Unta vai kuvitelmaa?

By Paula Anttila

Viola Hupli on Parkinsonin tautia sairastava, eronnut nainen, joka osallistuu kirjoittajakurssille ja alkaa kirjoittaa Danin kanssa tarinaa Piiusta ja Taavista. Dan on ihastunut Violaan, mutta toimii hänen selkänsä takana ja lyö vetoa, että kellistää Violan. Violan kaatamisesta tulee Danille pakkomielle. Danista tulee Violalle addiktio, josta hän yrittää irtautua, koska Dan on naimisissa. Paljon puhetta siitä, mistä puute. Joku juonittelee ja levittelee Violasta ilkeämielisiä juttuja.

Violalla eivät Parkinson-lääkkeet aina tehoa. Siksi hän ottaa ylimääräisen pillerin, unohtaa ottaneensa ylimääräisen ja nappaa seuraavan lääkkeen liian aikaisin. Viola sekoaa, todellisuudentaju hämärtyy, hän ei erota enää, mikä on totta, mikä unta tai kuvitelmaa.
Hän samaistuu alter egoonsa Piiuun niin, että kuvittelee itsensä Piiuksi ja Danin Taaviksi. Dan huomaa tilaisuutensa koittaneen.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Apr 20, 2023
• ISBN: 9789515682062

Paula Anttila

Tämä kirja on Paula Anttilan ensimmäinen kaunokirjallinen teos.

Book preview

Kaikki loppuu

Kaikki loppuu aikanaan, joskus aiemmin kuin haluaisin,

joskus olisi pitänyt loppua jo kauan sitten,

joskus olisi pitänyt loppua ennen kuin alkoikaan.

Menneisyyden haamut vaikuttavat siihen miten reagoin:

herkästi, tuntosarvet valppaana.

Välittääkö hän minusta vai olenko vain vedonlyönnin kohde?

Hätiköinkö, tulkitsenko oikein, suurentelenko ongelmaa?

Opin uutta myös itsestäni, eikä se ole aina mairittelevaa.

Nokkiinnun pikkuseikasta, jonka ei pitäisi keikuttaa mielenrauhaani.

Teenkö saman virheen uudestaan?

Todennäköisesti.

Ihmiset eivät poistu sillä ajatuksista, etten heitä näe.

Jos jotakin loppuu, tuleeko tilalle uutta, parempaa, kestävämpää?

Tottakai, sanoo optimisti.

Saattaa tulla, sanoo realisti.

Tokkopa, sanoo pessimisti.

Kurssilla

Viola asuu Tipalussa ja harkitsee, jaksaako hän lähteä Hanhussa pidettävälle Parkinsonin tautia sairastavien kirjoittajakurssille. Hän ilmoittautuu, mutta odotukset eivät ole korkealla. Opettaja esittäytyy:

Kurssilaisten kesken kuuluu hymähtelyä. Yllättäen Viola viihtyy hyvin ja innostuu kirjoittamisesta. Osasyynä saattaa olla Daniel Höök, jonka jutuille hän hymyilee. Ruokatunnilla he juttelevat paljon päätä seinään -juttua, pääsevät samalle aallonpituudelle.

Satunnainen juttelu tiivistyy, kirjoittamisen lomassa katseet kohtaavat. Violaa ujostuttaa, vaikka hän onkin puhelias.

Daniel kertoo, että hänellä on auto myynnissä. Violan pään sisällä alkaa myllerrys, kun hän tosiostajana laittaa Danille viestin ja kysyy turvatyynystä, jotta koirajakkaran saa etupenkille. Dan menee pimeällä selvittämään turvatyynyn deaktivointia. Violalla on hauskaa, vaikka kauppoja ei synny.

Toisen kurssipäivän päätteeksi Dan pyytää Violan kahville.

Aikaa kuluu eikä kummallakaan ole kiire minnekään. Danille jää vahva tunne jostain, mistä hän ei saa otetta, kuin olisi tullut kotiin. Haluan tavata uudestaan eikä haittaa, vaikka hänelläkin on Parkinsonin tauti, Viola ajattelee. Hän sivuuttaa sen seikan, että Danilla on vaimo, lastensa äiti, yhteinen koti, seksiä, vaikkakin kuulema hyvin harvoin ja ilman intohimoa. Dan vie Violalta tahdonvoiman, kyvyn sanoa ei, toimia rationaalisesti. Viola ei arvaa, mikä soppa siitä kehkeytyy.

Kolmantena kurssipäivänä Rasvaniska laittaa kurssilaiset kirjoittamaan pareittain. Violan ja Danin katseet kohtaavat. Sanoittakin he sopivat olevansa pari, mutta vain kirjoittajapari. Kumpikin tietää, etteivät he voi saada toisiaan oikeasti, joten he luovat mielikuvitushahmot, joita eivät sido tosielämän kahleet. Toinen aloittaa, toinen jatkaa. Stoorin päähenkilöt ovat Piiu ja Taavi, joihin he samaistuvat, eläytyvät rooleihinsa, kuvittelevat itsensä heidän tilalleen ja siitä pää menee entistä enemmän pyörälle, todellisuus hämärtyy. Syntyy kertomus, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat.

Ongelmanratkaisua

Dan kertoo ajavansa Tipalun ohi seuraavan viikon tiistaina ja kysyy, lähtisikö Viola syömään ja keilaamaan. Viola suostuu epäröimättä. Kävellessään kohti ravintola Great Maharania Viola vilkaisee kuvajaistaan näyteikkunan lasista. Siinä eivät näy tummat silmänaluset, huonosti nukutut yöt. Hän ehtii huomioida vain, onko selkä suorassa vai hieman etukumara, minkä aiheuttaa Parkinsonin tauti, tuo kavala riippakivi jalassa. Diagnoosi on elinikäinen tuomio, siitä ei parane koskaan. Kuulostaa kauhealta, mutta Violaa ei ole nujerrettu, elämä jatkuu vielä. Hän pystyy yhä liikkumaan ja toimimaan, ilman apua.

Dan odottaa jo ravintolan edessä. He tilaavat Maharanin erikoisen. Viola kertoo kirjoittaneensa jutun naisista ja ongelmanratkaisusta ja aikoo tarjota sitä Parkinsonliiton Hermes-lehteen.

Eihän tuo mitään, pikkujuttu, älä ole siitä moksiskaan.

Viola jatkaa asian ruotimista ja kysyy:

A vot, kaikki ovat tyytyväisiä. Keksinpäs hyvän ratkaisun, olen mies paikallaan. Seuraava ongelma…

Työelämässä ratkaisukeskeinen lähestymistapa on oivallinen, mutta naisten kanssa se ei ole niin yksiselitteistä. Kenties hänellä on jo ratkaisu mietittynä, ehkä hän kaipaa kuuntelijaa tai vahvistusta omille ajatuksilleen. Tällöin hän ei välttämättä ole kovin vastaanottavainen hyvää tarkoittaville ratkaisuehdotuksille, pikemmin saattaa tuntea itsensä aliarvioiduksi. Hänellä voi olla parempi idea kuin miehellä.

Aivan, sepä kummallista käytöstä. Aiotko tehdä sille jotain? Kerro, mikä siinä niin hiertää... Onko sinulla mielessäsi jo jotain?

Tällöin nainen pitää miestä erinomaisena keskustelijana ja hyvänä kuuntelijana, koska hän ei ole suoraa päätä tuputtamassa omia ideoitaan.

Ruokailun jälkeen he suunnistavat keilahallille. Keilauksen jälkeen Viola kiittää Dania mukavasta päivästä ja palaa kotiinsa.

Illalla kotona Viola katsoo tyhjään jääkaappiin ja ehdottaa miehelleen Oskarille pizzan tilaamista. Oskari tyrmää ajatuksen oitis ja ilmoittaa:

Myöhemmin illalla Oskari tulee sählyharjoituksista kotiin nälkäisenä ja ehdottaa:

Keples

Taavi tarjoaa Piiulle hänen syntymäpäivänsä kunniaksi matkan Keplesiin. Hän varaa lentoliput ja hotellihuoneen. Piiu ei saa yöllä nukuttua. Kuinka mustat silmänaluset minulla on, hän huomioi peilistä. He tapaavat Hanhussa ja syövät lounasta.

Piiu haroo hermostuneena vaaleanruskeita hiuksiaan ja kiertää kiehkuran sormensa ympäri.

Kuinka väärässä he ovatkaan. Ensimmäinen päivä onnistuu jopa yli odotusten, ei pelkästään säiden osalta. He vuokraavat polkupyörät ja polkevat ympäri kaupunkia. Myös paatilla ajelu kanaalissa on antoisa kokemus. He syövät leivät pienessä kahvilassa, joka on äänestyksessä arvioitu yhdeksi kaupungin parhaimmista. Leivät ja palvelu ovat ensiluokkaista, Piiu tuumii. Iltaa kohden katastrofin ainekset lähestyvät heidän lomailuaan.

* * * * *

Viola odottaa innolla Rasvaniskan kommentteja hänen ja Danin kirjoittamasta Keplesin stoorista.

Viola vilkaisee Dania, tämä istuu rentona. Ei tämä niin vakavaa ole, Viola tuumaa ja koittaa