Liiketalous- ja yhteiskuntatieteen tutkimusstrategiat, menetelmät: Opas pro gradu -tutkielmalle

By Rauni Seppola

Opas, akateemisille opinnäytteille, on suunnattu yhteiskuntatieteen ja etenkin liiketaloustieteen graduntekijöille. Se auttaa opiskelijaa erilaisten valintojen edessä. Kirjassa kuvataan koko tutkimusprosessi, joka alkaa aiheen valinnasta, tutkimusongelman ja -kysymyksen muotoilusta tutkimuksen tavoitteen määrittelyyn ja sen toteuttamiseen. Oppaassa käydään läpi ne taustafilosofiat, jotka tulee perustella ja joihin tutkija sitoutuu tutkimuksessaan. Tutkimusstrategia on päätös eri menetelmällisistä valinnoista aineiston hankinnan ja analyysin suhteen. Tässä kirjassa kuvataan kvantitatiivisen ja laadullisen aineistojen hankinta- ja niihin perustuvat analysointi- sekä tulkintamenetelmät.
Lopuksi kirja kuvaa, miten asetettuun tutkimuskysymykseen vastataan ja miten tutkimusraportti eli pro gradu -tutkielma kirjoitetaan. Kirjassa on runsaasti myös käytännön esimerkkejä. Tällä et voi epäonnistua.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Apr 5, 2023
• ISBN: 9789528017172

Rauni Seppola

Kauppatieteiden tohtori Rauni Seppola on toiminut ma. professorina Lapin, Vaasan ja Jyväskylän yliopistoissa. Tutkijana hän työskennellyt Helsingin kauppakorkeakoulussa (nykyinen Aalto - yliopisto) ja Jyväskylän yliopistoissa. Hänellä on kokemusta lukuisien gradutöiden ohjaamisesta sekä eri menetelmäkurssien pitämisestä. Hänen pääaineensa perustutkinnossa kansainvälisten toimintojen koulutusohjelmassa oli kansantaloustiede, (kansainvälinen talous), ja jatkotutkintonsa hän suoritti Kansainvälisen liiketoiminnan oppiaineessa. Professuurit ovat olleet palvelujohtamisen tutkimusprofessori (markkinointi), kansainvälinen liiketoiminta (erityisesti kansainvälinen markkinointi) ja markkinointi. Hän on myös osallistunut aktiivisesti kansainvälisiin konferensseihin ja toiminut puheenjohtajana Aalto - yliopiston komiteassa nimeltään : Good academic manners and scientific guidelines. Lisäksi hänellä on opettajan pedagoginen pätevyys ja hän on suorittanut aikuiskasvatustieteen cum laude -arvosanan sekä Opetushallinnon tutkinnon.

Book preview

1 Aiheen valinnasta tutkimussuunnitelmaan

1.1 Tutkimusprosessi

Tutkimusprosessi on tiedon kasvun prosessi, joka tieteenalasta riippuen etenee vaihtelevasti. Mitään valmista yksiselitteistä mallia tutkimuksen tekemiseen ei ole olemassa. Tutkimus tieteellisessä mielessä ja yliopistoon tehtävänä opinnäytetyönä tulee täyttää opinnäytetyölle asetetut kriteerit; oman yliopistosi gradulle asettamat arviointikriteerit. Tutkimus yleisesti ottaen on projekti, joka synnyttää uutta tietämystä ja ymmärrystä tutkittavasta kohteesta tuottaen yleisiä kuvaus-, selitys- ja ratkaisumalleja. Tiede on tiedon systemaattinen kokonaisuus. Sille on siis luonteenomaista, että aineisto ja havainnot on kerätty ja tulkittu systemaattisesti ja että tutkimuksella on ollut selkeä tavoite ottaa asioista selvää. Systemaattisuus tarkoittaa, että tutkimus perustuu loogisiin suhteisiin eikä uskomuksiin (Ghauri & Gronhaug 2005). Hyvässä tutkimuksessa valinnat ovat perusteltuja, ja siinä sovelletaan tieteellisiä menetelmiä. Yleisemmin sanottuna tieteen päämääränä on tieto, ja tiedemies on totuudenetsijä.

1.2 Aiheen valinta

Yleensä tutkimus lähtee aiheen valinnasta. Aiheen tulee täyttää tietyt edellytykset. Ensinnäkin sen tulee liittyä tieteenalaasi, toiseksi olla mielenkiintoinen, ajankohtainen, tutkittava, toteuttamiskelpoinen, ja kolmanneksi sen tulee sellainen, josta yliopistosi, tiedekuntasi ja sinä olette kiinnostuneita.

Aihe liittyy siis johonkin tieteenalasi teoriaan, tieteelliseen keskusteluun tai käytännön ongelmaan. Aiheen voit löytää lukemalla alasi kirjallisuutta, seuraamalla eri medioissa käytäviä ajankohtaisia kysymyksiä tai keskustelemalla ohjaajasi ja/tai muiden opiskelijoiden kanssa. Siitä tulisi löytyä kirjallisuutta, mikäli et löydä kirjallisuutta on syytä pohtia aiheen mielekkyyttä. Yleiset keskustelut eri medioissa ovat oivia aiheiden lähteitä. Voit myös hankkiutua meneillään oleviin projekteihin ja löytää mielenkiintoisen aiheen sieltä. Projektissa voi avautua mahdollisuus keskustella asiaan perehtyneiden kanssa sekä päästä yhteistyöhön muiden samaan aiheen parissa työskentelevien kanssa.

Tutkimus lähtee liikkeelle jostakin kiinnostusta herättävästä ilmiöstä tai havainnosta. Aiheen ideointia auttavat tämänhetkinen perehtyneisyytesi aihealueeseen. Voit lähteä liikkeelle tutusta aihepiiristä tai valita aivan uuden alueen tutkimuksesi kohteeksi. Tutkimusaiheen tulee olla tärkeä, keskeinen, mielenkiintoinen tai ongelmallinen jossain suhteessa, ja sen tulisi tuoda esille jotakin uutta, tuoretta näkökulmaa. Perustele siis, miksi aihe on tärkeä ja miksi sitä kannattaa tutkia. Sillä voi myös olla tieteellistä, yhteiskunnallista tai käytännön merkitystä. Lue oppiaineesi tieteellisiä lehtiä, selaile otsikkoja, etsi kiinnostava artikkeli, selaile sen lähdeluetteloa. Selaile erikoistuneita indeksejä, ja kun jokin aihe kiinnostaa mene internetiin ja hae lisätietoa.

Voit myös ottaa yhteyttä yrityksiin ja saada sitä kautta ideoita aiheeseen. Jos olet työelämässä voit tutkia jotakin keskeistä ilmiötä liittyen työyhteisönne toimintaan. Myös erilaiset työssä suoritettavat projektit ovat oivia tutkimusaiheiden lähteitä. Koska ympäristömme muuttuu yhä nopeammin myös uudentyyppiset ongelmat niin yrityksissä kuin yhteiskunnan rakenteissa sekä sosiaalisissa - ja liikesuhteissakin tarjoavat runsaasti mielenkiintoisia uusia tutkimuskelpoisia aiheita.

Aiheen pitää olla sellainen, jota koskevan tutkimuksen voit resurssiesi puitteissa suorittaa ja sen on oltava muutenkin toteuttamiskelpoinen. Aiheen valinta, ja mitä tutkitaan määrittää menetelmän, josta enemmän seuraavissa osioissa. Sinun pitää ensiksikin hallita tai omata kyky oppia tutkimuksessasi käytettävä menetelmä, toiseksi varmistaa aineistojen saatavuus ja kolmanneksi pääsysi sen käsittelyyn. Tutkimus tulisi olla toteuttavissa kohtuullisessa ajassa. Vanhan neuvo: Tutkimus vie yleensä sen ajan, minkä olet sille varannut. Tee realistinen aikataulu ja tarkista sitä aika ajoin tutkimusprosessin edetessä.

Aihetta täsmennetään, kirjallisuuskatsauksessa perehdytään siihen, mitä aihealueesta jo tiedetään ja mitä ei tiedetä. Pyritään ymmärtämään ja valitsemaan ongelmaan ja ilmiöön sopiva taustafilosofia, tehdään alustava tutkimussuunnitelma, täsmennetään tutkimusongelmaa ja – kysymystä. Sitten päätetään strategiasta: tutkimuksessa käytettävästä aineistosta ja aineiston analyysimenetelmästä. Edetään, ja kerätään aineisto, analysoidaan aineisto, tehdään johtopäätökset , ja lopuksi kirjoitetaan raportti. Tutkimusoppaat kuvaavat nämä vaiheet selkeästi ja suoraviivaisesti. Todellisuus on kuitenkin usein toisenlainen. Tutkija joutuu monesti palaamaan alkuun täsmentämään aihettaan, hakemaan uutta kirjallisuutta, miettimään metodin sopivuutta ja mielekkyyttä. Joustavuus ja kriittinen ajattelu johtavat parempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessi etenee ja täsmentyy. Se on oppimisprosessi, jossa tutkija löytää jatkuvasti uusia näkökulmia, tekee tietoisia valintoja, perustelee, argumentoi, ja keskustelee. Tästä prosessista syntyy lopulta loppuraportti, jota kutsutaan pro graduksi. Tutkija itse määrittelee oman tutkimustehtävänsä, joten älä tee siitä itsellesi liian vaikeata. On kyse opinnäytetyöstä ja usein ensimmäisestä tieteellisestä tutkimuksesta, joten älä vaadi itseltäsi liikoja. Tässä oppaassa yritän antaa joitakin yleisiä ohjeita, jotta gradu saadaan valmiiksi kohtuullisessa ajassa.

Ota aihetta valitessasi huomioon myös mahdolliset omat uratavoitteesi, millä alueella haluat pätevöityä ja työskennellä. Aihepiiri ei vielä takaa hyvää tutkimusta, aihetta on rajattava. Tavallisesti alustava aihe on liian laaja, sitä pitää supistaa, siinä ei ehkä ole selvää fokusta. Se ei ohjaa tekijää oikeastaan mihinkään eikä kerro lukijalle, mistä näkökulmasta aihealuetta halutaan lähestyä. Jos aihe voidaan lausua parilla, kolmella, neljällä tai jopa viidellä sanalla on se liian laaja. Vaarana on, että tutkija hukkuu kaikkiin lähteisiin, eikä pääse eteenpäin ennen kuin on rajannut aihettaan. Esimerkiksi tutkimusaihe, Suomen velkaantuminen, on aivan liian laaja. Mistä kaikista näkökulmista sitä pitäisi tarkastella? Aihetta voidaan rajata lisäämällä erikoissanoja, kuten: kasvu, ristiriita, kehitys, kuvaus, vaikutus, käyttäytyminen. Ne ovat toimintaa kuvaavista verbeistä johdettuja substantiiveja. Aihepiiriä voi siis rajata esimerkiksi seuraavasti:

Esimerkki 1: Suomen velkaantuminen > Suomen velkaantumisen kasvu > väite: Suomen velkaantuminen kasvaa> Se koetaan ongelmaksi. Miksi se on ongelma? Mitkä ovat seuraukset?

Selitystä: Olemme osa EU:ta ja finanssipolitiikan tavoitteenasettelua ohjaavat osaltaan myös EU-säädökset EU:n perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei saisi ylittää 3 prosentin viitearvoa. Vastaavasti julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen ei saisi ylittää 60 prosentin rajaa.

Esimerkki 2: Suomen ja Viron suhteet > Suomen ja Viron suhteiden kehitys Tutkimuksessa voidaan tarkastella suhteiden kehittymistä esimerkiksi historian valossa.

Esimerkki 3: Syrjäytyminen Suomessa> Kuvaus syrjäytymisestä tämän päivän Suomessa>

Selitystä: Tutkimus kuvaa syrjäytymisen erityispiirteitä hyvinvointiyhteiskunnassa, kiinnittää ilmiön nykyhetkeen ja pyrkii kuvaamaan sen monia kasvoja. Tutkimusta voi vielä paljon rajata, mutta aihe voisi olla tyypillinen sosiologian aihealueeseen kuuluva ja erilaisia laadullisia menetelmiä käyttävä tutkimus. Tutkimuksen pääteema voisi olla: Syrjäytynyt voi olla kuka tahansa ja hyvin moninaisista eri syistä.

Aiheen fokusoinnissa voit kysyä aiheestasi journalistien tapaan: kuka, mitä, koska, ja missä, mutta erityisesti: kuinka ja miksi?

Esimerkki 4: Liian laaja aihe voisi olla: Monikansallisten yritysten (MNE¹) sijoittuminen eri alueille.

Voit auttaa itseäsi alla olevilla kysymyksillä, jotta pääset eteenpäin täsmentämään aihettasi. Mitkä ovat aiheesi keskeiset osat, ja mitkä ovat niiden suhteet?

Kuinka aiheesi suhtautuu laajempaan kontekstiin?

Monikansallisilla yrityksillä, aktiivisina toimijoina, ja kolmella merkittävimmällä kauppa- ja investointiryhmittymällä (USA, EU ja Itä-Aasia) on edelleen suurin suhteellinen osuus maailmakaupasta. Suurin osa suorista sijoituksista² (FDI) ja alueiden sisäisestä kaupasta tapahtuu näiden kolmen suuren markkina-alueen kesken. On havaittavissa yhä enemmän trendin vahvistuvan eli FDI:n keskittyvän pääosin vain suurille alueille. Miksi FDI:t sijoittuvat näille alueille? Mitkä ovat aiheeseesi liittyvät käsitteet? Miten aihe auttaa ymmärtämään maailmantaloutta?

Laajemmin aihe liittyy globalisaation sekä EU:n rooliin ja sen kehitykseen. Mitä kehityssuuntauksia on näkyvissä, on yleisemmin kiinnostava kysymys. (globalisaatio vai alueellistuminen). Mieti aiheesi arvoja. Mitä arvoja siihen liittyy, vastakkainasettelua jne. Onko aihe kiinnostava, ajankohtainen?

Kun olet saanut alustavan kysymyksen muotoiltua, ohjaa se sinua systemaattisemmin. kysymyksesi esimerkiksi: Miksi suurin osa monikansallisista yrityksistä sijoittuu suurimmille talousalueille?

1.3 Kiinnostavasta kysymyksestä laajempaan merkitykseen

Olet nyt muotoillut tutkimuskysymyksesi: Miksi suurin osa monikansallisista yrityksistä sijoittuu USA:an? Mieti, mihin laajempaan kontekstiin tämä liittyy? Voit fokusoida aihettasi lisäämällä jonkin erityisen sanan tai sanonnan: kuten: kasvu, ristiriita, kehitys, kuvaus, vaikutus, käyttäytyminen. Verbit kuvaavat toimintaa tai suhteita.

Fokusoidummasta aiheesta kysymykseen toimittajien tapaan; kuka, mitä, koska, missä, mutta fokusoi kuinka ja miksi?

Tässä voit käyttää kolmen askeleen taktiikkaa:

Ensimmäinen askel: Aiheen nimeäminen

Haluan oppia, tutkia, työskennellä _______________________.

Lisää nyt jokin verbeistä johdettu substantiivi tai adjektiivi.

Saadaan esimerkiksi: Haluan tutkia monikansallisten yritysten (MNE) sijoittumisen kehitystä. Tämä voi täsmentyä kirjallisuuden perusteella alueellistumiseksi. Miten MNE sijoittuvat eri alueille? (Buckley & Ghauri 2004; Dunning 2009; Krugman 1990, 1991, 2009; Rugman & Verbeke, 2004).

Toinen askel. Nyt sinun pitäisi täsmentää kysymystäsi, epäsuoralla kysymyksellä, joka määrittelee pääkysymystäsi. Sen voit tehdä kysymyksellä, mitä et ymmärrä tai mitä tahdot tietää enemmän ilmiöstä.

Tutkin monikansallisten yritysten sijoittumista eri alueille, koska haluan saada selville; esimerkiksi minua kiinnostaa erityisesti jokin alla olevista vaihtoehdoista a,b,c,d.

Mitkä tekijät vaikuttavat suoriin sijoituspäätöksiin³ eri kauppa-alueille (EU, NAFTA, SAFTA, AFTA).

Miksi ne tehdään suurelta osin toisiaan kulttuurillisesti läheisille alueille?

Kuinka FDI:t tulevat kehittymään tulevaisuudessa?

Onko EU kiinnostava FDI:n kohde tulevaisuudessakin?

Kaikki edellä mainitut kysymykset täsmentävät omaa tutkimustehtävääsi ja antavat viitekehyksen tutkimuksellesi. Mutta nyt on aika kolmannelle askeleelle.

Kolmas askel: Kysymyksen täytyy motivoida. Lukijakin pitää saada kiinnostumaan tutkimuksestasi, on osoitettava, että se on myös muille merkityksellinen. (Booth, Colomb &Williams 2003)

Tutkin monikansallisten yritysten sijoittumista eri alueille, koska haluan saada selville, a, b, c.

Ovatko yrityskohtaiset edut tärkeimpiä kuin maakohtaiset edut sijoituspäätöstä tehtäessä?

Mitkä maakohtaiset edut ovat vaikuttaneet suoriin investointeihin?

Kuinka maa- ja yrityskohtaiset edut liittyvät toisiinsa?

Yhteenveto:

Aiheesi on se, mitä tutkit: Tutkin, miten MNE sijoittuvat eri talous- ja kauppa-alueille?

Tutkimuskysymyksesi on, mitä et tiedä : Miksi monikansalliset yritykset sijoittuvat toisiaan kulttuurillisesti läheisille alueille?

Haluan saada enemmän tietoa kulttuurin vaikutuksesta sijoituspäätöksiin.

Tutkin monikansallisten yritysten sijoituspäätöksiä, koska haluan selvittää, mikä merkitys alueen kulttuurilla on ollut sijoituspäätöksiin. Koska monikulttuurisuus kasvaa, ja yhä enemmän tehdään sijoituspäätöksiä myös kulttuuriltaan erilaisille alueille, on kansantalouden kannalta tärkeää lisätä kulttuurituntemusta myös ennestään tuntemattomilla alueilla. Se edistäisi näiden alueiden kehittymistä, mikä puolestaan vähentäisi köyhyyttä myös kehittyvillä alueilla.

1.4 Tutkimusongelma

Tutkimuksen lähtökohtana voidaan pitää tutkimusaukkoa, ongelmaa, joka ohjaa koko tutkimusta. Ongelman pitää olla mielekäs, ja se pitää voida perustella, että se on tutkimisen arvoinen. Teoriataso täsmentää ongelman, joka kirjoitetaan auki eli; mikä on tutkimuksen tarkoitus ja mitä halutaan saada selville. Se johtaa empiirisen tason tutkimuskysymykseen, jonka perusteella tutkimusstrategian valinta tapahtuu. Strategiavalinta johtaa erityyppisten aineistojen hankintaan ja analysointiin. Tieteenfilosofinen taso kertoo, miten ymmärrän tutkittavan kohteen ja miten siitä voi saada tietoa. Eri tasot ovat vuorovaikutteisessa suhteessa ja vaikuttavat läpi tutkimuksen toisiinsa.

i

KUVIO 1. Ongelmanasettelu

Tutkimusongelman muotoileminen liittyy tutkimuskysymyksen nostamiseen teoreettiselle tasolle sekä sen merkityksestä oppiaineen keskeisiin tutkimusaiheisiin. Deduktiivisessa eli teorialähtöisessä tutkimuksessa sen voi muotoilla tutkimuksen alkuvaiheessa, mutta induktiivisessa eli aineistolähtöisessä tutkimuksessa sen muotoileminen saattaa jäädä ihan loppuvaiheeseen. Tutkimusongelma johdetaan aiemmista tutkimuksista, joista ilmenee, että tutkimusalue on tärkeä, keskeinen, mielenkiintoinen, ongelmallinen