All Inclusive – Seuralaisen Tunnustuksia 1

By Vanessa Salt

"Näin, miten hän alkoi hoidella itseään. Hän nojasi toisella kädellä seinään ja hinkkasi toisella klitoristaan. Luulin tietäväni, mistä on kyse, koska olin nähnyt suunnilleen saman kohtauksen netissä. Tosin nyt olin itse mukana. Epätodellista..."Tässä eroottisessa novellissa Liam kertoo tarinan siitä, miten hänestä tuli Tukholman kysytyin seuralainen, ja vie lukijan menneisyyteen, jolloin juuri 18 vuotta täyttänyt viaton poika alkoi saada todella intiimejä oppitunteja ranskanopettajaltaan.-

• Language: Suomi
• Publisher: LUST
• Release date: Jan 31, 2020
• ISBN: 9788726206333

Book preview

www.egmont.com

ALL INCLUSIVE – SEURALAISEN TUNNUSTUKSIA 1

Voit sanoa minua Liamiksi. Ojensin käteni ja katselin tiiviisti vastassani seisovaa henkilöä. Lähinnä tietenkin hänen kasvojaan mutta myös vaatteita ja asentoa.

Minulla on sellainen tapa. Ammatissani se on elintärkeää.

Mies vastassani huomasi katseeni. Hän vääntelehti hieman, ojensi sitten lopulta kätensä. Oli kuin hän ei olisi oikein tiennyt, halusiko hän viedä tämän läpi vai ei.

Alexander.

Mies näytti kuitenkin laittautuneen erityisen hienoksi tapaamista varten. Harmaantuneissa hiuksissa oli vahaa, ja ne oli harjattu huolellisesti oikealle niin, että piikkisuora sivujakaus oli kymmenen senttiä vasemman korvan yläpuolella. Pienet, lyhyet pulisongit olivat sävyltään tummemmat ja paljastivat hänen hiustensa värin ennen harmaantumista. Kasvoissa ei ollut muuten karvoja. Sileäksi ajeltu ja ihovoiteella hoidettu iho. Harmaat silmät. Kulmakarvat näyttivät nypityiltä, mitään tarpeetonta ei pistänyt esiin, ja ne korostivat miehen terävää katsetta. Nenä oli kapea, ja herkät sieraimet värähtelivät hänen puhuessaan.

Kiinnitin huomioni miehen suuhun. Se oli varmaankin kiehtovin osa hänen kasvoistaan. Kapeat huulet, jotka raottuivat nyt, kun hän luultavasti aikoi selittää asiansa uudelleen. Suupielet olivat kääntyneet hieman ylöspäin, mutta ennen kaikkea pidin selvärajaisesta amorinkaaresta, joka ikään kuin veti ylähuulta ylöspäin ja vaimensi muuten julmia piirteitä, kun hän ponnisteli peittääkseen otan-mitä-haluan-enkä-piittaa-sinusta-lainkaan-ilmeen. Miten huulet painuivat yhteen, ja miten tuo hymy ei koskaan ulottunut silmiin asti.

Näen sellaista usein. Kun narsisti loukkaantuu, on parasta jättää juttu sikseen. En oikein tiedä, miksi, mutta uskoin Alexanderin olevan narsisti. Sitä paitsi hän muistutti jotakuta. Julkisuutta välttelevää henkilöä, mutta ei sitten kuitenkaan. Ihmistä, joka oikeastaan kaihtoi median ramppivaloja mutta joutui pakosta seisomaan niissä. Keksisin kyllä pian, ketä.