Uskonnoton vs uskova: Maailmankuvat vertailussa

By Kari B Lilja

Kaikki alkoi alkuräjähdyksestä 13,8 miljardia vuotta sitten. Tästä on tieteessä suuri yksimielisyys. Se on kuitenkin vain teoria, jonka avulla maailmankaikkeutta voidaan ymmärtää ja laskea tunnettuja luonnon lakeja noudattamalla.
- Mutta mikä räjähti?
- Missä räjähdys tapahtui, kun ei ollut mitään missä jotain olisi ollut?
- Aika ja avaruus syntyivät tuossa räjähdykseksi kutsutussa tapahtumassa.
Dan Hooper: Alussa universumimme ei ollut täynnä ainetta vaan valoa.
Kari Enqvist: Voimme vain arvailla mikä inflaation aiheutti. Inflaatioteoriaa ei ole olemassa on vain malleja. Se on silti kosmologiassa muodostunut perusparadikmaksi.
- Maailmankaikkeus ei toimi ymmärrettävästi ilman pimeää ainetta, jota on 85 %, kun tavallista tunnettua ainetta on vain 15 %. Huono asia on, että pimeää ainetta ei tunneta, se esiintyy vain laskelmissa.
Kari Enqvist: On tosiseikka, että luonnonvakioiden muuttaminen tekisi maailmasta tyystin erilaisen. Neutroni on 0,1 % protonia painavampi, jos se olisi 0,1 % kevyempi, universumissa ei olisi tähtiä eikä stabiileja atomeja.
Esko Valtaoja: Maailmankaikkeus voisi olla pelkkää kaaosta, eikä vaatisi kuin yhden luonnonvakion pientä justeeraamista, atomit eivät tarttuisi toisiinsa ja maailmankaikkeus pysyisi hiukkaspuurona.
Richard Dawkins: Fyysikot ovat laskeneet, että jos fysiikan lait ja vakiot olisivat olleet hieman erilaiset, maailmankaikkeus olisi kehittynyt siten, että elämä olisi ollut mahdotonta.
Timo Airaksinen jättää jäähyväiset uskonnolle ja puolustaa henkisyyttä.
Pekka Saurin aiheena on onnen harha, hän kertoo kokemuksiaan uskonnollisista elämyksistä.

- Sanovat, että kysymys on sattumasta, mutta vaikuttaa vahvasti
siltä, että on tarvittu ulkopuolista ohjausta siihen, että elämä
on ylipäätään mahdollista.

- Tiede pyrkii selvittämään miten -kysymyksiä, vain kristinusko voi antaa vastauksia miksi -kysymyksiin.

- Mitä hyvää Ateismi on tuonut ihmiskunnalle, entä Kristinusko?

Uskonnoton vs uskova -kirjassa vertaillaan tiedemiesten
ja kristityn maailmankuvia keskenään.

Onko nyt kristitty heitetty leijonille vai päinvastoin?

• Language: Suomi
• Publisher: Kustannus Oy Aprikoosi
• Release date: Jan 16, 2024
• ISBN: 9789526523446

Kari B Lilja

Olen Kari B Lilja 75 v. En pidä itseäni varsinaisesti kirjailijana. Työurani olen tehnyt mainostoimistoyrittäjä. Pidän itseäni totuudenetsijänä ja siksi kirjakin on omistettu muille totuuden etsijälle.

Book preview

Arvoisa lukija

Kohtaa kaksi erilaista maailmanselitysmallia, kun uskonnottoman ja uskovan näkemykset ovat vastakkain!

Päätin kurkistaa maailmanselitysten maailmaan kristityn näkökulmasta. Oma maailmaselitys on tässä ajassa mielestäni tärkeä kysymys koska se ohjaa ihmisenä olemista, käsitystä itsestä ja toisista, maailmasta ja ihmisen paikasta täällä maailmassa. Nykyisin sekularismi valtaa alaa ihmisten mielissä. Jumalaa ei tarvita eikä Jumalaa monien mielestä ylipäätään ole olemassa. On mielenkiintoista nähdä ja vertailla miten viisaat ja oppineet miehet, mutta uskonnottomat, perustelevat omaa näkemystään maailmankuvastaan.

Dan Hooper, Chicagon yliopiston tähtitieteen ja astrofyysiikan professori.

Kari Enqvist, Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori, joka tarjoaa syvällisiä näkökulmia kosmoksen syntyyn.

Timo Airaksinen, käytännöllisen filosofian emeritusprofessori ja etiikan asiantuntija, joka pureutuu moraalikysymyksiin ateistin näkökulmasta.

Pekka Sauri, tunnettu radiopersoona, filosofian tohtori, psykologi ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.

Esko Valtaoja, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori ja tiedekirjailija.

Richard Dawkins, evoluutiobiologi ja professori Oxfordin yliopistossa. Ateismin puolestapuhuja, joka on tunnettu laajasti kriittisestä suhtautumisestaan uskontoon.

En ole tavannut heitä, enkä keskustellut heidän kanssaan, mutta he ovat kirjoittaneet kirjan aiheesta. Itse olen kristitty, uskova siis. Lainaan näistä kirjoista mielestäni kristinuskon kannalta oleellisia kohtia ja kommentoin niitä.

Toivoisin koulujen katsomusaiheissa rehellisyyttä, kun puhutaan nuorisolle elämän syntymisestä tai maailmankaikkeuden alusta. Mielestäni olisi hyvä korostaa sitä mitä asiasta oikeasti tiedetään ja erityisesti silloin kun ei tiedetä. Käydään tiivistetysti läpi kristinuskon historiaa koska ajattelen, että paljolti sieltä löytyy syyt ja selitykset kasvavalle sekularismille. Mielestäni kaikki ajattelevat ihmiset ovat uskovaisia. Heitä erottaa vain se, miten katsomustaan perustelee. On paikallaan sanoa, että jokaisen valitsemaa maailmanselitysmallia tulee kunnioittaa, vaikka se eroaisikin omasta käsityksestä.

Tervetuloa matkalle. Tämä kirja tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden verrata kristinuskoa ja uskonnottomuutta.

Sisältö

Sekularismi

Chat Gtp

Koulutuksen ja sivistyksen lisääntyminen

Tieteellisen ajattelun leviäminen

Yksilönvapauksien ja ihmisoikeuksienkorostaminen

Tieteellinen maailmankuva

Kaiken alku

Dan Hooper, Chigagon yliopiston tähtitieteen ja astrofysiikan professori.

Ensimmäinen sekunti

Kari Enqvist, Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori.

Uskomaton matka uskovien maailmaan

Kari Enqvist.

Jäähyväiset uskonnolle – Henkisyyden puolustus

Timo Airaksinen, käytännöllisen filosofian emeritusprofessori ja etiikan asiantuntija.

Onnen harha

PekkaSauri, tunnettu radiopersoona, filosofian tohtori, psykologi ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.

Nurkkaan ajettu Jumala?

Esko Valtaoja, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori.

Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Esko Valtaoja.

Elämän merkityksen jäljillä

Esko Valtaoja.

Jumalharha

Richard Dawkins, evoluutiobiologi ja professori Oxfordin yliopistossa. Ateismin puolestapuhuja, joka on tunnettu laajasti kriittisestä suhtautumisestaan uskontoon.

Syvästi uskonnollinen uskoton

Jumalhypoteesi

Väitteitä Jumalan olemassaolon puolesta

Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole

Uskonnon juuret

Moraalin juuret: miksi olemme hyviä?

Hyvä kirja ja moraalin muuttuva ajan henki

Mikä uskonnossa on vialla? Miksi olla vihamielinen?

Lapsuus, kaltoin kohtelu ja pako uskonnosta

Erittäin tarpeellinen aukko?

Ateistinen maailma ja elämänkatsomus

Opetushallituksen (OPH) esitys aiheesta, kirjasta Ensyklopedia Elämänkatsomustietoon.

Kristinusko

Kristinusko 1.0

Kristinusko 2.0

Kristinusko 3.0

Kristinusko 4.0

Kristinusko 5.0

Kristinusko 6.0

Kristinusko VERSUS ateismi

Maailman tunnetuin brändi JEESUS

Brändin palvelukuvaus / lupaus

1. Tehkää parannus

2. Älä tapa

3. Sinä tyhjänpäiväinen tai sinä hullu

4. Suostu pian sopimaan

5. Älä katsele naista himoiten

6. Älä vanno

7. Älä tee pahalle vastarintaa

8. Anna sille, joka sinulta anoo

9. Rakasta vihollistasi

10. Olkaa täydelliset

11. Anna almuja

12. Anna anteeksi

13. Missä aarteesi on?

14. Silmä on ruumiin lamppu?

15. Älkää murehtiko

16. Älä tuomitse

17. Millaista kohtelua toivot itsellesi?

18. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi

Sekularismi

Sekularismi valtaa alaa ihmisten mielissä.

Sekularismi on periaate, joka korostaa maallisuutta ja erottaa uskonnon ja valtion toisistaan. Se ei ole uusi ilmiö, vaan sitä on kannatettu ja harjoitettu eri muodoissa eri puolilla maailmaa jo pitkään.

Sekularismin suosion kasvu voi johtua monista tekijöistä, eikä yhtä yksittäistä syytä voida osoittaa. Joitakin tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet sekularismin kasvuun ovat esimerkiksi:

Koulutuksen ja sivistyksen lisääntyminen

Koulutuksen ja sivistyksen lisääntyminen on yksi tekijä, joka on edistänyt sekularismin kasvua. Kun ihmiset saavat enemmän tietoa ja tietävät enemmän eri uskonnoista, he voivat tehdä omia päätöksiä ja muodostaa omia mielipiteitä.

Tieteellisen ajattelun leviäminen

Tieteellisen ajattelun leviäminen on myös yksi tekijä, joka on edistänyt sekularismin kasvua. Tiede ja uskonto ovat usein eri mieltä monista asioista, ja tieteen merkityksen kasvu on voinut vaikuttaa siihen, että uskonnon rooli on vähentynyt.

Yksilönvapauksien ja ihmisoikeuksien korostaminen

Yksilönvapauksien ja ihmisoikeuksien korostaminen on myös edistänyt sekularismin kasvua. Ihmiset haluavat saada itse päättää, mitä he uskovat ja miten he elävät elämänsä. Skandaalit ja petokset kautta vuosisatojen uskonnollisissa yhteisöissä ovat vaikuttaneet ihmisten suhtautumiseen uskontoon ja sen rooliin yhteiskunnassa.

Vaikka sekularismin suosio on kasvanut, uskonto on edelleen tärkeä osa monien ihmisten elämää. Uskonnon rooli yhteiskunnassa vaihtelee eri maissa ja kulttuureissa, ja joissakin paikoissa uskonto voi olla yhä hallitsevampi voima.

Tieteellinen maailmankuva

Tieteellinen maailmankuva tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan maailmaa tulee tutkia tieteellisin menetelmin ja sen ilmiöitä tulee selittää luonnollisilla ilmiöillä ja lainalaisuuksilla. Tieteellinen maailmankuva perustuu havaintoihin ja tieteellisiin teorioihin, jotka ovat kehittyneet tieteellisen tutkimuksen tuloksena. Tämä näkemys on vallalla tieteen alalla ja se ohjaa tieteen tekemistä.

Tieteellinen maailmankuva perustuu tieteen perusperiaatteisiin, kuten empiiriseen havainnointiin, järjestelmällisyyteen, toistettavuuteen, testattavuuteen ja falsifioitavuuteen. Tieteellinen tutkimus pyrkii selittämään maailman ilmiöitä kokeellisesti ja käyttäen tieteellisiä menetelmiä, kuten hypoteesien testaamista, tutkimusten suunnittelua ja data-analyysiä.

Sekularismin leviämiseen löydän useitakin syitä. Ajatellaan uskonnon ja tieteen olevan erimieltä ja jonkinlaisia vastapooleja maailmankuvaa muodostettaessa. En näe, että tiede ja uskonto olisivat välttämättä vastakkain. Ei myöskään nähdä selvästi kristinuskon myönteistä vaikutusta ihmiskuntaan pitkällä aikavälillä. Länsimaisen maailman moraalista ja taloudellista menestystä ei voi kiistää, tämä on kristillisen maailmankuvan vaikutusta. Se ei todellakaan ole ollut täydellistä Kristuksen seuraamista, mutta siinä on kuitenkin ollut evankeliumin ripe mukana. Kristillisyyden raskas historia anekauppoineen, noitavainoineen, inkvisitioineen ja ristiretkineen hämärtää kristinuskon opetusta ja sanomaa.

Tieteellinen maailmankuva perustuu toistettavuuteen, testattavuuteen ja falsifioitavuuteen. Esimerkiksi perustavaa laatua oleva tieteellisessä maailmankuvassa esiintyvä väite on, että elämä olisi syntynyt sattumalta. Väite kumoutuu koska sitä ei voida testata eikä toistaa.

ChatGPT:n näkemys kysytystä asiasta kuvastaa yleistä käsitystä minkä löytyy suurista tietomassoista tilaston omaisesti suodatettuna.

Kysytäänpä tiedemiehiltä mitä tiede maailmankaikkeudesta varsinaisesti tietää.

Kaiken alku

Dan Hooper: Olipa valon ja aineen määrän keskinäinen suhde nykyisessä maailmankaikkeudessa mikä tahansa, tiedämme valoa olleen aikaisemmin suhteessa enemmän. Nykyisin maailmankaikkeus sisältää energiaa paljon enemmän aineen muodossa. Kun katsomme tarpeeksi kauas menneisyyteen, näemme sen sijaan ajan, jolloin asia oli toisin. Universumimme ei ollut alussa täynnä ainetta vaan valoa. s. 56.

Mielenkiintoinen asia, kun ajattelee miten Raamatun luomiskertomus kuvaa maailman alkua. 1.Moos.1:3 Jumala sanoi: Tulkoon valo! Ja valo tuli.

Dan: Viimeisen vuosisadan aikana olemme oppineet hyvin paljon maailmankaikkeudesta ja sen historiasta. Joka vuosi opimme siitä lisää. Silti minusta on oikein sanoa, että universumin alkuperä ja syntymä ovat edelleen lähes täydellisiä arvoituksia. s. 65.

Tämä on hyvä lause tähän kohtaan. Ihmiset ilmoittavat uskovansa tieteeseen, että tiede olisi pystynyt selvittämään maailman alkuperän. Niin ei ole. Uskotaan alkuräjähdykseen. Siis uskotaan.

Dan: Aristoteles totesi, että kosmoksen liikkumiseen tarvitaan ’kaiken liikkeen alkusyy’. Teologit ovat puolestaan pitkään argumentoineet, että maailmankaikkeuden olemassaolon voi selittää vain Jumalan luomistyöllä. Nämä selitykset ovat kuitenkin viimekädessä yhtä tyhjää puhetta kuin vetoaminen kvantti-ilmiöihin, eivät ne auta meitä pääsemään lähemmäs vastausta. Huolimatta siitä odotammeko Jumalan vai kvanttimekaniikan lakien tarjoavan vastauksen, emme pääse eroon miksi -kysymyksistä. Perustelemattoman tosiasian voi yrittää työntää mahdollisimman pitkälle, mutta lopulta miksi -kysymysten sarjaan pitää antaa vastaus, joka on enemmän kuin pelkkä ’koska’. s. 211

Täällä kristinuskon puolella voisi paremmin etsiä vastausta kysymykseen miksi. Saadaksemme selityksen, täytyy mennä edeltävään aikaan, ennen valon syttymistä. Ennen kuin me ihmiset synnyimme, elimme Jumalan, henkemme Isän luona. Olemme siis kaikki ihmiset sisaria ja veljiä. Hänelle kaikki sielut ovat arvokkaita. Koska Isä rakastaa meitä Hän haluaa antaa meille ikuisen elämän lahjan. Tämän edellytyksenä on, että lähdemme Hänen luotaan, ja aloitamme uskon, kasvun ja muuttumisen ihmeellisen matkan. Sitä ennen tarvitaan tapahtumapaikka - maailma. Paikka, jossa voimme saada fyysisen ruumiimme. En pyri tässä nyt mihinkään tyhjentävään selvitykseen mutta vastauksena kysymykseen miksi tämä antaa mielestäni luontevan selityksen. - Kuulen kyllä mitä ateisti tähän sanoo.

Ensimmäinen sekunti

Kari Enqvist: Inflaation parissa puuhastelu oli innostavaa mutta samalla kepeää älyllistä leikkiä, ja on melkein pelottavaa, että nyt se on vakavaa ja totta. Tämä muutos ei tapahtunut sulavasti eikä helposti vaan vaati suunnattomia ponnisteluja. Siksi voitaneen antaa anteeksi, jos suhtaudun hymähdellen latteisiin sofismeihin, joita tietämättömyyden tohveleihin sonnustautuneet nojatuoliajattelijat joskus puttaavat kohti kosmologiaa tai dogmaattisuuden sumentamiin uskonnollisiin huudahduksiin, joissa alkuräjähdys kielletään vain sillä perusteella, että joku Paavali kuuleman mukaan sanoi sitä taikka tätä. s. 91

Olen varmasti Karin mielestä tietämättömyyden tohveleihin sonnustautuneet nojatuoliajattelija. Myönnän olevani. Haluan silti sanoa, että arvostan suuresti sitä tieteellistä työtä mitä kosmologit tekevät selvittääkseen miten maailma teknisesti syntyi ja miten kaikki tapahtui.

Ihmiseen on rakennettu uteliaisuus ja pyrkimys selvittää yleensä kaikki asiat mitä ei tunneta. Sitähän tiede on, loputonta etsimistä ja tutkimista. Mielestäni tiedettä ja uskontoa ei pidä rinnastaa, vaikka historiasta löytyy muitakin esimerkkejä. Tiede kuuluu tähän fyysiseen maailmaan. Naturalistit sanovat, että Jumalaa ei voi olla, ellei Jumalaa voida osoittaa kappaleeksi. Tiede ei sovellu uskonnon alueelle.

Kari: Nanosekunnit ovat aioneja inflaation tapahtuma-aikaan verrattuna, eikä sillä historiantiellä ole osviittana kuin teoreettinen spekulaatio ja epäsuorat havainnot. Edessämme aukeaa kartoittamaton maa. Voimme vain arvailla, mikä inflaation täsmällisesti ottaen aiheutti. Inflaatioteoriaa ei oikeastaan ole olemassakaan. On vain malleja. s. 103

Hyvänä esimerkkinä siitä, ettei tiede välttämättä tiedä, on tämä tiedemiehen lause.

Kari: "Pimeä aine syntyy sekin ensimmäisen sekunnin aikana. Energialla laskettuna sitä tulisi löytyä maailmankaikkeudesta