Sohvaperunasta ikiliikkujaksi

By Janne Viljamaa

Eivätkö uuden vuoden lupaukset liikunnan aloittamisesta ikinä pidä? Vai jääkö jumppaan osallistuminen helposti välistä, jos televisiosta tulee jotain kiinnostavaa? Etkö kehity liikunnassa niin paljon kuin haluaisit? Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa neuvoo, kuinka tehdä liikunnasta pysyvä osa arkea – ja kuinka liikunnasta voi saada maksimitehot irti myös psyyken kannalta. Kirja antaa neuvoja myös siihen, kuinka muokata ruokavalio liikkujalle sopivaksi."Sohvaperunasta ikiliikkujaksi" tarjoaa apua liikunnan lisäämiseen ja motivaation puutteeseen. -

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Sep 6, 2021
• ISBN: 9788726848328

Book preview

Muuta villit visiosi todeksi

Onnistuminen alkaa ajatuksista. Siksi ei ole yhdentekevää mitä ajattelet ja miten ajattelet.

Aivoja voi naruttaa

Aivot voi ladata myönteisellä tai kielteisellä aineksella. Myönteisten ja kannustavien ajatusten ajatteleminen vie yhtä paljon energiaa kuin kielteistenkin. Turhan usein ajattelu kuitenkin lipsahtaa kielteisyysvaihteelle. Ei millään huvittaisi lähteä harjoittelemaan, kun on niin ikävä ilmakin, synkistelee treenaaja. Samalla tavalla synkkä pilvi laskeutuu työpaikalle raahautuvan päälle: Taas on pakko lähteä työhön, ja tuskin tästäkään päivästä kovin erikoinen tulee. Kun aivot lataa kielteisillä mielikuvilla, muodostuvat synkät ajatukset uskomuksiksi ja alkavat ohjata toimintaa väärään suuntaan. Ikäviä ajatuksia mielessään toisteleva saa aivonsa uskomaan, ettei mikään onnistu, eikä kannata edes yrittää.

Jos harjoittelija saa maalattua mieleensä kuvan onnistumisesta, aivot alkavat uskoa, että onnistuminen onkin jo nurkan takana. Tunnetussa kokeessa mitattiin laboratorio-olosuhteissa aivojen reagointia todellisiin ja kuviteltuihin tapahtumiin. Tutkittavat kuulivat laukauksen äänen, koiran juoksun huoneen poikki ja naisen huudon. Todellisten äänien jälkeen tutkittavat saivat kuvitella mielessään aiemmin kuvatut äänet. Kun aivokäyriä vertailtiin, tutkijat huomasivat, että molemmat käyrät olivat täysin samanlaisia. Jos henkilö pystyy muodostamaan mieleensä todentuntuisen kuvan jostakin asiasta, eivät aivot osaa erotella onko kyseessä aito kokemus vai mielikuva.

Usein rakennamme mieleemme liiankin aidontuntuisia mielikuvia epäonnistumisesta. Esimerkiksi siitä, miten julkinen esiintyminen epäonnistuu äänen väristessä ja käsien täristessä. Jos käyttäisimme saman energian onnistuneen suorituksen miettimiseen, siihen miten puhe soljuu ja ajatus tuikkii kirkkaana, sujuisi itse esityskin mainiosti. Aivot pitää kääntää pois kielteisyysvaihteelta heti, kun negatiivisuus vyöryy päälle. Näin myönteisestä suhtautumisesta tulee kuin varkain automaattista. Opimme suhtautumaan asioihin valoisasti ja rakentavasti sen kummemmin miettimättä, kun negatiivisuudelta on katkaistu virta.

Chicagon yliopistossa suoritettiin toinen tunnettu mielikuvien tehokkuutta kartoittava koe. Siinä tutkittiin visualisoinnin vaikutusta koripallon vapaaheittotarkkuuteen. Tutkittavat jaettiin sattumanvaraisesti kolmeen ryhmään. Yksi ryhmistä harjoitteli vapaaheittoja tunnin ajan joka päivä. Toinen ryhmä suunnisti koripallokentälle, mutta heitä kiellettiin koskemasta koripalloon. Tämä ryhmä ainoastaan visualisoi onnistuneita heittoja mielessään. Kolmas ryhmä ei visualisoinut eikä heittänyt. Tätä ryhmää kiellettiin edes ajattelemasta koripalloa. 30 päivän kuluttua ryhmien kehitys vapaaheittotarkkuudessa testattiin. Harjoittelemattoman ryhmän vapaaheittotarkkuus ei parantunut, vaan monilla se itse asiassa laski. Ryhmä, joka oli harjoitellut heittämistä paransi tarkkuuttaan 24 prosenttia. Tutkimuksen suurin yllätys oli mielikuvaheittäjien kohdalla. Tämä koripalloon koskematon visualisointiryhmä paransi heittotarkkuuttaan peräti 23 prosenttia eli lähes yhtä paljon kuin ahkerasti heittänyt ryhmä.

Mitä hyötyä tästä kaikesta on?

Mielikuvaharjoittelusta on jokaiselle treenaajalle todellista hyötyä. Jos silmiensä eteen saa hahmoteltua kuvan itsestään jo tavoitteensa saavuttaneena, lihaksikkaana ja kiinteänä, alkaa mielikuva toimia tavoitteen mukaisesti. Jos jatkuvasti näkee itsensä velttona ja saamattomana olohuoneen sohvaan jumittuneena, toimii tämäkin mielikuva suuntaa antavana. Jos mielikuvasta saa luotua mahdollisimman todentuntuisen, pystyy tavoitteita kohti suunnistamaan paljon paremmin. Voit yrittää nähdä ja kokea kaikki tilanteeseen kuuluvat tunteet, liikkeet, maut ja hajut.

Kun rentoutuneessa tilassa palaat useita kertoja päivässä tuohon mielikuvaan, niin aivot rekisteröivät mielikuvan aivan kuin se olisi todellisuutta. Siksi omien ajatusten kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos kielteinen nauha lipsahtaa päälle, pitää se katkaista ja vaihtaa myönteiseen. Joka kerta kun saat luotua mieleesi kuvan itsestäsi jo tavoitteen saavuttaneena, aivot rekisteröivät mielikuvan todellisuutena. Mielikuvaharjoittelun oppiminen vaatii vaivaa ja kielteisistä mielikuvista irti pääseminen ei aina käy ihan kivuttomasti. Usein riittää, että on kiinnostunut omista ajatuksistaan ja haluaa muuttaa ajatteluaan myönteiseen suuntaan.

Visioista käytäntöön

Mielikuvaharjoittelua voi käyttää ennen jokaista harjoitusta. Voit kuvitella mielessäsi itsesi tekemässä treeniliikkeitä. Voit kuvitella harjoituksen jälkeisen hyvän olon. Voit muodostaa jokaisesta treenistä mahdollisimman selvän mielikuvan, ennen kuin edes astut salille. Kun harjoitus on käyty mielessä läpi etukäteen, saa siitä paljon suuremman hyödyn kuin sattumanvaraisesta poukkoilusta.

Usein visiointia haittaa mielikuvituksen puute. Emme uskalla ajatella itseämme jo tavoitteen saavuttaneena, miltä näyttäisimme viisi kiloa hoikempina, jäntevinä ja voimakkaampina. Omat heikot kohdat voi kuvitella paremmiksi ja oman saamattomuutensa voi pistää syrjään. Mielikuvia rajoittaa vain uskalluksen puute. Ne kannattaa hahmotella rohkeasti, mutta kuitenkin realistisesti. Jos et ole harjoitellut aikaisemmin kuntosalilla, ei sinun välttämättä kannata ensitöiksesi visualisoida itsellesi bodausammattilaisen vartaloa. Liian lennokkaat kuvitelmat lienevät kuitenkin harvinaisempia kuin alimitoitetut.

Visualisoinnin avuksi kannattaa ottaa tekeminen. Ei ole kovin järkevää maalailla mieleensä jäntevän atleettista vartaloa, jos treenaaminen ei tue mielikuvaa. Jos vision eteen on valmis tekemään hartiavoimin töitä, on mielikuvaan helpompi uskoa. Jokainen harjoitus vie silloin lähemmäs tavoitetta. Pelkkä mielikuva ilman toimintaa on kuin saippuakupla, joka puhkeaa helposti. Koripallo voi sujahtaa tarkemmin korisukkaan pelkän mielikuvaharjoittelun avulla. Oman vartalon muokkaus jänteväksi ja toimivaksi vaatii kuitenkin aina villin visioinnin rinnalle toimintaa.

Mielikuvaharjoittelusta on hyötyä myös työpaikalla. Jos jatkuvasti ajattelee itsensä saamattomana ja velttona, alkaa uusi työviikko kammottaa jo sunnuntaina. Jos jatkuvasti yrittää muuttaa ajatteluaan myönteiseen suuntaan ja keskittyy mukaviin asioihin, latautuvat aivot myönteisellä materiaalilla, jonka avulla voi suunnistaa vaikeidenkin paikkojen läpi. Onnistumisiin ja hyviin puoliin keskittynyt persoona jaksaa ammentaa energiaa silloinkin, kun muut työpaikalla uupuvat ja muuttuvat kyynisiksi. Ratkaisukeskeisellä ihmisellä riittää energiaa ja halua huomata muiden hyvät puolet. Toisten vahvuuksiin keskittynyt saa itsekin jatkuvasti myönteistä palautetta ja näin myönteinen kierre jatkuu.

Mielikuvaharjoittelua voi soveltaa ennen jokaista työpäivää. Kannattaa keskittyä oman itsensä ja tiiminsä vahvuuksiin, eikä vain siihen mikä meni viimeksi vikaan. Kun jokaisen päivän aloittaa myönteinen tavoite mielessä, niin usein myös saa sitä mitä tilaa. Onnistuminen kannattaa pilkkoa osiksi ja puntaroida sitä tarkasti. Miksi edellinen kokous onnistui? Keitä oli paikalla? Miten ratkaisut tehtiin? Kun onnistumisesta muotoilee selkeän kuvan ja jakaa sen osiin, käy menestyksen toistaminen helpommin.

Voimapuhe auttaa itsekontrollissa

Mielemme herruudesta kamppailevat lamaannuttava voimaton puhe ja energiaa antava voimapuhe. Tietoisella mielen hallinnalla voimattoman puheen voi muuttaa tuloksia tuottavaksi voimapuheeksi.

Voimaton puhe passivoi

Voimaton puhe näkyy ajatuksissa vastuunsiirtämisenä. Voimatonta puhetta voi olla esimerkiksi ajatus: Olen lihava, koska äitini oli ja jopa mummoni taisi olla. Näin näppärästi vastuu oman elämän sujumisesta ja hallinnasta siirtyy itsen ulkopuolelle, äidin ja mummon niskaan. Ehkä lihavuus on todella kulkenut suvussa pitkään, mutta omana