Inner Wheel Järvenpää ry: 65 vuotta naisten paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhdistystoimintaa

By Tarja-Liisa Luukkanen

Järvenpään Inner Wheel -klubin historiikki kertoo keskiuusimaalaisen naisyhdistyksen 65 vuoden toiminnasta: kokouksista, esitelmistä, retkistä ja juhlista. Se myös dokumentoi ja tekee näkyväksi naisyhdistyksen hiljaisen avustustoiminnan. Teos kuvaa pienen yhdistyksen paikallistoimintaa, mutta myös sen ihanteiden mukaista kansainvälisyyttä, joka tähtäsi kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämiseen.

Vuonna 1958 perustettu yhdistys oli ensimmäinen, joka Suomessa liittyi kansainvälisen Inner Wheel -organisaation jäseneksi. Täten Järvenpään yhdistyksen alkuvuodet ovat myös koko suomalaisen IW-liikkeen historiaa. Tuolloin yhdistyksen muodostivat rotareiden puolisot. Alkuvuosinaan yhdistys pyrki aktiivisesti myös edesauttamaan uusien IW-yhdistysten perustamista.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Feb 21, 2024
• ISBN: 9789528081579

Tarja-Liisa Luukkanen

Dosentti Tarja-Liisa Luukkanen, TT, FT, on julkaissut useita tutkimuksia, joissa hän on käsitellyt autonomian ajan historiaa: kirjaston mahdollistamaa rahvaan lukemista, teologian opiskelijoiden poliittis-yhteiskunnallista profiilia sekä teologian aate- ja oppihistoriaa Helsingin yliopistossa.

Book preview

Kiitokset

Järvenpään Inner Wheel -klubin historian valmistuessa haluan osoittaa kunnioittavat kiitokseni kaikille klubin jäsenille, aiemmille, edesmenneille ja nykyisille, niille, jotka jäseninä ja klubissa toimiessaan ovat tehneet klubin 65-vuotisen historian ja tuottaneet ne lähteet, joista sain tehdä tämän historiikin.

Kiitos erityisesti tietoja tallentaneille sihteereille, taloudenhoitajille, kuvia tallentaneelle Eija Niemiselle ja arkistoa vuosien saatossa järjestäneille klubisisarille!

Tämä teos antaa katsauksen siihen mitä Inner Wheel -aate on Järvenpäässä, jossa se Suomessa alkoi, käytännössä tarkoittanut. Toimintaa on ollut paljon, osa siitä on tallentunut lähteisiin ja osa lähteiden kuvaamista tiedoista on puolestaan päätynyt historiikkiin.

Klubin nykyiset ihanat leidit ovat luottavaisesti antaneet minun toteuttaa tämän hankkeen ja osallistuneet kuvituksen valintaan, mistä lämmin kiitos. Tämä ei ollut helppoa, varsinkin kun ennen kännykkäaikaa kuvien laatu vaihteli. Niinpä olen kuvia valinneen toimikunnan valintojen lisäksi ollut pakotettu – kun vaihtoehtoja ei juurikaan ollut – ottamaan mukaan myös heikompilaatuisia kuvia, jotka kuitenkin kertovat, joskus tummina ja epätarkkoina, kuitenkin jotain klubista ja sen jäsenistä.

Erityiskiitokseni haluan osoittaa dos. Arto Luukkaselle ja klubisisar Seija Nuutilaiselle, jonka kanssa on käyty keskusteluita historiikista ja sen tiimoilta sekä etsitty Järvenpään Taidemuseosta löytymättä jääneitä Agneta Cooperin valokuvia.

Sydämelliset kiitokseni haluan myös osoittaa Inner Wheel -piirin 142 hallitukselle ja sen puheenjohtajalle Tuula Karhumäelle sekä Järvenpään seurakunnalle. Lämmin kiitos Hannu Juuriselle ja Järvenpää-seuralle sekä Lea ja Kari Aspille.

Järvenpäässä 13.12.2023

Tarja-Liisa Luukkanen

Työn automaattinen analysointi tietojen saamiseksi erityisesti kuvioista, suuntauksista ja korrelaatioista (tekstin ja tietojen hakeminen) on kielletty.

© 2023 Tarja-Liisa Luukkanen ja Inner Wheel -piiri 142

Sisuksen taitto: Tarja-Liisa Luukkanen

Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi

Valmistaja: Bod – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa

ISBN 978-3-7583-4420-6

Sisällys

INNER WHEEL JÄRVENPÄÄN RY:N HISTORIIKISTA

IW-yhdistys osana paikallishistoriaa, vapaan yhdistystoiminnan ja naisten toiminnan historiaa

Yhdistystoiminnan rutiinit

Mitä historiikki ei tavoita?

Sosiaalinen kanssakäyminen ja Inner Wheel ystäväpiirinä

Historiikissa sovellettu tarkastelu

Sananen historiikin lähteistä

TURKKILAISESSA SAUNASSA. IW-LIIKKEEN SYNTY

Järvenpään rotarirouvat 1955

Naistenkerhon toiminnasta

Unkari, Tyyni Tuulio, huoltotyö

Avustustyötä, kulttuuriohjelmaa ja matkakertomuksia

Tyyni Tuulio, Israel, Joonas Kokkonen, vanhainkoti

IW-KLUBIN PERUSTAMINEN JÄRVENPÄÄHÄN 1958

Perustamiskokous

Muusikkovieraana Paavo Heininen

Juhlat hotelli Klaus Kurjessa

ENSIMMÄISEN VUOSIKYMMENEN TOIMINTA

KOKOUKSET JA KOKOUKSIIN OSALLISTUMINEN

Inner Wheel-klubin ensimmäiset vuodet

Tutustumista paikallisiin Lions-rouviin

Inner Wheel -toiminnan levittämisyrityksiä

OHJELMATOIMINTA 1958–1968

Ryijynäyttely Setlementti Louhelassa

Englannin kielen opiskelua ja leivontakurssi

Ekskurssi: Uskonto Järvenpään klubissa

Esitelmät, esitykset, vierailut

Kulttuuriharrastuksia ja -vierailuita

Kirjallisuuden äärellä

Tyyni Tuulion esitelmät

Klubissa esillä olleita kirjoja ja kirjailijoita

Kalevala

Kansanrunoilija Tuusulasta

Taidetta näyttämöllä ja klubikokouksissa

Sibelius-juhlissa ja Aino Sibeliusta tapaamassa

Kivi-matinea

Mitalit, runot, taide ja taiteilijan ongelmat

Eino Nikkilä, Erkki Nikkilä, Erkki Eronen

Järvenpää-seuran jäseneksi

Kenkiä ja Sinebrykoffia. Yritysvierailut

Tietoja Moraalisesta varustautumisesta

Klubilaisten ja vierailijoiden matkakuvaukset

Burman mailla

Lähetystyöstä Ambomaalla ja Israelissa

Nainen idän portilla ja perheessä

Ståhlberg leptosomina. Esitelmät terveydestä ja hyvinvoinnista

Vieraana Paavali Alivirta

Eva Laine-Ylijoen esitelmät

Miette Mäkisen esitelmät

Itsekasvatus, muisti ja yksinäisyys

Hampaat ja vilustuminen

Vanhenemisen ongelma

Kodinhoito, perhe, ravinto

Kauneus ja muoti

Oppi- ja hoitolaitokset

Suomen Akatemia

Opiskelijana yliopistossa

ALKUVUOSIEN AVUSTUSTOIMINTA

Ensimmäinen toimivuosi

Toinen toimivuosi

Kolmas toimivuosi

Avustusten määrä

Lapsille omenoita, vanhuksille tupakkaa ja karkkia

Djallabeja Algeriaan, joulupaketteja ja kahvitilaisuuksia

Avustustoiminnan väheneminen

KANSAINVÄLISET YHTEYDET

Huomioita alkuvuosien kirjeenvaihdosta

Ulkomaisia vieraita

Tervehdys Blackpoolin kongressiin

Ensimmäinen IW-matka ulkomaille

Agneta Cooperin kansainväliset yhteydet

10-VUOTISJUHLAT

TOINEN VUOSIKYMMEN 1968–1978

Eikö Järvenpää sijaitsekaan Suomessa?

Jäsenmäärä ja kokouksiin osallistuminen

PIDETYT ESITELMÄT JA KLUBIN TEKEMÄT VIERAILUT

Yrityksiin ja kuluttajatutkimukseen tutustumista

Ulkomaan kokemuksia

Unkari ja Moskova

Terveys, muoti ja kauneus

Lääkärivieraita

Kuntoilu, ihmissuhteet ja elämisen taito

Taide, kulttuuriharrastukset ja virkistysmatkat

Jälleen kirjallisuuden äärellä

Tyyni Tuulion esitelmät

Klubin muu kirjallisuusaiheinen ohjelma

Teatterissa

Taidetta, arkkitehtuuria ja taiteilijoita

Musiikkia ja musiikista

Naistenvuosi 1975

Lapset, nuoret, perhe ja koulu

Luonto ja eläimet teoriassa ja käytännössä

Kodinhoito ja kukkaset

Paikallistuntemus, perinne ja paikallishistoria

Presidentilliset Inner Wheel -vierailut

Christiane de la Haye

IIW:n presidentti Hylda Armstrong

Ystävyyskirjeitä ulkomaisilta klubeilta

Suomen IW-klubien määrä alkaa kasvaa

Mitä IW-jäsenyys maksoi Järvenpään klubille 1968–1978?

Avustustyö ja lahjoitukset 1968–1978

Järvenpään klubin vuosijuhlat 1973 ja 1978

TOIMINNAN KOLMAS VUOSIKYMMEN ..

KLUBIN OHJELMA 1978–1988

Klubin kokoontumisista

Pariisin yleiskokous, Inner Wheel ja rotarit

Vieraina päiväkodissa ja oppilaitoksissa

Paikallistietoa, perinteitä ja paikallishistoriaa

Järvenpään kaupunki ja diakoniatyö

Ortodoksikirkosta, islamista ja luterilaisesta kirkosta

Taide, kulttuuri, vierailut

Taiteilijat vieraina ja esitelmien kohteina

Taidekasvatus Järvenpäässä

Kirjallisuusharrastus

Vierailuja

Kansainvälisyys, kirjeenvaihto, matkat

Nuorten matkakokemuksia

Klubilaisten matkat

Muoti, kauneus, terveys ja liikunta

Kotiin ja kodin asioihin liittyneet esitelmät

Klubilaisten työt ja harrastukset

AVUSTUSTYÖ JA LAHJOITUKSET

Lahjoitukset ja avustukset toimivuosittain

Onnittelukäytäntöjä täsmennetään

Jäsenmaksutulot ja jäsenmaksumenot 1978–1988

JUHLIA JÄRVENPÄÄSSÄ

Sisarpäivät 1980

Järvenpään Inner Wheel -klubi 25 vuotta

PIIRIORGANISAATION PERUSTAMINEN

IW-piirin perustamisen seurauksia

Huumekoirat

Medi-Heli, Eesti, Koulutus Elämään Säätiö

30-VUOTISJUHLAT

JÄRVENPÄÄN IW-KLUBI 1988–1998

JÄSENMÄÄRÄ JA TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Kokouksiin osallistumisesta ja jäsenten hankkimisesta

Rotarikontakti Inner Wheelin jäsenyyden ehtona

Aktiivit osallistuvat aktiivisesti

KYMMENVUOTISKAUDEN 1988–1998 OHJELMA

Naisen asema

Pakistan, Irja Askola

Naiset armeijassa? Jalkaväen ampumamerkkejä hankkimassa

Klubin ohjelma muuttuu – huomionkohteiksi lapset ja nuoret

Lastensuojelutyöhön tutustuminen

Paasikiven nuorisokoti

Koulusta ja koululaisista

Huumetilanteesta ja huumekoirista

Kansainvälisyys eri muodoissaan 1988–1998

Tansania

Klubisisaret ja rotareiden vaihto-opiskelijat ulkomailla

Itsenäistynyt Eesti

Tutustumiset yrityksiin ja oppilaitoksiin

Kulttuuria ja paikallishistoriaa

Taide- ja kulttuurivierailuja

Vammaiset ja vanhukset

Oman terveyden, kauneuden ja hyvinvoinnin vaaliminen

Kauneutta

Liikunnalla terveyttä

Parisuhde ja miesten arvot

Järvenpään klubin muu toiminta

Toimintasuunnitelman ulkopuolista ohjelmaa

Jäsenten muistamiset

AVUSTUSTOIMINTA JA LAHJOITUKSET 1988–1998

Lahjoituksia lapsille ja nuorille

Eesti, perheterapia, lastenpsykiatria, Bosnia

Lastenlinna, Tartto, mordva, Estonia, Tallinnan lastensairaala

Rinkula, huumekoirat

40-VUOTISJUHLA KOTITALOUSOPETTAJAOPISTOLLA

VIIDES KYMMENVUOTISKAUSI 1998–2008 .

JÄSENMAKSUT SEKÄ OSALLISTUMINEN IW-TOIMINTAAN

Jäsenmäärä ja kokouksiin osallistuminen

ESITELMÄTOIMINTA JA VIERAILUT

Lapset, nuoret ja vanhukset kiinnostuksenkohteina

Adoptointi ja lastenkoti

Vanhainkodista, vanhuksista ja vammaisista

Ammattikorkeakoulussa ja päiväkodissa

Kulttuurivierailut, historia ja paikallishistoria

Vieraana taiteilija- ja kulttuurikodeissa sekä kirkoissa

IW-historiaa, muistoja ja rotariyhteistyötä

Matkat ja ulkomaat

Eestin kirkon tilanne

Ulkomaankokemuksia

Yrityksiin ja yrittämiseen tutustuminen

45-vuotisjuhlat Taistelukoululla

Terveys, liikunta ja hyvinvointi klubin ohjelmassa

Method Putkisto, sauvakävely

Huumepahoinvointi, kriisiapu

Aivojen ja mielen terveys

Funktionaalinen ruoka ja optikon työ

Marttojen ja Setlementti Louhelan vieraana

Klubilaisten omat ja perheen harrastukset

Jää, luistimet, taiji ja etanat

Lampunvarjostimia, Wendelinin kuvituksia, veistoksia, ikonimaalausta Shakin ihmelapsia, kukkia, nukkeja, radioamatöörejä

50-VUOTISJUHLAT SEURAKUNTAOPISTOLLA

KLUBIN VIIMEINEN 15-VUOTISKAUSI 2008–2023

Jäsenmäärä ja kokouksiin osallistuminen

IW-yhteydet klubin kokouksissa – syksy 2010 ja kevät 2017

Vuoden 2013 juhlaillallinen – Järvenpään klubi 55 vuotta

KLUBIN OHJELMA 2008–2023

Kauneus, pukeutuminen ja virkistystä omaishoitajille

Terveys, kuulovammaisuus, musiikkilääketiede ja hyvinvointi

Oman kunnon vaaliminen ja sote

Vierailuita ja vieraita

Taidetta ja taiteilijoita

Kullervo Kojo, Kirsti Manninen, Kristiina Louhi

Kuvataide ja veistokset

Maritta Pitkänen, Jasmin Forss, Jan Simberg, Björn Weckström, Tuula Siltasari

Näyttämötaide ja konsertit

Pääosassa nainen

Tunteita, Marski ja lama-ajan Suomi

Paikallistuntemus, historia ja paikallishistoria

Kirjasto, sotilaskoti, Suviranta, ilmailun historia,moskeija Sotalapsena

KGB Ukrainassa, museoita, nuorten tilanne

Ulkomailta. Nepal, Naisten pankki, Turkki

60-VUOTISJUHLAT 2018

KLUBIN TEKEMÄT LAHJOITUKSET

JÄRVENPÄÄN IW-KLUBIN LOPETTAMINEN

JÄLKISANAT

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

Liite 1. Järvenpään IW-klubin jäsenluettelo ja toimihenkilöt

INNER WHEEL JÄRVENPÄÄ RY:N HISTORIIKISTA

Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu (säännöt § 2): Klubin tarkoituksena on

edistää aitoa ystävyyttä

rohkaista henkilökohtaiseen auttamiseen

edistää kansojen keskinäistä yhteisymmärrystä

Tämä on Järvenpään Inner Wheel -yhdistyksen 65-vuotishistoria. Yhdistys perustettiin 1958. Historiikki on katsaus järvenpääläisen klubin toimintaan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman kansainvälisen Inner Wheel -liikkeen jäsenenä. Kirja kuvaa myös IW-toiminnan varhaisvaiheita Suomessa, sillä Järvenpään klubi oli ensimmäinen liikkeeseen liittynyt suomalaisyhdistys.

Inner Wheel syntyi Englannissa 100 vuotta sitten rotareiden vaimojen ystävyys- ja palvelujärjestönä. Vuonna 2022 Suomessa oli 28 Inner Wheel -klubia ja niissä 760 jäsentä ja 2021 Inner Wheel oli maailman suurin uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton naisjärjestö; IW:n jäseniä oli 108.000 yli 100 maassa. International Inner Wheelin presidentti 2023–2024 on Trish Douglas Britanniasta.

Tarkastelen tässä historiikissa Järvenpään Inner Wheel-klubin syntyvaiheita, sen jäsenistöä ja heidän osallistumistaan yhdistyksen toimintaan, klubin jäsenilleen tarjoamia aktiviteetteja, rahankäyttöä ja avustustoimintaa sekä klubin yhteydenpitoa ulkomaille.

Vuoteen 1972 saakka Järvenpään klubi oli käytännössä Suomen ainoa IW -yhdistys. Klubeja yhdistäneet piiriorganisaatiot pe-rustettiin vuodesta 1986 alkaen. Kansallinen Neuvosto, Suomen Inner Wheelin katto-organisaatio, syntyi vuonna 2000.

IW-yhdistys osana paikallishistoriaa, vapaan yhdistystoiminnan ja naisten toiminnan historiaa

Historiikki dokumentoi yhdistyksen toimintaa keskiuusimaalaisessa radanvarsikunnassa. IW-yhdistys on osanen Järvenpään paikallisen yhdistystoiminnan historiaa ja teos kertoo miten 20–50-jäseninen naisyhdistys on paikkakunnalla toiminut. Historiikki kuvaa omalta osaltaan myös yhteiskunnan ruohonjuuritason kansainvälistymistä, kun yksilöt ja yhteisöt kiinostuivat sotien jälkeen myös ulkomaisen hädän lieventämisestä ja loivat suoria yhteyksiä ulkomaille.

Järvenpään IW-klubin historia on yksi osanen suomalaisten naisten toiminnan historiaa sotien jälkeen. Se kertoo klubin naisten aktivoitumisesta järjestämään heitä kiinnostavaa yhdistystoimintaa ja tarpeelliseksi kokemaansa avustustyötä kauppalassa, joka klubin toimikaudella on kasvanut pienestä radanvarsikunnasta noin 46.000 asukkaan kaupungiksi.

Kun klubi perustettiin vuonna 1958, nainen oli Suomen lakien mukaan yhteiskunnan vapaa kansalainen. Klubin toiminta-aikana monet naisten asemaan liittyneet yhteiskunnalliset konventiot ja lait ovat laajasti muuttuneet. Naisten osallistuminen julkiseen elämään on muuttunut. Toimiminen erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja töissä, jotka vuonna 1958 olivat naisille harvinaisia tai mahdottomia – tuomarit, rehtorit, yliopisto-opettajat, johtajat, papit, sotilaat –, on nykyään arkipäivää.

Järvenpään IW-klubin jäsenet olivat aluksi rotareiden rouvia; klubin jäsenyyden edellytys oli rotareihin kuulunut aviomies. Tämä määritti jäsenistön sosiaalisen taustan; rotareiksi kutsutut puolisot olivat määritelmällisesti alansa huomattuja ja johtavia edustajia paikkakunnillaan. Nykyään jäsenyys on avoin kaikille naisille, jotka hyväksyvät järjestön tavoitteet ja ovat valmiit edistämään niitä.

Järvenpään klubi ja sittemmin IW-klubit Suomessa, kuten kaikki kaltaisensa vapaa yhdistystoiminta, niin vaatimattomalta kuin se yksittäistapauksissa saattaakin näyttää, oli ruohonjuuritason toimintaa, joka piti yllä länsimaisen demokratian ytimeen kuuluvaa kansalaisten vapautta liittyä yhteen, luoda verkostoja ja vaikuttaa yhteisöissään ja yhteiskunnassa valitsemiensa päämäärien hyväksi.

Järvenpään Inner Wheel -klubi oli, tiedostivatpa sen jäsenet asiantilan tai eivät, yksi osoitus suomalaisen ruohonjuuritason varhaisesta suuntautumisesta länsi-integraatioon, hakeutumisesta yhteistyöhön maailmanlaajuisen naisorganisaation kanssa.

Yhdistyksen brittitausta ja yhteys rotareihin vaikuttivat sen käytäntöihin. Jäsenmaksut IW-liikkeeseen kuulumisesta maksettiin Englantiin ja klubissa noudatettiin IW-liikkeen sääntöjä. Englannin päämajan kanssa käytiin kirjeenvaihtoa, sinne toimitettiin jäsentiedot sekä toimintakertomukset ja sieltä saatiin tiedotteita. Alkuvuosikymmeninä käytiin kirjeenvaihtoa ulkomaisten IW-klubien kanssa.

Yhdistystä johti presidentti. Myös yhdistyksen kutsuminen klubiksi oli luonnollisesti perua Englannista ja rotareilta. Klubi-nimitystä käytetään myös tässä historiikissa. Yhdistyksellä oli rintamerkkejä jäsenille sekä klubin hallituksen jäsenille. Klubin presidentillä oli presidentin käädyt. Klubilla oli oma viirinsä, jonka suunnitteli Jorma Jääskeläinen. Suomessa klubilaiset kutsuivat toisiaan mm. sisariksi. Toiminnassa käytettiin termejä kuten esimerkiksi past president, rally, charter-kokous tai ISO (International service officier).

IW-historia (Millicent Gaskell, Home and Horizon, 1974) huomauttaa, että järjestön nimestä oli vaikea muodostaa englanniksi nimitystä liikkeen jäsenelle. Suomeksi on käytetty sisaren ohella myös nimityksiä IW-läinen tai IW-klubilainen.

Pöytäkirjoista ei käy tarkkaan ottaen ilmi milloin sisar-nimitys otettiin käyttöön, mutta aineistossa sitä käytti ensimmäisen kerran Eva Laine-Ylijoki 1950-luvun lopulla. Sirpa Virtanen toi klubiin piirikokousterveiset maaliskuussa 2001; oli ehdotettu termin IW-sisar muuttamista IW-ystäväksi, mutta ehdotus ei saanut kannatusta.

Yhdistystoiminnan rutiinit

Klubin toimikausiin kuuluivat kaikelle yhdistystoiminnalle yleiset toimet. Järvenpäänkin IW-klubissa valittiin vuosittain hallitus. Se suunnitteli, alkuvuosia lukuun ottamatta, toimikausien ohjelman. Alkuvuosina ohjelmavastuu oli klubilaisella, jonka kotona kokous oli. Klubin toiminta oli kokouspaikkojen ja esitelmävieraiden sopimista, vierailujen ja tarjoilujen järjestelyä, leipomista, kahvinkeittoa sekä avustuskohteista päättämistä. Valittiin toimihenkilöt, kirjoitettiin vuosikertomukset, hoidettiin tilinpito, tilinpäätökset ja kirjeenvaihto. Oli myös klubijäsenten kokouksissa pitämät lyhyet IW-esitykset, ensimmäinen oli Elli Havukosken Ystävällisestä asennoitumisesta 24.11.1958, ja kokouksissa käydyt keskustelut.

Kokousrutiinit ja käytännön asioiden hoito eivät kuitenkaan vetäneet jäseniä mukaan toimintaan, vaan mitä luultavimmin IWklubin ohjelma, mielekkääksi koettu avustustoiminta, IW-ihanteet sekä toiminnan tarjoama jäsenten keskinäinen kanssakäyminen. Siten historiikissa on vuosittaisten jäsenmäärien ja kokouksiin osallistumisen ohella tarkasteltu nimenomaan klubin toimintaa ja sen avustustyötä. Esitelmä- ja vierailuohjelmat sekä avustus- ja lahjoitustoiminta kuten myös klubissa vietetyt juhlat sekä IWyhteydet ulkomaille ja kotimaahan, sittemmin kun IW-klubeja syntyi Suomeen ja organisaatio laajeni, olivat se ulospäinnäkyvä toiminta, jonka jäsenten arkinen yhdistystyö mahdollisti.

Mitä historiikki ei tavoita?

Se mitä historiikki ei tavoita kuin hetkittäin, on naisten klubissa koettu ystävyys, naurun ja ilon hetket, pöytäkirjoissa mainittu iloinen puheensorina, keskustelut omista ja yleisistä asioista, yhdessä koettu suru tai huoli, klubin muodostaman sosiaalisen verkoston tunnesiteet ja sosiaalisen yhdessäolon merkitys, kaikki, josta ei ole kirjoitettu pöytäkirjoihin. Jotta yhdistys, mikä tahansa yhdistys, olisi toiminut 65 vuotta, sen eri aikojen jäsenten on täytynyt kokea toiminta miellyttävänä ja osallistumisen arvoisena.

Toisaalta historiikki ei tavoita jäsenten mahdollisia keskinäisiä erimielisyyksiä, sillä näistä ei ole mainintoja klubin aineistoissa. Näitäkin oli, mihin viitannevat kehotukset, että klubilaisilla olisi yhteisymmärrystä jäsenten kesken. Sehän on klubin tarkoitus (27.8.1973). Samantyylisesti todettiin 27.8.1979: Puheenjohtaja palautti mieliin klubin johtavan aatteen, että jokapäiväisessä elämässämme suhtautuisimme ystävyydellä ja ymmärtämyksellä toisiimme ja muihin ihmisiin, joiden kanssa joudumme tekemisiin.

Kolmas historiikissa tavoittamaton tekijä on vapaaehtoistyön määrä, suunnitteluun, valmistelutöihin ja yhdistyksen käytännön pyörittämiseen käytetyt tunnit, jotka naiset Järvenpään IW-klubin 65 toimivuoden aikana ovat antaneet yhdistystoimintaan.

Neljäs tekijä, jota historiikki ei voi tavoittaa, on yhdistykseen liittymisen motiivit. Emme voi tietää miksi tähän naisten järjestöön on Järvenpäässä perimmiltään eri aikoina liitytty jäseniksi. Kun inhimillisten ihmisten toiminnasta on kyse, yhdistykseen liittymisen syy on yksittäisten jäsenten kohdalla voinut olla hyvin erilainen.

Joku on voinut liittyä yhdistykseen halusta palvella muita ja sitoutua Inner Wheelin ihanteisiin, toinen on liittynyt yhdistykseen tutustuakseen paikkakuntansa muihin rotarirouviin itselleen uudella paikkakunnalla. Joku on voinut kokea yhdistyksen ohjelman mielenkiintoisena, ja joku taas on saattanut tuntea liittymisen ehkä velvollisuudeksi Järvenpäässä näkyvässä asemassa olleen rotarin vaimona. Joku on saattanut kokea naisten yhteistoiminnan itselleen tärkeäksi. Joku on saattanut liittyä jäseneksi statussyistä, ollakseen osa paikkakunnan rotareiden muodostamaa seurapiiriä. Liittymisen syynä oli luultavasti myös kombinaatioita edellämainituista.

Viides ulottumattomiin jäävä asia on Järvenpään rotareiden arkisto. Erityisesti arkiston vanhempi aineisto olisi voinut selvittää IW-klubin varhaisvuosien ja paikallisten rotareiden yhteistyötä, mutta tämä rotareiden aineisto on tuhoutunut tulipalossa.

Sosiaalinen kanssakäyminen ja Inner Wheel ystäväpiirinä

Yhdistyksen palvelutehtävä suuntautui ulospäin, avustustoimintaan, mutta myös IW-yhdistyksen sisäiseen toimintaan. Vuosittain ensin jäsenet itse ja sittemmin kulloinenkin presidentti ja yhdistyksen hallitus suunnittelivat sekä toteuttivat toisille jäsenille tarjotun ohjelman ja klubin erityyppiset sosiaalisen kanssakäymisen muodot.

Sosiaalinen yhdessäolo laajeni sittemmin muiden IW-klubien perustamisen myötä ja loi yhteistyötä varsinkin Tuusulan, Keravan ja Järvenpään IW-klubien kesken. Näitä kokouksia on kutsuttu intercity-kokouksiksi, joissa kukin klubi vuorotellen tai yhteistyössä järjestivät tapaamisten ohjelman. Tämän yhteistyön alkuvaiheita kuvaa marraskuu 1977, jolloin Järvenpään vieraana oli yhdeksän Tuusulan IW-klubilaista. Virallisen ohjelman lisäksi ilta kului iloisen seurustelun merkeissä. Totesimme tällaisen yhdessäolon tärkeäksi ja virikkeitä antavaksi - - yleinen mielipide tuntui olevan, että tulevaisuudessakin olisi mukava järjestää samanlaisia tilaisuuksia.

Järvenpää oli ja on ollut voimakkaan kasvun ja muuttovoiton radanvarsikunta. Järvenpään muuttovoitto vuosina 1956–1985 oli 11.791 asukasta. Kunta oli vasemmistoenemmistöinen 1950-luvulta 1980-luvun alkuvuosiin saakka. Voitaneen ajatella, että poliittisesti IW:n varhaiset jäsenet edustivat kunnan oikeistolaista vähemistöä. 1950-luvulla keskustan ja sen teollisten työpaikkojen ulkopuolella viljeltiin maata ja hoidettiin karjaa; 1959 viljelmiä oli 136.

IW-klubin perustamisen aikaan oltiin nopean viestinnällisen muutoksen kynnyksellä niin Järvenpäässä kuin Suomessa yleisestikin. Klubin alkuaikoina puhelin ja televisio alkoivat yleistyä. Kun nykyään lähes jokaisella suomalaisella on yksi tai useampi puhelin, lankapuhelinliittymiä oli Järvenpäässä 1950-luvulla noin 10 sataa asukasta kohti (1967 koko Suomessa oli 19 puhelinta sataa asukasta kohti) ja 1980-luvulla noin 49. Vuonna 1958 televisioita tai ainakin television katselulupia oli Järvenpäässä 92.

Klubin perustamisen aikoihin Suomi oli erilainen ja kehittyi eri tahtiin. Elinolosuhteet, joita nykyään pidämme itsestäänselvyyksinä, puuttuivat monilta. Ainakin puolessa maamme asunnoista ei ollut juoksevaa vettä ja vähemmän kuin kolmasosassa asunnoista oli sisävessa. IW-klubin sisaret olivat mitä ilmeisimmin niitä, joilla oli kodeissaan paitsi puhelimet ja televisiot myös nämä muut modernin elämän mukavuudet.

Järvenpäähän muutti rotareihin liittyviä miehiä perheineen. Järvenpään kauppala, sittemmin kaupunki, oli monelle uusi, vieras asuinpaikka. Tavallisesti rotarilla ja heidän puolisoillaan, kuten paikkakunnalle myöhemminkään muuttaneiden joukolla, ei ollut kunnassa sukusiteitä tai olemassa olevia sosiaalisia verkostoja.

Klubitoiminnan sosiaalinen ulottuvuus, joka IW:n ihanteissa on määritelty ystävyyden edistämiseksi, oli tärkeä Järvenpäähän muuttaneille rouville, alkuaikojen kotirouville sekä Järvenpäässä ja sen ulkopuolella työskennelleille klubin naisille. Klubin nykyinen jäsen Eila Okker lienee IW:n jäsenistä ainoa, jonka sukujuuret ovat syvällä Järvenpäässä, ainakin viiden sukupolven ajalta.

Järvenpää oli klubin alkuaikoina perustajajäsen Magdaleena Horttanaisen karun kuvauksen mukaan pieni savinen kylä, jossa asfalttia ei ollut yhtään pätkää eikä kauppalassa hänen mukaansa ollut kunnon kokous- tai ravintolatiloja. Naiset pitivät kokouksiaan muualla, Horttanaisen mukaan usein Aulangolla Hämeenlinnassa. Rotareiden ja heidän vaimojensa piiri oli hänen mukaansa klubin alkuaikoina kuin yksi suuri perhe.

50-vuotisjuhlien yhteydessä julkaistussa uutisessa todettiin, että Järvenpään klubin jäsenet olivat kokeneet klubinsa hyvänä kanavana tutustua ihmisiin ja verkostoitua itselle tärkeiden asioiden parissa uudessa kotikaupungissa. Viikkouutisten artikkelissa vuonna 2015 klubin sihteeri Leena Korjus-Julkunen totesi: Olen käynyt Järvenpään ulkopuolella töissä ja silloin ei tule samalla lailla tuttavapiiriä. Tietyllä tavalla mukana oleminen on paikkakuntaan sitoutumista.

Leena Horttanaisen mukaan rotarimiehet kaipasivat vaihtelua viikkokokouksiensa piristykseksi. Tähän piristykseen Inner Wheelklubi osallistui omalla toiminnallaan ja juhlillaan. Rotaryt puolestaan pitivät vuosijuhlia, elojuhlia muun muassa Kalastajatorpalla sekä Sibeliuksen syntymäpäivän juhlia, joihin IW-klubilaiset puolisoina osallistuivat. Kokouksessa saatettiinkin todeta, että keskusteltiin tulevasta Rotary´n vuosikokouksesta naiselliseen tapaan puvuista ja sen sellaisesta.

IW-toiminnassa oli kyse siis sosiaalisesta kanssakäymisestä, tapahtumiin ja avustustoimintaan osallistumisesta yhdessä toisten kanssa; verkottumisesta ja osallisuudesta. Uusien klubien ja Inner Wheel -piirin 142 perustaminen loi alueellisia yhteyksiä, tapaamisia ja kanssakäymistä eri puolilla Suomea olevien klubien kesken.

Historiikissa sovellettu tarkastelu

Historiikki dokumentoi Järvenpään klubin jäsenet ja jäsenmäärät, kokoukset ja niiden ohjelmat sekä klubin avustustoiminnan. Eihän yhdistys esitelmöi, kokoonnu tai tee avustuksia. Kaiken tämän tekevät yhdistyksissä toimivat ihmiset. Täten historiikki kuvaa klubin naisten toimintaa sikäli kuin se on tallentunut arkistoaineistoihin.

Klubin toimintaa, myös avustustoimintaa, on luetteloissa ja taulukoissa kuvattu yleensä toimikausittain, jotka kestivät syksystä kevääseen. IW-klubin toiminta oli rytmittynyt perustamisestaan, vuodesta 1958, saakka 10-vuotiskausiin, jotka päättyivät lokakuisiin vuosijuhliin. Samaa kymmenvuotisrytmitystä, poikkeuksena klubin viimeinen 15-vuotiskausi, on noudatettu tässä historiikissa, ja siksi jokainen toiminnan kymmenvuotiskautta kuvaava luku päättyy vuosijuhlien kuvaukseen.

Historiikki alkaa ajasta ennen IW-yhdistyksen perustamista, lyhyestä kuvauksesta Inner Wheel järjestön synnystä Englannissa ja vuonna 1955 perustetusta rotarirouvien kerhosta, jossa jo syntyi pääosa myöhemmän Inner Wheel -klubin toimintatavoista.

Historiikin lopussa on luettelot klubin jäsenistä. Tekstissä on taulukkoja klubin lahjoitussummista ja kokouksiin osallistumisesta sekä luettelot kaikista esitelmistä, vierailuista ja IW-esityksistä, joiden tiedot ovat säilyneet.

Kunkin kymmenvuotiskauden toiminta on tekstissä ryhmitelty temaattisiksi kokonaisuuksikseen, ja ohjelmaa on esitelty sikäli, kun vierailuja, vieraita, esitelmiä, IW-esityksiä ja juhlia on kuvattu aineistoissa. Poikkeuksena on Sirpa Virtasen esitys sotalapsista, jonka hän ystävällisesti antoi historiikin käyttöön. Sitaatit ovat siinä muodossa, kuin ne löytyvät alkuperäislähteistä.

Joskus esitelmästä tai klubin jäsenen omasta IW-esityksestä on säilynyt vain maininta esityksen nimestä, joten sen sisältö jää tuntemattomaksi. Joskus, kuten esimerkiksi 30.9.1991, IW-esitystä on melko mahdotonta temaattisesti luokitella; Aino Kumpulainen piti IW-esitelmän aivan uskomattomasta jutusta kuinka ihmiset ovat selvinneet niin kauan ja päässeet niin pitkälle ilman sosiaaliapuja ja -palveluja silloin ennen – kerrassaan aivan uskomatonta.

Klubin pikkujouluja vietettiin marras–joulukuussa. Yleensä kokoonnuttiin glögin ja torttujen, myöhemmin myös joulupuuron, merkeissä, laulettiin joululauluja ja joskus kokous oli ohjelmallinen sisältäen esityksiä, leikkejä sekä joulumuisteluita. Pikkujoulut on mainittu, kun niiden ohjelma oli jollain tavalla poikkeuksellinen.

Sananen historiikin lähteistä

Tämän historiikin on mahdollistanut yhdistyksen arkiston asiallinen hoito ja säilyttäminen. Järvenpään 65 toimintavuoden aineistot ovat suurelta osin säilyneet. Pöytäkirja-aineistojen lisäksi arkistoon on tallentunut esimerkiksi lähetetyn ja saapuneen kirjeenvaihdon diaaritiedot vuosilta 1958–1995, mikä mahdollistaa kansainvälisen ja kotimaisen yhteydenpidon tarkastelun. Arkistossa on valokuvia, jotka Eija Nieminen on osin digitoinut, osin järjestänyt kansioihin. Ensimmäisen neljänkymmenen vuoden ajalta valokuvia on vähän, ja niistä vain osa on laadultaan julkaisukelpoisia.

Tilikirjat vuosilta 1958–1994 mahdollistavat avustuksien ja lahjoitusten melko yksityiskohtaisen tarkastelun. Toimikaudesta 1994–1995 alkaen käytettävissä ovat ainoastaan tilinpäätöstiedot, joista puuttuvat tilinpäätöstiedot syksystä 1995 kevääseen 1998. Vuoden 1994 jälkeiset alkuperäiset tiliaineistot aina vuoteen 2016 hävisivät, ja klubilaiset, erityisesti Kaija Lensu, keräsivät ne uudestaan siinä rajoissa kuin se oli mahdollista. Historiikin lähteet ja kirjallisuus löytyvät teoksen lopusta.

Ensimmäisen arkiston järjestämisen suorittivat Ulla Auranen ja Sirpa Hänninen 1984. He laativat järjestämistyöstään raportin.

1 § Kävimme läpi koko arkiston mappi mapilta aina perustamisvuodesta alkaen.

2 § Poistimme mapeista vuosilta 1959-73 kaikki muiden klubien lähettämät kuukausikirjemonisteet ja muut kirjeet joilla emme katsoneet olevan merkitystä oman klubimme historian kannalta.

3 § Keräsimme perustamisvuoden 1958 kirjeenvaihdon samaan mappiin ja toivomme, että tämä mappi säilytetään ikuisesti. Samoin esitämme, että kansio, joka sisältää materiaalia, jonka perusteella tehtiin klubin 25v. historiikki säilytetään ikuisesti.

4 § Kaikki vuosikertomukset jotka löydettiin kerättiin yhteen kansioon, jotta ne säilyisivät myös ikuisesti.

2002–2003 sisaret Sirpa Virtanen, Seija Nuutilainen ja Seija Hintikka kävivät läpi Järvenpää-talossa säilytetyn arkiston ensimmäiset 40 vuotta siivoten pois tilitositteita ja kertyneitä pikkuesineitä. He kertoivat 2003, että arkistossa oli mielenkiintoista historiaa: 1960– 1980-lukujen kirjeenvaihto, klubin pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat ja Järvenpää-talon kellarissa olleet tavarat. Kaikki turha on nyt poistettu ja klubin ensimmäinen arkistoluettelo tehty.

Mikään ihmisten tekemä ei luonnollisestikaan säily ikuisesti, mutta klubin arkistoaineisto luovutetaan 2024 Kansallisarkistoon. Aineiston on yksityiskohtaisesti arkistosääntöjen mukaan järjestänyt Seija Nuutilainen. Tuolloin kävikin ilmi, että toimikauden 2005–2006 pöytäkirjoista on säilynyt vain muutama ja että toimikauden 2006– 2007 pöytäkirjat ovat hävinneet. Pöytäkirjojen tietoja on voitu osin rekonstruoida kyseisten vuosien säilyneistä toimintasuunnitelmista, mutta pöytäkirjojen puuttuessa kokousten osanottajamääriä ei voida tietää.

Klubin arkistossa on pöytäkirja- ja tiliaineistojen ohella muun muassa lehtileikkeitä, kirjekonsepteja, valokuvia, vuosijuhlakutsuja, onnitteluja ja historiikkeja, joista laajin on Seija Hintikan ja Sirpa Virtasen klubin 40-vuotisjuhlaan laatima 19-sivuinen historiallinen katsaus. 40-vuotisjuhlista tehtiin video ja 60-vuotisjuhlista Kari ja Lea Aspin (IW Eira-Kluuvi) toimittama juhlakirja.

Arkistoaineistossa on myös Agneta Cooperin kirjeenvaihtoa. Klubin 50-vuotisjuhlan yhteydessä 2008 Juha Laine-Ylitalo lahjoitti yhdistykselle Eva Laine-Ylijoen käsikirjoitusaineistoa, mistä hänelle vielä kerran klubin suuret kiitokset.

TURKKILAISESSA SAUNASSA. INNER WHEEL -LIIKKEEN SYNTY

Liikkeenä Inner Wheel -toiminnan voinee sanoa saaneen alkunsa 15. marraskuuta vuonna 1923 Herriott´s Turkish Bath -nimisessä turkkilaisessa saunassa Manchesterissä. 27 naista oli kokoontunut kyseisen saunan vilvoitteluhuoneeseen. Kokoontumisen organisoija ja innoittaja oli Margarette Golding (1881–1939), manchesteriläisen rotarin vaimo.

Ilmeisesti tila turkkilaisessa saunassa oli ollut ainoa, jonka hän oli saanut ilmaiseksi käyttöönsä. Hän oli sairaahoitaja ja toimi tässä tehtävässä ensimmäisen maailmansodan aikana. Häntä kuten muita paikalla olleita rotareiden vaimoja innosti halu tukea rotareita heidän avustustyössään.

Kokouksessa oli esillä kysymys yhdistyksen perustamisesta ja sen tavoitteina ystävyyden vaaliminen rotaryvaimojen kesken, rotariaatteen toteuttaminen sekä usko, että klubiksi järjestäytymällä naisetkin voisivat aiempaa paremmin toteuttaa palvelutehtävää yhteiskunnassa. Kokous, jossa valittiin klubin toimihenkilöt, pidettiin 10.1.1924. 10. tammikuuta on nykyään kansainvälisesti vietettävä IW-järjestön vuosipäivä. Margarette Golding, josta tuli ensimmäisen maailmansodan sodan jälkeen menestyvä liikenainen, oli klubin ensimmäinen presidentti ja vuosien ajan keskeinen IW-vaikuttaja.

Inner Wheel on sbrittiläisperäinen järjestö. Rotaryliike syntyi 1905 Chicagossa. Vuoteen 1914 mennessä Britanniaan oli perustettu kahdeksan rotaryklubia. Millicent Gaskell kertoo (Home and Horizon), että Liverpoolin rotarivaimot (Rotary Ladies) osallistuivat miestensä järjestämiin avustushankkeisiin maailmansodan aikana vuodesta 1916 alkaen. Naiset kutsuivat itseään nimellä Palvelun kerho, Service Club.

Virallisesti järjestäytymättömiä, itsenäisiä sekä säännöllisesti kokoontuneita erinimisiä naisten klubeja oli useissa kaupungeissa, esimerkiksi Women´s Wheel of Service (samannimiset klubit olivat Bexhillissä 1924 ja Canterburyssa 1925) ja klubi Ladies´ Auxiliary (samannimiset klubit Bristolissa 1924, Guildfordissa 1926 sekä Sunderlandissa 1929), Guild of Goodwill (Clapham 1926) ja klubi Ladies´ Wheel of Service (Chatham 1929). Brittiläisten rotarirouvien toiminta oli proto-Inner Wheel-toimintaa.

1920-luvun naisklubeilla ei ollut yhtenäistä nimeä, kunnes vuonna 1930 pidetyn Edinburghin Rotary Internationalin kokouksen yhteydessä, kaikille klubeille vahvistettiin yhteiseksi nimeksi Inner Wheel, sisärengas, sisäpiiri. 1934 klubit yhdistyivät liitoksi The Association of Inner Wheel Clubs of Great Britain and Ireland. Nimi muutettiin muotoon The Association of Inner Wheel Clubs 1947.

IW-järjestön synnyn mahdollistivat useat tekijät, tärkeimpiä luonnollisesti olivat naisten aiempi vapaamuotoinen kerhotoiminta sekä länsimainen yhdistystoiminta, joka mahdollisti ja mahdollistaa kansalaisten yhteenliittymisen ajamaan ja edistämään heille tärkeitä aatteita, ihanteita sekä käytännön toimia yhteiskunnassa. Tuolloin vain miehille suunnattu rotaritoiminta palvelun ihanteineen innoitti heidän puolisoitaan Britanniassa ja sittemmin ympäri maailmaa.

Rotarirouvien toimintaa oli siis jo ennen Manchesterin klubin perustamista – oli jo pohjaa, jolle rakentaa. Yksi naisklubien synnyn ratkaisevista tekijöistä oli ensimmäinen maailmansota Euroopassa. Se nosti erilaisen avustustoiminnan tarpeen aivan uusiin mittoihin, ja tässä tilanteessa brittinaiset, joilla ei tuolloin ollut äänioikeutta, osallistuivat eri tavoin maansa sotaponnistuksiin, myös rotareiden avustustoiminnan toteuttamiseen, huomaten, että työtä oli tarpeen jatkaa myös sodan jälkeen.

Alkuvaiheessa järjestön avustustyö oli hyvin konkreettista, sukankutomistempauksia, sukkien lahjoittamista sekä ruuanjakelua. Sota muutti naisten roolia yhteiskunnassa, kun naiset rekrytoituivat ensin erilaisiin sotaponnistusta tukeviin tehtäviin sekä sodan jälkeen lievittämään monentyyppistä hätää, jonka nimellä The Great War kutsuttu maailmansota aiheutti.

Tavoitteena oli todellinen ystävyys ja palvelun toteuttaminen jokapäiväisissä teoissa. Ensimmäinen maailmansota ja sittemmin myös toinen maailmansota tekevät konkreettisesti ymmärrettäviksi IW-liikkeen tavoitteet lisätä kansakuntien vastavuoroista tietoutta toisistaan ja myös työskennellä kansainvälisen yhteisymmärryksen hyväksi.

IW-liike ei tehnyt lähetystyötä klubitoiminnan levittämiseksi. Liikkeen leviäminen Britannian ja Irlannin ulkopuolelle johtui lähinnä sattumasta. Erään australialaisen rotarin kerrotaan Englannissa tutustuneen liikkeeseen ja palattuaan Australiaan kertoneen siitä kotikaupunkinsa Ballaratin rotareiden vaimoille.

1931 ko. rotarypresidentti otti yhteyttä Margarette Goldingiin ja sai tiedot klubin perustamisen yksityiskohdista. Näin syntyi ensimmäinen IW-klubi Iso-Britannian ulkopuolelle. Ensimmäinen Britannian ulkopuolinen eurooppalainen klubi oli Bergen 1935. Sodan aikana Inner Wheelin ja rotareidenkin toiminta oli kielletty, kun natsi-Saksa miehitti Norjaa huhtikuusta 1940 toukokuun 1945 alkupäiviin. Vuonna 1945 oli jo syntynyt 15 klubia Etelä-Afrikkaan, Kanadaan ja Uuteen Seelantiin.

IW:n organisaatio muotoutui Suomessa siten, että klubeja yhdistäneet IW-piirit perustettiin 1980-luvun lopulla. Kokouksessaan marraskuussa 1998 Järvenpään klubin hallitus puolsi Suomen IWklubien katto-organisaation eli Kansallisen Neuvoston perustamista. Se syntyi tuolloisten klubien päätöksellä ja yli 40 vuotta Järvenpään yhdistyksen, Suomen ensimmäisen Inner Wheel -klubin, jälkeen.

JÄRVENPÄÄN ROTARIROUVAT 1955

Järvenpäänkin Inner Wheel -klubia edelsi rotarirouvien kerho, jonka perustava kokous pidettiin eläinlääkärin rouvan, ruotsalaissyntyisen Gunnel Varpion kotona 30.12.1955.

Kerhon perustamisen aikaan vuonna 1955 presidenttinä oli J. K. Paasikivi. Urho Kekkonen voitti valitsijamiesvaalin äänin 151–149 ja astui 1.3.1956 25 vuodeksi hoitamaan presidentin virkaa. Sodista oli kulunut kerhon perustamisen aikaan vain kymmenisen vuotta, Pariisin rauhansopimuksesta, YYA-sopimuksen solmimisesta sekä valvontakomission poistumisesta Suomesta oli kulunut kahdeksisen vuotta. Helsingin olympialaiset oli pidetty kolme vuotta ennen kerhon perustamista ja Stalin oli kuollut 1953. Rotarinaisten kerhon ja sittemmin IW-klubin perustajat olivat eläneet aikuisina naisina läpi sota-aikojen.

Sotien seurauksena Järvenpään väestömäärä lisääntyi, yritystoiminta vilkastui ja kauppala uskonnollisesti monimuotoistui. Järvenpäähän tuli evakoita varsinkin Terijoelta, mutta myös Muolaasta, Kellomäeltä ja Viipurin maalaiskunnasta. Järvenpäässä oli ortodoksinen tsasouna vuodesta 1948 alkaen. Järvenpää itsenäistyi Tuusulasta kauppalaksi 1951.

Rouvien kerhon perustamisen edellytyksenä luonnollisesti oli paikallisen