saisi maistaa tuoretta pullaa. Hänestä oli hauskaa auttaa Hilmaa ja puuhailla keittiössä.

— Otapas nyt pullat uunista, Hilma pyysi, ja Aurora nosti pullapellin varovasti pois. Pullat olivat pulleita ja pyöreitä. Aurora ripotteli niiden päälle sokeria.

— Nyt rinkiläletti pellille ja uuniin. Varovasti, Hilma neuvoi.

— Tuleeko meille harvinaisvieraita, kun Hilma laittaa rinkiläletin? kysyi Aurora.

Hilma ei ollut kuulevinaankaan, vaan jutteli omia juttujaan: — On se hyvä, kun sinä olet minulle apuna. Minä olen jo tullut niin vanhaksi.

— Ei Hilma mikään vanha ole. Kuka meille on tulossa kylään? Aurora kysyi uudestaan.

— Semmostahan se on, Hilma mutisi. — Sinä oot jo onneksi iso tyttö, rippikoulun käynyt.

— Ei kai vain Johanna-täti ole tulossa? kysyi Aurora.

— Mistäs tuon arvasit? Hilma sanoi ja naurahti.

— Hilma tietää itsekin, että minä en pidä Johanna-tädistä, Aurora sanoi.

— Eihän hänestä taida pitää monet muutkaan, Hilma myönsi. — Mutta lähisukulainen hän on sinulle. Oman isäsi sisko.

Aurora haukkasi palan lämmintä pullaa. Se ei maistunutkaan enää niin hyvältä kuin hän oli odottanut.

Johanna-täti komenteli kaikkia, varsinkin miestään, joka oli poikalyseon rehtori. Nyt kun Johanna-tädin kaikki kuusi tytärtä olivat menneet naimisiin ja muuttaneet pois kotoa, hän aivan himoitsi komennella toisten ihmisten lapsia. Aina hän oli jakelemassa käskyjä Aurorallekin: Niistä nenäsi! Pyyhi jalkasi! Seiso suorana!

— Mitä varten Johanna-täti tulee meille käymään? Aurora istui halkolaatikon päällä ja heilutteli hermostuneesti jalkojaan.

— On kai se kerrottava, jotta saat tottua siihen asiaan, Hilma sanoi huokaisten ja istahti pöydän ääreen. — Sinun pitää mennä ensi syksynä Johanna-tädin luo koulukortteeriin.

— Johanna tädin luo asumaan! Minkä tähden? Enkö minä saa asua enää kotona? Aurora ihmetteli.

— Milläs kyydillä sinä menisit kouluun, kun isäsi on Kanadassa ja naapurin pojatkin lähtevät Ruotsiin? Pelkäävät joutuvansa Venäjälle sotaväkeen, Hilma selitti.

— Entä jos minä menisin Emman kotiin koulukortteeriin? Tulisin aina lauantaisin pyhänseuduksi kotiin, vaikkapa vossikalla, Aurora keksi ehdottaa. Emma oli Auroran paras ystävä. Hän asui koulun lähellä, ja Emma ja hänen äitinsä olivat yhtä mukavia kuin Hilma. Emman äiti oli asunut lapsena Englannissa ja oli opettanut englantiakin Emmalle ja Auroralle.

— Minä kysyin jo sitä, Hilma sanoi. — Mutta Emman mamma on alkanut sairastella ja aikoo muuttaa Viipuriin siskonsa luo. Siitä ei vielä tiedä Emmakaan. Mutta kylläpäs tuo aika rientää, sanoi Hilma vilkaisten keittiön seinäkelloa. — Minunhan piti pistäytyä lukkarinlesken luona. Otetaanpas ensin se pullarinkiläuunista.

Hilma laittoi lämpiäispullia viemisiksi lukkarinleskelle. Pukiessaan päälleen takkia ja huivia hän jutteli: — Ennen aikaan, vanhan keisarin aikana, kaikki oli niin mukavasti. Keisari eleli siellä Pietarissa ja antoi meidän suomalaisten olla rauhassa.

— Tämä nuori keisari ei taida oikein tietää, miten olla keisari. Auroran pitää