Lipuntarkastaja - 3 innostavaa eroottista novellia

By Andrea Hansen

Kun tekee töitä kotona, tulee silloin tällöin tuijottaneeksi hieman liian pitkään ikkunasta. Erityisesti, kun sisko on herättänyt kiinnostuksen kaduilla kiertelevää, hävytöntä nuorta pysäköinninvalvojaa kohtaan. Tarkkailtuaan miestä jonkin aikaa ja opittuaan hänen laskelmoivan toimintatapansa nainen päättää kohdata miehen. Mutta kun hän sitten seisoo kasvokkain miehen kanssa, hän kokeekin aivan erityistä vetovoimaa ja tajuaa, että miehen tarkkailun syynä olikin jokin aivan muu kuin miehen toiminta työssään...Tämä kokoelma sisältää seuraavat novellit:PysäköinninvalvojaLipuntarkastajaSyntymäpäivä Norjassa -

• Language: Suomi
• Publisher: LUST
• Release date: Apr 28, 2022
• ISBN: 9788726998290

Book preview

Andrea Hansen

3 innostavaa eroottista novellia Andrea Hansenilta

Lust

3 innostavaa eroottista novellia Andrea Hansenilta

Translated by LUST Translators

Original title: 3 exciting erotic short stories by Andrea Hansen

Cover image: Shutterstock

Copyright © 2018, 2021 Andrea Hansen and LUST

All rights reserved

ISBN: 9788726998290

1. e-book edition, 2021

Format: EPUB 3.0

All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrievial system, or transmitted, in any form or by any means without the prior written permission of the publisher, nor, be otherwise circulated in any form of binding or cover other than in which it is published and without a similar condition being imposed on the subsequent purchaser.

Psäköinnivalvoja - eroottinen novelli

Pysäköinninvalvoja

Olen sisareni luona, kun ensimmäisen kerran huomaan pysäköinninvalvojan. Tällä hetkellä äitiyslomalla oleva sisareni asuu vain parin kadun päässä kodistani. Sopii siis erinomaisesti, että käyn hänen luonaan silloin tällöin aamukahvilla, olenhan yrittäjä ja teen töitä kotona. Kun ei ole työkavereita, on mukava pitää taukoa keskustelun merkeissä. Minulla ja sisarellani on vain parin vuoden ikäero. Olemme olleet läheisiä koko elämämme ajan. Hänen kotinsa on siisti ja kaunis. Suuria viherkasveja huoneissa ja intialaisia koristetyynyjä Ilvan sohvalla.

Minusta on mukava käydä hänen luonaan. Hänen asunnossaan on rento ja naisellinen energia, vaikka hän ja hänen miehensä ovat vastikään tulleet vanhemmiksi ensimmäistä kertaa. Mietin usein, miten tämä onnistuu heiltä. Sisareni on kaunis. Hän on kerännyt hiuksensa huolettomalle nutturalle, ja hänellä on pehmeän vaalean yöpaitansa päällä upea silkkikimono. Hän hymyilee leveästi avatessaan oven.

Kun olimme nuorempia, matkustimme yhdessä Pariisiin, vain hän ja minä. Olemme molemmat vartaloltamme samanlaisia, ja ranskalaiset vaatteet sopivat meille täydellisesti. Olemme aina pitäneet suuresti uimisesta ja uineet yhdessä, kunnes aikuisina emme enää ole voineet sitoutua samalla tavalla säännölliseen tekemiseen. Joskus, kun olemme seisseet alastomina vierekkäin, minun on ollut vaikea erottaa meitä toisistamme. Ehkä minun hartiani ovat hieman leveämmät, ehkä hiukseni ovat hieman vaaleammat. Mutta luonteiltamme olemme erilaisia. Toisin kuin minä, sisareni on aina ollut taipuvainen toimimaan normien mukaan. Hän on ollut Jakobin kanssa useita vuosia, ja he ovat aina tienneet, mitä haluavat. Oman asunnon, säännölliset tulot ja perheen. Kun tapaamme perheen kesken, on selvää, että vanhempieni on helpompi ymmärtää sisareni viettämää elämää ja suhtautua siihen. Mutta toisaalta perheen kesken on monia asioita, joista ei puhuta.

Tänään hän sattuu seisomaan ikkunan ääressä heijaamassa vastasyntynyttä poikaansa sylissään, kun juttelemme.

– Katso tuonne, hän sanoo ja osoittaa ulos ikkunasta.

Menen hänen viereensä ja seuraan sormea katseellani hänen hartiansa takaa. Hän pudistaa kevyesti päätään. Alhaalla kadulla seisoo nuori mies mustassa univormussa, pysäköinninvalvoja. Hän seisoo kadun toisella puolella, melkein piilossa rappukäytävän syvennyksessä. Silloin tällöin hän astuu esiin ja tutkailee maisemaa aivan kuin hän olisi piilossa joltakulta. Hymyilen.

– Mitä tuolla tapahtuu? kysyn.

– Tuo on niin röyhkeää, sisareni sanoo.

Hän kertoo nähneensä miehen viime aikoina joka iltapäivä. Kun mies tulee, hän tarkastaa ensin kaikki parkkikiekot ja sitten kellonsa. Kun hän on löytänyt auton, joka on lähellä sakottamisrajaa, hän ei jatkakaan matkaansa. Sen sijaan hän asettuu piiloon alaoven viereiseen syvennykseen ja odottaa siellä sitä minuuttia, jolloin hän voi kirjoittaa sakon. Sillä hetkellä hän astelee esiin kuin karhu, ja hetkessä auton etuikkunassa liehuu sakkolappu. Sen jälkeen hän kiiruhtaa eteenpäin. Hän haluaa mielellään välttyä kohtaamasta auton omistajan ärtymystä, kun tämä näkee, että sakko on kirjoitettu vain minuutti pysäköintiajan umpeutumisen jälkeen.

En oikein usko, että pysäköinninvalvojan ammatti olisi erityisen rentouttava. Se taitaa olla vain aavistuksen parempi kuin konduktöörin ammatti.

Sisarenpoikani on herännyt ja ääntelee. Sisareni keikuttaa vatsallaan olevaa lasta hieman lujempaa edessään katsellen samalla pysäköinninvalvojaa. Hän ja hänen miehensä ovat useita kertoja saaneet parkkisakon ylitettyään parkkiajan minuutilla, ja nyt, kun sisareni on kotona, hän on onnistunut paljastamaan pysäköinninvalvojan systeemin.

– Aikamoinen lurjus, hän sanoo.

– Hänen sietäisi saada selkäänsä.

Nauramme. Sisareni ja hänen miehensä ovat yrittäneet soittaa kaupungille erityisesti yhdestä sakosta, mutta he saivat vain vastauksen, ettei pysäköinninvalvoja sinänsä tee mitään väärää. He eivät voisi valvoa toimistolta, miten yksittäiset pysäköinninvalvojat käyttävät aikansa ja tekevät työnsä. Jos auto on ollut parkissa liian pitkään eikä siitä ole maksettu, silloin sakko on maksettava. Sisareni elehtii vilkkaasti vapaalla kädellään ja matkii toimistonaista, jonka toiminnasta hän ei selvästikään ollut vaikuttunut.

– Tuollaiset sakkosäännöt ovat niin jäykkiä. Tuntuu kuin ennen vanhaan olisi ainakin voinut puhua siitä, puhua itsensä vapaaksi sakosta.

Nauramme jälleen. Siskoni istuutuu takaisin pöytään ja kaataa lisää kahvia. Jään hetkeksi seisomaan ja katsomaan pysäköinninvalvojan toimia likaisen ikkunan läpi. Olemme kolmannessa kerroksessa. Hän on melko kaukana, mutta näyttää hoikalta. Hän näyttää jopa suorastaan liian nuorelta ollakseen pysäköinninvalvoja. Ehkä oletukseni on väärä, mutta mielessäni kaikki pysäköinninvalvojat ovat vanhempia ja tukevahkoja. Sellaisina heidät ainakin muistan niistä satunnaisista katseista, joita olen heihin luonut vuosien varrella. Oletettavasti täytyy olla hyvin erityislaatuinen ihminen pitääkseen tuollaisesta työstä. Ei taatusti ole ketään, joka ilahtuisi pysäköinninvalvojan näkemisestä, kun tämä on hoitamassa hommaansa. Siinä saa taatusti kokea uhkailua ja kuulla huutoa, kun jää kiinni itse teosta kirjoittamasta sakkolappua. Siksi sisarenikin varmasti sai juuri sen vastauksen soitettuaan toimistoon. He ovat taatusti tottuneet tuonkaltaisiin puheluihin.

– Tuo ei todellakaan voi olla kovin mielekästä työtä, totean ja nostan mukin huulilleni.

– Ei, hän vastaa.

– Ehkäpä hauskuus pitääkin luoda itse.

Kun lähden kotiin aika pian tämän keskustelun jälkeen, tiirailen pysäköinninvalvojan perään, mutta hän ei ole enää kadulla. Joissain tuulilaseissa on sakkolaput. Ne muistuttavat kaupan kuitteja, jotka lepattavat tuulessa.

Ilma tuntuu viileältä kasvoillani. Talvi on tulossa melko pian. Kylmyys tunkee jalkapohjieni läpi, ja pian minun on vaihdettava talvisaappaisiin. Kiedon takin kiinni ja vedän syvään henkeä kävellessäni. Kun muut ovat töissä, asuntoja ympäröivillä kaduilla on omituisen hiljaista.

Se tuntuu aivan erityiseltä rauhalta. Tuntemani häiriöttömyys on harvinaista, ja siksi sitä on arvostettava. Se on häiriöttömyyttä, jota minulla ei todellakaan ollut, kun olin toimistossa töissä kiinteillä työajoilla ja ruuhkissa niin meno- kuin paluumatkallakin. Katselen sinistä taivasta. On hassua, miten huomio kiinnittyy tarkasti johonkin, mitä ei muuten ole koskaan huomannut. Siskoni kertoi, että hän ei oikeastaan muita nähnytkään kuin raskaana olevia naisia aikana, jolloin he yrittivät saada lasta. Heitä ei kuitenkaan ollut normaalia enempää, sisareni vain kiinnitti heihin huomiota. Niin ainakin yksi sairaanhoitaja