Muinaiset pimennykset paljastavat salaisuuden

By Pekka Mansikka

"Muinaisten auringonpimennysten lasketussa sijainnissa voisi olla enintään noin 10 kilometrin virhe" Tämä Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan lausunto on tieteellinen kädenojennus sille, miten muinaisia pimennyksiä voidaan löytää. Kun lukuisia muinoin havaittuja pimennyksiä sovelletaan tuohon tieteen asettamaan mittariin, ne paljastavat hyvin merkittävän salaisuuden muinaisesta historiasta.

• Language: Suomi
• Publisher: Pekka Mansikka
• Release date: May 11, 2023
• ISBN: 9789526997841

Pekka Mansikka

Pekka Mansikka, a Finnish self-taught researcher. He is especially familiar with the study of ancient eclipses and the timing of chronologies according to them. As a publisher, he also publishes historically interesting scientific books.

Book preview

1. Savitaulu VAT 4956

---

Tämän savitaulun ensimmäisellä rivillä sanotaan sen ajankohdasta: Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin 37. vuotena.¹-¹ Tutkijat ovat soveltaneet tämän savitaulun tiedot vuodelle 568 eaa.¹-² Se on ollut tutkijoiden kenties vankin perustelu nykyiselle vanhalle kronologialle. Siinä on kuitenkin joitakin puutteita, jotka ansaitsevat lähempää huomiota.

Tästä on ilo nyt esitellä uutta tutkittua tietoa tästä aiheesta.

9. nisannu

---

Tämän savitaulun alkuriveillä kerrotaan, että kuu oli 1. kuukauden eli nisannun 9. päivänä noin kyynärän päässä Beta-Virginis eli Neitsyt tähdistöstä, sen edessä. Tästä päätellen kuu on voinut olla Neitsyt tähdistön kuviteltujen kasvojen edessä.

Tutkijoiden mukaan vuonna 568 eaa. tämä etäisyys oli 29. huhtikuuta, joka oli nisannu kuukauden 8. päivä. Tutkijat ovat väittäneet että babylonialainen kirjuri teki tässä kohtaa virheen.

Jos siinä on virhe, mistä kyseinen virhe johtuu? On kuitenkin aiheellista kysyä, että voisiko olla toisinpäin eli tutkijat olisivat itse tehneet siinä virheen?

Historialliset tiedot

---

Kun perehdytään lähemmin savitaulu VAT 4956:n rakenteeseen, voidaan huomata sen olevan hyvin poikkeuksellinen. Vaikuttaa siltä, että tämä on pääasiassa muinaisajan tähtitieteellinen tutkielma. Mutta se sisältää myös historiallisia muistiinmerkintöjä.

Tällaisia rivejä löytyy useita. Niissä kuvailtujen asioiden vuoksi on syytä olettaa että ne kuvaavat historiallista, reaaliaikaisesti muistiinmerkittyä tietoa, mutta otetaan tähän esimerkkeinä rivit 5-7.

Rivillä 5 sanotaan:

Rivillä 6 ja 7 sanotaan:

Vaikka tämä on päivätty Nebukadnessarin 37. vuodelle, näillä riveillä 6 ja 7 kuvaillaan oletetun 36. hallitusvuoden viimeisen kuukauden loppua.

Tämä piirre, että savitaulussa on näitä historiallisia rivejä, voi osaltaan vahvistaa sitä, että tämän savitaulun täytyy olla reaaliaikaisesti muistiinmerkittyä tietoa. Kuitenkin voi olla perusteltua olettaa, että se on myöhempinä vuosisatoina tehty jäljennös, koska se on säilynyt niin hyväkuntoisena.

Jupiter oli Skorpionin yläpuolella

---

Tämä on hyvin merkittävä yksityiskohta, joka on monilta jäänyt turhan vähälle huomiollle. Rivillä 13 kerrotaan, millainen oli näkymä juuri kun kolmas eli simanu-kuukausi alkoi:

Mikä on Jupiterin kiertoaika auringon ympäri? Se on 11 vuotta, 315 päivää ja 1,1 tuntia.¹-³ Tämän perusteella voimme etsiä, miltä vuosilta Jupiter löytyy läheltä Skorpioni tähdistöä, kun sovellamme tuota aikaväliä.

Tehdään tästä asiasta pieni taulukko.

Jupiter löytyy sieltä päiväyksellä 19-21. kesäkuuta 568 eaa. Se löytyy Skorpionin läheltä myös vuosilta 544 eaa., 556 eaa., 580 eaa. ja 592 eaa.

Näistä ainoastaan vuonna 568 eaa. oli kuunpimennys. Tämän perusteella tästä voisi tehdä jo lyhyen tarkastelun jälkeen arvion ja todeta, että VAT 4956:n tähtitieteelliset mittaukset liittyvät vuoteen 568 eaa.

Se, että Jupiter planeetta osuu kiertoradallan Skorpioni tähtikuvion yläpuolelle juuri simanu kuukauden alussa, on hyvin harvinainen tapahtuma. Se toistuu noin 150 vuoden välein, jolloin näitä osumia on muutama 12 vuoden välein.

Entä mitä voidaan saada selville siitä, kuten edellisestä lainauksesta saatoimme lukea, että Mars ja Merkurius olivat lähekkäin?

Mars ja Merkurius Leijonan edessä

---

Mars ja Merkurius olivat hyvin lähellä toisiaan Simanu-kuukauden alussa.

Savitaulussa VAT 4956 lukee rivillä 12 seuraava maininta:

Tämä tapahtui pian ajarukuukauden viimeisen päivän päätyttyä, vuonna 568 eaa. tämä ajoittuu kesäkuun 20. päivään.

Marsin kiertoaika auringon ympäri on 686 päivää eli noin 1 vuosi, 10 kuukautta ja 21 päivää.¹-⁴ Tällä aikavälillä tätä yhtäläisyyttä ei näyttäisi löytyvän muilta vuosilta, joita lueteltiin.

Kääntäjä on tuossa kohtaa merkinnyt tähdistön nimen Leijona hakasulkeisiin. Se voisi viitata siihen, että savitaulussa tuo tähdistön nimi on hiukan vaurioitunut. Mutta kun vertaillaan edellisen sivun taulukossa olevia vuosilukuja, Mars ja Merkurius eivät olleet lähekkäin noina muina vuosina simanu kuukauden alussa.

Tosin tuo VAT 4956:ssä oleva maininta neljän kyynärän etäisyydellä ei kunnolla sopisi myöskään vuoteen 568 eaa. Otetaan tästä seuraavaksi pieni kuvakaappaus, jossa näkyy myös vasemmalla oleva Neitsyt tähtikuvio.

Kun verrataan tuota Marsin etäisyyttä Leijonasta, aikaisempaan kuvaan nisannu-kuukauden 8. päivältä, saa sen käsityksen, että Mars ja Merkurius olisivat olleet vain noin yhden kyynärän etäisyydellä Leijona tähdistöstä.

Koska vaikuttaa todennäköiseltä, että VAT 4956 kuvailee vuonna 568 eaa. olevia tähtitieteellisiä ilmiöitä, jostakin näkökulmasata katsottuna joku voisi kuvitella, että tässä voisi tulla esille babylonialaisten astrologien toinen virhe.

Kuunpimennys heinäkuussa 568 eaa.

---

Savitaulu VAT 4956 kertoo myös, että simanu kuukauden 15. päivänä tapahtui kuunpimennys. Tähän on sovellettu 4. heinäkuuta 568 eaa. tapahtunutta kuunpimennystä.

Tämä pimennys ei näkynyt Babylonissa. Rivillä 17 tätä tapahtumaa kuvaillaan seuraavasti:

Tutkijat ovat yleensä sitä mieltä, että tämä kuunpimennys oli ennustettu etukäteen ja babylonialainen kirjuri totesi nyt, kun ennustettu aika tuli, että pimennystä ei näkynyt.

Koska vaikuttaa todennäköiseltä, että tämä merkintä on kirjoitettu savitauluun reaaliaikaisesti, niin se edelleen sitoo tämän havainnon lujemmin tähän vuoteen 568 eaa. kuuluvaksi. Siihen ei sopisi sellainen kuunpimennys, joka voitiin nähdä Babylonissa. Tällainen kuunpimennys oli esimerkisi 4. heinäkuuta 587 eaa.

Tähän liittyy nimittäin hyvin vakavalta kuullostava virhe. Savitaulun alussa oleva päällekirjoitus Nebukadnessarin 37. hallitusvuotena ei voi pitää paikkaansa. Tässä savitaulussa kuvaillut kuun ja planeettojen asemat tähtitaivaalla toteutuivat useita vuosia Nebukadnessar II:n hallituskauden päättymisen jälkeen.

Tutkijoiden virhe paljastuu

---

Ei ole todennäköistä, että babylonialaisella kirjurilla olisi ollut huono muisti kirjatessaan ylös päiväystä nisannu kuukauden 8. päivänä.

Ei ole myöskään todennäköistä, että hän olisi ollut epäpätevä käyttäessään sen aikaista astronomista työkalua ja mitannut sen vuoksi Marsin ja Merkuriuksen etäisyyden väärin.

Tehdään tästä savitaulusta sen mukainen loppupäätelmä.

Niinpä tässä pidetään todennäköisenä, että savitaulun VAT 4956:n asiasisältö on kokonaisuudessaan jäljennös vuonna 568 eaa. kirjoitetusta savitaulusta. Tämän savitaulun ainoa virhe on edellä mainittu virheellinen päiväys, kuninkaan nimi ja hallitusvuosi. Tämä päiväys lisättiin jäljennökseen sen kirjoitushetkellä.

Tämä johtopäätös tarkoittaisi sitä, että tutkijat ovat tehneet virheen tuon muinaisen savitaulun sisällön arvioinnissa. Niinpä meidän onkin nyt syytä katsoa syvällisemmin sitä, millainen VAT 4956:n mainitsema 9. nisannu oli vuonna 568 eaa.

On myös huomionarvoista, että tutkijat eivät ole maininneet mitään virheestä, joka liittyisi Marsin ja Merkuriuksen etäisyyteen Leijonasta. Voimme hyvin olettaa, että siinä ei olekaan mitään virhettä. Luokaamme siitä kuva, jossa näkyy 9. nisannu ja 1. simanu samaan aikaan.

Kun otamme huomioon, että Marsin ja Merkuriuksen etäisyys Leijonasta on tuossa kuvassa hiukan yli 4 kyynärää, niin voimme siitä arvioida, että 9. nisannu 568 eaa. kuu oli kyynärän päässä Neitsyt-tähdistöstä.

Voidaan havaita, että tämä tutkijoiden oma virhe soveltaa vuonna 568 eaa. Nisannu-kuukauden 8. päivää tuohon havaintoon on ollut hiukan harhauttava. VAT 4956 oli koko ajan oikeassa ja kyseessä oli 9. nisannu 568 eaa.

Tässä tutkielmassa pidetään siis todennäköisenä, että 1. Nisannu alkoi tuona vuotena 22. huhtikuuta.¹-⁵

Jupiter Jousimiehen kyynärpäässä

---

Vielä hiukan selkeämmin edellä kuvailtu asia tulee esille 11. eli Sabatu kuukauden alussa. Tuosta ajankohdasta kerrotaan savitaulun kääntöpuolen rivillä 5:

Tässä on mielenkiintoista se, että mitta on sama – 1 kyynärä – kuin oli kuun etäisyys Neitsyt tähdistöstä 9. nisannu kuuta. Miten pitkä oli tuo yksi kyynärä sabatu kuukauden 1. päivänä?

Otetaan jälleen kuva, jossa näkyy samaan aikaan myös Neitsyt tähtikuvio, johon on lisätty kuun asema 9. nisannu-kuuta. Tässä kohtaa kuvan täytyy olla melko laaja jotta siihen mahtuu samaan aikaan sekä Jousimies että Neitsyt tähtikuvio.

Vasemmalla. Tehdään tähän hiukan tämän suuren kuvan selvennystä. Tähtikuviot voidaan erottaa tästä kuvasta haaleasti. Jupiterin sijainti on tähän merkitty nuolella. Tässä yllä olevassa( )vasemman sivun) kuvassa voidaan havaita haaleasti Jousimies tähtikuvio. Jousimies tähdistöstä voidaan havaita kyynärpää, Omicron tähti (merkitty pienellä punaisella nuolella), sekä siitä hiukan vasemmalle oleva Albaldah tähti.¹-⁶

Oikealla. Yläpuolella olevassa kuvan oikeassa puoliskossa näkyy haalealla Neitsyt tähtikuvio. Tähän kuvan osaan on kuvankäsittelyllä lisätty kuu siihen kohtaan, jossa se oli Nisannun 9. päivänä edellisenä vuotena.

Tässä olevaa kuun etäisyyttä on mahdollista verrata mielessään vasemman sivun kuvaan. Molemmissa Babylonian astrologit ilmoittivat matkaksi 1 kyynärä. Huomataan, että tuo matka oli silmin arvioituna sama.

Tähän kuitenkin liittyy toinen,vaikkakin epätodennäköisempi vaihtoehto.

Babylonian astrologit toimivat käytännössä myös astronomeina. On hyvin mahdollista, että he 200-luvulla eaa. pystyivät astronomisen työkalun avulla kartoittamaan tähtitaivaan ja planeettojen kulkua pitkällä aikavälillä. Tätä soveltaen voisi olla pieni mahdollisuus, että VAT4956 on tähtitieteeseen liittyviltä teksteiltään kokonaisuudessaan 200-luvulla eaa. tehty tähtitieteellinen tutkielma. Entä miten siinä tapauksessa tulisi ymmärtää siinä olevat historialliset rivit? Tässä tapauksessa kenties voi olettaa, että tuon ajan babylonialaisille oli säilynyt vanhoja savitauluja, jotka oli peräisin 500-luvulta eaa. Osa niistä kuvaili Nebukadnessar II:n hallituskauden loppupuolen tapahtumia

Niinpä he tekemäänsä tutkielmaan kopioivat historiallista tietoa kyseisestä vanhasta savitaulusta. Siten nämä historialliset tiedot voisivat olla peräisin Nebukadnessar II:n todelliselta 37. hallitusvuodelta eli vuodelta 588 eaa. Mutta kuten todettiin, tämä on kuitenkin epätodennäköistä.

Viitteet

1-1 caeno.org/pdf/F019_Translation.pdf

1-2 astro.ru.nl/~fverbunt/iac2011/BabAstr.pdf

1-3 nineplanets.org/jupiter/

1-4 nineplanets.org/kids/mars/

1-5 Katso luku ‘Babylonian kalenterin ajoittaminen vuonna 568 eaa.’

1-6 universeguide.com/star/93683/omicronsagittarrii

2. Nebukadnessar II:n hallituskausi

---

Kerrataan tässä luvussa joitakin tietoja NCUSES:ssa käsitellyistä Babylonian liikeasiakirjoista.

Tässä luvussa käsitellyt tiedot liittyvät myös kiinteästi siihen, miten tulisi arvioida edellisessä luvussa tarkasteltua savitaulua VAT 4956, kun se ilmoittaa sen päiväykseksi Nebukadnessarin 37. vuosi.

Nebukadnessar II:n 43. hallitusvuosi

---

Kiinnitetään tässä vaiheessa huomio tämän uuden kronologian erilaiseen tulkintaan koskien Nebukadnessar II:n hallituskautta. Tähän liittyvistä Liitteistä kronologiataulukoista havaitaan, että hänen hallituskautensa pituudeksi on arvioitu jopa hiukan yli 43 ja puoli vuotta välillä 625-581 eaa. Tähän muutokseen vaikuttaa useampikin syy, joista tässä luvussa otetaan esille arkeologisiin löytöihin liittyvät todisteet.

Tässä ei tarvitse esitellä jotakin aivan uutta arkeologista löytöä, sillä assyriologi Ronald H. Sack kertoi tähän lainatuista löydöistä jo vuonna 1972 julkaisemassaan teoksessa. Tähän liittyvät tiedot ovat seuraavat: ‘Arkeologisissa löydöissä mainitaan Nebukadnessar II:n seuraajan Amel-Mardukin valtaannousuvuoden neljäs eli tammuz kuukausi . . . Toisessa arkeologisessa tiedossa mainitaan Nebukadnessar II:n 43. hallitusvuoden kuudes (Ululu) kuukausi.’²-¹ Vaikuttaa siltä, että tutkijat eivät ole vakavissaan pohtineet tätä ja muita samankaltaisia ristiriitaisuuksia.

Tutkija David B. Weisberg kirjoittaa teoksessa Journal of near eastern studies kyseisestä Ronald Sackin tutkielmasta.²-² Hän toteaa tuohon savitaulujen päiväyksiin liittyen, että Urukissa oleva liikemies ei ollut tietoinen tapahtuneesta vallanvaihdoksesta. Tuo kuulostaa kuitenkin pelkältä fiktiolta. Tutkija Weisberg ei ota huomioon, että kuninkaan kuolemaa seurasi jonkinpituinen julkinen suruaika, joka julistettiin valtakunnallisesti. Niinpä on todennäköistä, että myös Urukin kaupungissa vietettiin jonkin pituinen suruaika Nebukadnessar II:n kuoleman jälkeen. Suruajan julistamisen jälkeen nopea lähetti lähti ilmoittamaan siitä valtakunnan muihin osiin. Matka Babylonista Urukiin oli alle 200 kilometriä. Voidaankin pitää todennäköisenä, että Urukissa julistettiin suruaika jo viikon kuluessa siitä, kun se oli julistettu Babylonissa. Joku voisi kuitenkin herättää kysymyksen, että miten se voisi olla mahdollista noin pian? Miettikäämme asiaa realistisesti.

Babylonian paikalliset olosuhteet

---

Uruk. Se oli yksi Babylonian huomattavista keskuksista, joka sen vuoksi haluttiin pitää ajan tasalla. Jotkun Nebukadnessar II:n vaikutusvaltaisista palvelijoista saattoivat olla kotoisin tuolta alueelta.

Teiden kunto. Koska Uruk oli huomattava kaupunki, todennäköisesti sinne oli Babylonista parempi tieyhteys kuin moneen muuhun paikkaan. Ilmeisesti paikalliset kauppiaat käyttivät näitä teitä säännöllisesti.

Ratsastajan nopeus. Monet nykyään kuntoilevat ja kulkevat kävellen hyvin pitkiä matkoja. He voivat vahvistaa sen, että on mahdollista suorittaa tuo noin 170 kilometriä viikossa jopa kävellen, mikäli on hyvät tiet. Se vaatisi ainoastaan noin 25 kilometrin kävelyn päivässä. Hyväkuntoisella hevosella matkanteko on sitä huomattavasti nopeampaa.

Tuolle tutkija Weisbergin väitteelle – joka on ilmeisesti tutkijoiden yleinen kanta – ei näyttäisi olevan perusteita, kun otetaan tuon ajan paikalliset tavat huomioon. Tässä tutkielmassa tuota tutkijoiden esittämää hypoteesia kuninkaiden hallitusajan vaihtumisen aikana vallinneesta pitkästä informaatio-katkoksesta pidetään epätodennäköisenä. Koska Uruk oli lähellä Babyloniaa ja se kuului valtakunnan huomattaviin keskuksiin (mahdollisesti Nebukadnessar II:n vaikutusvaltaisena upseerina toiminut Neriglissar oli kotoisin tuolta alueelta),²-³ tuollainen informaatio-katkos olisi ollut hyvin poikkeuksellista.

Samankaltainen ristiriita on myös se, että savitaulussa BM 55806 mainitaan Nebukadnessar II:n 43. vuosi ja kymmenes (tebetu) kuukausi, joka vastaa joulu-tammikuuta. Tässä savitaulussa sen päiväys on kuitenkin jonkin verran vaurioitunut. Kirjoittajalla ei valitettavasti ole saatavilla lähdeaineistoa tutkijoiden tätä savitaulua koskeviin materiaaleihin. Erään lähteen mukaan (lähteen luotettavuutta ei ole mahdollista tarkistaa) tutkijat eivät ole virallisesti hyväksyneet tätä savitaulua kyseiselle ajankohdalle. Syynä tähän on se, että vaurioituneen vuosiluvun voi tulkita tarkoittavan 43. vuotta ja vaurioituneen kuukauden voi jollakin tavalla tulkita tarkoittavan myös jotakin muuta kuin 10. kuukautta.

Tutkijat yleensä arvioivat, että Amel-Mardukin valtaannousuvuosi oli sama kuin Nebukadnessar II:n viimeinen eli 43. hallitusvuosi.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Ensinnäkin täytyy todeta, että ei ole minkäänlaisia perusteita kehitellä sellaisia fiktioita, että Amel-Marduk olisi noussut kuninkaaksi jo ennen Nebukadnessar II:n hallituskauden päättymistä. Sen sijaan voidaan vetää se johtopäätös, että noissa arkeologisissa kirjauksissa kyseessä on täytynyt olla eri kalenterivuosi.

Amel-Marduk ja Neriglissar

---

Edellä mainitunkaltainen päällekkäisyys on myös Nebukadnessar II:n seuraajan Amel-Mardukin ja Neriglissarin hallituskaudessa.

Otetaan tähän kuitenkin lyhyt katsaus Neriglissariin, joka hallitsi yhteensä noin neljä vuotta. Aikaisemmin jo todettiin, että hän oli ilmeisesti huomattavassa asemassa Nebukadnessar II:n upseerina. Vaikuttaakin siksi siltä, että hän saattoi olla melko iäkäs tulleessaan kuninkaaksi, joka osaltaan selittää sen, että hänen hallituskautensa jäi lyhyeksi. Jotkut ovat arvioineet, että hän saattoi olla sama henkilö, joka mainitaan Raamatussa Jerusalemin valloituksen aikana. Raamattu kuvailee tapahtumaa seuraavasti:

Tuo ensiksi mainittu Nergalsareser, käskynhaltija, oli kyseinen henkilö, jonka jotkut arvioivat olleen sama, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Neriglissar, joka oli Nebukadnessar II:n vävy. Mikäli näin oli ja Neriglissar oli tuolloin Jerusalemin valloituksen aikaan 30-vuotias, hän olisi kuninkaaksi tullessaan ollut 77-vuotias. Vaikka tämä saattaa tuntua korkealta iältä, se ei olisi ollut mitenkään poikkeuksellista. Saattaa olla, että hän jollakin tavalla kuvitteli olevansa ’Babylonian kansan vapauttaja’ kaapattuaan vallan edeltäjältään. Miksi hän toimi näin, siitä hiukan myöhemmin.

Mutta asiaan. Savitaulut BM 75106 ja BM 61325 on päivätty 7. ja 10. kuussa sinä vuonna, jota pidetään hallitsevan kuninkaan Amel-Mardukin viimeisenä (toisena) vuotena.²-⁵ BM 75489 on kuitenkin päivätty hänen jälkeensä hallinneen Neriglissarin valtaannousuvuoden 2. kuukautena²-⁶

Todennäköisesti tässäkin on kysymys eri kalenterivuosista. Kun näitä tietoja sovelletaan käytäntöön, niin se avaa uusia näkymiä historian kulkuun. Käsitellään näitä vuosilukuja tässä kohtaa vanhan kronologian mukaisesti, niin lukijoiden on helpompi samaistua tuohon ajanjaksoon. Neriglissarin valtaannousuvuoden toinen eli Ajaru-kuukausi olisi sen mukaan ollut aikaisintaan huhti-toukokuu vuonna 560 eaa. Amel-Mardukin toisen hallitusvuoden 10. kuukausi (BM 61325) olisikin ollut joulu-tammikuu vuodenvaihteessa 561/560 eaa. (Mutta kuten myöhemmin tulee ilmi, voi olla mahdollista että Amel-Marduk hallitsi 18 vuotta pitempään eli yhteensä 21 vuotta.)

Kun näitä arkeologian paljastamia tietoja sovelletaan, Amel-Mardukin valtaannousuvuoden neljäs kuukausi olisi ollut jo vuotta aikaisemmin, tammuz kuukausi kesällä 563 eaa, ja edelleen Nebukadnessar II:n 43. vuoden Ululu-kuukausi ajoittuisi jo kaksi vuotta aikaisemmin, elo-syyskuulle vuonna 564 eaa.(Aika lasketaan tässä vuodesta 539 eaa. taaksepäin, mikä päivämäärä on vahvistettu).

Tämä tarkoittaisi sitä, että Nebukadnessar II olisi tullut Babylonian kuninkaaksi vanhan kronologian mukaan vuonna 607 eaa. ja hänen 37. hallitusvuotensa olisi alkanut jo keväällä 570 eaa.

Tämä on yksinkertainen, mutta hyvin johdonmukainen päätelmä. Tämä tarpeellinen korjaus vähintäänkin pakottaa tarkastelemaan savitaulu VAT 4956:n tietoja uudesta näkökulmasta.

Näiden havaintojen perusteella tässä tutkielmassa pidetään hyvin mahdollisena, että Nebukadnessar II kuoli vasta 43. hallitusvuoden viimeisenä eli Addaru kuukautena. Tämän jälkeen Babylonissa julistettiin ilmeisesti 30 päivän suruaika (Tämä on voinut tuohon aikaan olla yleinen suruajan pituus. Vertaa Assyrian kuninkaan Assarhaddonin kuolinpäivää ja hänen seuraajansa Ashurpanipalin virkaanastumista²-⁷), jonka jälkeen uusi kuningas, Amel-Marduk, nousi kuninkaaksi Nisannu kuukauden aikana. Suruajan viettämiseen muinaisina aikoina voi olettaa vaikuttaneen ulkoiset tekijät, eli miten suosittu kuningas oli ollut ja oliko kysymyksessä kansallinen sotatila.

Kuningas Jojakinin 37 vuotinen vankeus

---

Tämän edellä mainitun kanssa on sopusoinnussa Raamatusta löytyvä tähän liittyvä 37 vuoden pituinen ajanjakso.

Siellä kerrotaan, että kuningas Amel-Marduk vapautti Juudan kuninkaan Jojakinin vankilasta valtaannousuvuotenaan. Sen kerrotaan tapahtuneen Jojakinin pakkosiirtolaisuuden 37. vuotena, sen 12. kuukauden 27. päivänä.²-⁸ Jerusalemin Aikakirja kertoo rivillä 12 Juudan kuninkaan vangitsemisen tapahtuneen Nebukadnessar II:n seitsemäntenä vuotena:

Vanhan kronologian mukaan tuolloin kyseessä oli