Evoluutiokellossa ihmisen aika

By Teuvo Raiskio

Nykyisin on teoriaa, että universaalia aikaa ei ole. Aika näyttäytyy ihmisen psykofyysisenä mielikuvana, jolla on osaltaan peilattu omia tunnetiloja suhteessa ympäristöön ja yhteisöön. Ajan kulun kokemusta on selitetty erilaisilla aikakäsityksillä kuten syklisellä ja lineaarisella. Nämä ovat olleet tärkeitä osia yhteisöjen maailmankuvissa ja sosioekonomisissa toimissa. Sydämen toistuva syklinen syke kytkee meidät keholliseen evoluutiokelloon ja sen kulttuuriseen rytmiin. Sumerilaiset loivat nykyisen kellotetun ajan matemaattisen perustan, jolla pyrittiin myös selittämään ympäristössä havaittavaa syklisyyttä. Aikaa alettiin mittaamaan erilaisilla kelloilla. Elämme edelleen ihmisen vanhaa joustavaa ja suhteellista psykologista aikaa, jota joudumme sovittamaan yhteisön määrittämään kellotettuun aikaan!

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Aug 13, 2021
• ISBN: 9789528047353

Teuvo Raiskio

Teuvo Raiskio Syntyisin Pudasjärveltä. Työuraa metsä- ja sosiaalialalla sekä Oulun yliopistossa. Tutkimuksia historia-alalta. Luentoja Oulu-opistolla kulttuurievoluutiosta ja maailmankuvista. Filosofian tohtori Oulun yliopistosta (1997). Yleisen historian väitöskirja liittyi Afrikkaan.

Book preview

Evoluutiokellossa ihmisen aika

Nimiösivu

Universumilla ei ole aikaa

Lineaarinen elämänkaari

Maailma valmiiksi viikossa

Kello kävi kansalle

Evoluutiokello!

Valmistusmerkinnät

Teuvo Raiskio

Evoluutiokellossa ihmisen aika

1. Ajan psykofyysiset mielikuvat

Universumilla ei ole aikaa

Psykofyysinen aikakäsitys perustana

Syklisyyttä: sadekaudet, auringon ja kuun kierto

Menneisyys takana vasemmalla – tulevaisuus edessä oikealla

Lineaarinen elämänkaari

Psykofyysisistä kyvyistä kulttuurista toimintaohjelmaa

Afrikan savanneilla edistyneet tietotaidot globalisoituivat

Sumerilaiset synnyttivät sekunnit, minuutit ja tunnit

Maailma valmiiksi viikossa

Kristinusko vahvisti lineaarista aikakäsitystä kohti maailmanloppua

Kello kävi kansalle

Teollistumisesta kiireistä tahtia

Evoluutiokello!

2. Aikakäsitykset selkeyttivät maailmankuvia ja vahvistivat sosioekonomista toimintaa

1. Ajan psykofyysiset mielikuvat

Tuon esille ihmisen evoluution kulttuurisia toimintaohjelmia ja aikakäsityksiä. Pohdiskelua auttavat eri tieteenalojen julkaisut, joihin olen tutkijanurallani paneutunut. Työni pohjautuu paljolti yleisen historian tutkimuksiini, jotka liittyvät Afrikkaan, Kalaharin bushmanneihin, kulttuurievoluutioon ja maailmankuviin. Lisäksi näkökulmia tuo sosiaali- ja taloushistoriaan liittyneet tutkimukseni. Tässä työssä käyttämäni tieto pohjautuu pääosin edelliseen teokseeni Afrikan savanneilta mantereille ja siinä käyttämääni tutkimuskirjallisuuteen. ¹

Raiskio, Teuvo, Afrikan savanneilta mantereille – kulttuurievoluution muuttava maailmankuva. E-kirja BoD 2020; Raiskio, Teuvo, Oudosta kulkijasta ihmiseksi - Suomalainen bushmannilähetystyö ja sen välittämä kuva bushmanneista vuosina 1950 - 1985. Väitöskirja. Oulu 1997 (http://herkules.oulu.fi); Raiskio, Teuvo, Guided by the Bushmen to the Finish Namibia Myth. Looking at the others – Historical study of images in theory and practise. Kari Alenius & Olavi K. Fält & Seija Jalagin (Eds.). Oulu 2002:http://herkules.oulu.fi/isbn9514266331; Raiskio, Teuvo, The Image of Bushmen: From a Strange Wanderer to a Human Being. Oulun yliopiston kirjasto. 2001. http://herkules.oulu.fi/nbnfi-fe19991197; Raiskio, Teuvo, Oppressive evaluation at the borderline of work in post-war Finland. Towards new work. New Work – A joint third sector employment project. Editors Aaro Harju and Kristiina Backberg-Edvards. Helsinki 2001; Raiskio, Teuvo, Ahdistava, arvottava työn raja sodanjälkeisessä Suomessa. Kohti uutta työtä. Uusi työ -kansalaisjärjestöjen yhteinen työllisyysprojekti. Toimittaneet Aaro Harju ja Kristiina Backberg-Edvards. Helsinki 2000; Raiskio, Teuvo, Länsimainen valta ja talous nojaa kristillis-evolutiiviseen uskomusjärjestelmään? Mielikuvien maanosat. Professori Olavi K. Fältin juhlakirja. Historian laitos. Oulu 2006; Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY. Porvoo 2006; Teuvo Raiskio, väitöskirjaa varten tehty tutkimusmatka Namibiaan vuonna 1996: muistiinpanot ja matkapäiväkirja.

Universumilla ei ole aikaa

Osa astrofyysikoista ja kosmologeista kannattaa nykyisin teoriaa, että absoluuttista universaalia aikaa ei ole! Aika näyttäytyy ihmisen mielikuvaluomuksena. Universumille ihmisen luomalla aikakäsitteellä ei ole merkitystä. Aikaisemmin ajan ajateltiin syntyneen alkuräjähdyksessä. Aika käsitettiin universaalina ilmiönä eikä ihmisen kulttuurisidonnaisena tuotteena. Tosin yleinen suhteellisuusteoria toi esille myös ajan suhteellisuuden.

Ajan määrittely on ollut vaikeaa, mutta on ollut teoriaa, että aika liittyy johonkin luonnolliseen ja ympäröivään todelliseen. Aika ei ole materiaa eikä energiaa. Aikakäsityksen uudelleen arvioimiseen ovat vaikuttaneet uudet teoriat, joissa universumin oletetaan muodostuneen kaikkialle nopeasti laajentuen. Lämpölaajentumisen taustalla oli ainakin mikroaaltosäteilyä. ¹

Aika on ollut kulttuurisesti abstrakti mielikuvakäsite. Ajan kulkua on pyritty selittämään erilaisilla aikakäsityksillä. Aikakäsitys on ihmisen kehittämä kulttuurinen järjestelmä, jolla mitataan niin omaa psykofyysistä olemista kuin ympäristön olemusta ilmiöineen. Kysymyksessä on mielikuva ajasta. A ikakäsitteen avulla pystytään mittaamaan ja luokittelemaan asioita ja ilmiöitä. Aika liittyy myös elämän hallintaan ja vallankäyttöön. Ajalla määritellään ja mitataan niin menneisyyttä kuin hahmotelmia tulevaisuudesta. Ajan avulla pystytään luomaan kronologista järjestyksen maailmaa.

Ihmiselle tuli useita samanaikaisia aikakäsityksiä kuten syklinen, lineaarinen ja psykologinen aika. Näiden aikakäsitysten painotus tuli eri voimakkuudella esille kulttuurien kehitystrendeissä ja yhteisöjen suhtautumisessa ympäristöönsä. Liikkuva pyynti-keräilijä kytki mielikuvan ajasta omiin sosioekonomisiin tarpeisiinsa ja mahdollisuuksiinsa. Aikakäsitykset kehittyivät osana nykyihmisen kulttuurievoluutiota Afrikan savanneilla. Varhaisissa pyynti-keräilykulttuureissa meidän nykyinen kellotettu aikakäsityksemme oli vieras. Aika ymmärrettiin joustavana ja suhteellisena.

Ihmisten aikakäsitykset liittyivät yhteisöjen uskomusjärjestelmiin, ympäristö- ja maailmankuviin: aikakäsitteen avulla rakennettiin ymmärrystä ja järjestystä. Viljely- ja maatalouskulttuuriin siirtyminen yhdistettynä paikallaan asumiseen ja urbanisoitumiseen toi mukanaan uudet, täsmälliset aikamääritelmät, joita pidettiin oikeina ja jumalien määrääminä, universaalisina ilmiöinä. Kellotettu aika ja kalenterit palvelivat paikallaan asuvien viljelykulttuurien tarpeita.

Teollinen vallankumous 1700-luvun lopulta alkaen toi nykyisenkaltaisen urbanisoituvan yhteiskunnan aikakäsitteet. Mielikuva ajasta muuttui myös verrattuna viljelykulttuurin joustavampaan aikakäsitteeseen. Aikaa ei peilattu enää yhtä paljon ympäröivään luontoon ja sen vuosittaisiin ilmiöihin. Kellotettu aika tuli osaksi urbanisoituvan yhteisön elämää ja yhteisökuvaa. Erityisesti talouselämä painotti tehokasta ajankäyttöä: aikaa tuli säästää taloudellisella tehokkuudella. Syntyi myös sanonta aika on rahaa.

Tietotekniikan yleistyminen toi maailman, jonka toiminnot ja päivitykset vaativat täsmällisen kellotetun ajan määrittelyä. Ihminen loi teknologisen maailman, joka perustui yhä tarkempaan ajan määrittelyyn. Monen asian, teknisen ratkaisun ja tapahtuman toimivuus riippuu tarkasta ajan mittaamisesta ja määrittelystä. Ihminen teki kellotetusta ajasta tärkeän osan arkipäivän toimivaa elämää ja maailmankuvaa.

Psykofyysinen aikakäsitys perustana

Käsityksemme ajasta on subjektiivinen. Psykologinen aikakäsitys liittyy ihmisen psykofyysisiin kykyihin, mahdollisuuksiin ja tarpeisiin. Afrikan savanneilla kehittyneet kyvyt ja taidot loivat myös mielikuvaa ajasta. Aistit antoivat perustaa havaintoihin ja päätelmiin ympäristöstä. Mielikuva yhteisöstä ja ympäristöstä herätti myös ajatuksia tapahtumien ja ilmiöiden järjestyksestä seurauksineen.

Lähestymme ympäristöä psykofyysisesti, aistiemme kautta. Mielikuva ajasta on näin myös fyysinen kokemus. Aistien kautta elämme kokemushetkessä. Saamamme aisti-informaatio, muisti, muistaminen, hankittu tieto, tunteet ja intuitio auttavat tulkitsemaan hetken tapahtumiin liittyviä asioita, ilmiöitä ja niiden merkityksiä. Tulkinta tapahtuu aivoissa kognitiivisena prosessina. ²

Mielikuvan hahmottumiseen vaikuttavat yksilön kyvyt, uteliaisuus, ikä kehitysvaiheineen, kasvatus ja oppineisuus. Ruumiissamme tapahtuvat prosessit kuten hormonitoiminta, ravintotilanne ja yleinen terveydentila vaikuttavat kykyymme hahmottaa ympäristöä ja itseämme. Ajatus ajasta liittyy ihmisen laajempaan pyrkimykseen ymmärtää ympäristöä ja itseään. Muisti ja muistaminen olivat oleellinen osa myös aikakäsitysten muodostumisissa. Muistin avulla yksilön ja hänen yhteisönsä tietotaito kumuloitui. Muistamisen avulla voitiin rakentaa kronologinen tapahtumaketju syyseurauksineen.

Syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä voi pitää eräänlaisena varhaisen kronologisen aikakäsityksen perusyksikkönä. Ymmärrys siitä, että jotakin tapahtuu jonkin tilanteen ja asian