Tulosmittauksen pieni käsikirja

By Pekka Etelälahti

Tuloksen mittaaminen on edellytys hyvälle julkisen organisaation johtamiselle. Toiminnan on oltava tavoitteellista ja tavoitteiden toteutumista on mitattava.

Tulosmittauksen pieni käsikirja pureutuu mittaamisen ytimeen. Mittareiden laatiminen ei ole vaikeaa, mutta tavoitteiden määritteleminen mittareiden taustalle voi sitä olla. Kirjassa annetaan välineitä julkisen organisaation tavoitteiden määrittelemiseen ja niitä kuvaavien mittareiden muodostamiseen. Mittaamisen ei tarvitse olla vaikeaa eikä työlästä, ja jo kolmella oikein valitulla mittarilla pääsee pitkälle.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Jan 24, 2019
• ISBN: 9789528055440

Pekka Etelälahti

Pekka Etelälahti (s. 1962) on kauppatieteiden maisteri, joka on työskennellyt yli 20 vuotta julkisen talouden ja tulosmittareiden parissa. Hän toimii nykyään FCG Koulutus Oy:ssä talouden ja johtamisen koulutuspäällikkönä. Voit tutustua kirjoittajaan myös LinkedIn:ssä https://www.linkedin.com/in/pekka-etelalahti-60947a4b/

Book preview

Etelälahti

Jään murtaminen:

1 Miksi mittarit ovat tärkeitä?

Toiminnan onnistumiselle on

oltava näkyvät, julkilausutut,

yksiselitteiset ja yksinkertaiset

kriteerit, millä onnistumista

mitataan ja arvioidaan.

1.1 Tuloksellisuus on julkisen

johtamisen keskeinen päämäärä

Tämän pienen käsikirjan lähtökohtana on se, että julkisen sektorin johtajan keskeisimpänä tavoitteena on oltava johtamansa toiminnan tuloksellisuus. Tuloksellisuutta on lisäksi mitattava, jotta sitä voidaan johtaa. Sitä saat mitä mittaat, joten kannattaa mitata toiminnan tuloksellisuutta. Julkisella sektorilla johdon jatkuvana tavoitteena on oltava tuloksellinen toiminta. Aivan samoin kuin liiketaloudessa johtaja ansaitsee palkkansa onnistuessaan organisoimaan ja johtamaan toimintaa kannattavasti, julkisessa taloudessa johtaja ansaitsee palkkansa järjestäessään johtamansa organisaation toiminnan tuloksellisesti.

Koska veronmaksajat maksavat julkisen organisaation toiminnan, heillä on oikeus vaatia vastinetta maksamilleen veroille. Julkinen organisaatio onnistuu sitä paremmin, mitä paremman vastineen se pystyy tuottamaan käyttämilleen verovaroille.

Samalla kun organisaatio asettaa itselleen tuloksellisuustavoitteet, samalla se määrittelee, millaista vastinetta verorahoille sen on saatava aikaan.Tuloksellisuuden hankalana puolena on se, että se näyttäytyy eri organisaatioissa eri tavalla. Pienen maaseutumaisen kunnan tuloksellisuus on eri asia kuin keskikokoisen, maakuntakeskuksena toimivan kaupungin tuloksellisuus. Valtion keskusviraston tuloksellisuus on eri asia kuin kunnan tuloksellisuus. Lisäksi tuloksellisuuden tulkintaan voivat vaikuttaa kunnan, kaupungin, maakunnan tai eduskunnan poliittiset valtasuhteet.

Keskeinen kysymys onkin, millaisista vaikutuksista poliittiset päättäjät ovat kulloinkin valmiita maksamaan? Kunnan, kaupungin tai valtion viraston johtaja varmistaa selustansa vaatimalla tuloksellisuustavoitteiden määrittelemistä riittävän konkreettisella tavalla. Mitä selkeämmin, yksiselitteisemmin ja yksinkertaisemmin johtajan vastuulle kuuluvat tavoitteet on määritelty, sitä helpompi johtajan toiminnan tuloksellisuutta on jälkikäteen arvioida ja arvioida nimenomaan mahdollisimman objektiivisella tavalla.

1.2 Tuloksellisuudelle on asetettava

tavoitteita, jotta toiminta kehittyy

Toisena lähtökohtana tässä kirjassa on se, että organisaation toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Ja kun julkisesta organisaatiosta on kyse, toiminnan kehittäminen tarkoittaa itsestään selvästi tuloksellisuuden jatkuvaa parantamista. Toiminta voi kehittyä vain, kun kehittymiselle ja tuloksellisuuden parantamiselle on asetettu selkeät tavoitteet.

Organisaation toiminnan kehittäminen on elintärkeää sen olemassaolon kannalta. Toiminta, jota ei kehitetä, kuolee joko tarpeettomana pois tai hukkaa yhteiskunnan tärkeitä taloudellisia voimavaroja. Jos julkisen sektorin toimintaa ei kehitetä, päädymme ennen pitkää tilanteeseen, jossa verorasitus on huipussaan ja julkisen sektorin palvelut ovat heikkoja tai niitä ei ole ollenkaan.

Johdon tehtävä on saavuttaa

organisaatiolle asetetut tavoitteet

Julkisen organisaation tavoitteena on perustehtävän hoitaminen tuloksellisesti. Organisaation johto vastaa siitä, että toiminta on tuloksellista ja sille asetetut tavoitteet saavutetaan.

Tässä tehtävässään johto tarvitsee apuvälineitä: tuloksellisuutta ja sitä kuvaavia tavoitteita on voitava mitata, jotta tuloksellisuutta voidaan johtaa. Tavoitteita tarvitaan, koska julkisen organisaation toiminta ja tulos eivät kehity ilman niitä. Tavoitteiden lisäksi tarvitaan mittareita ja seurantaa.

Julkisen organisaation toiminta on

tavoitteellistettava ja tavoitteiden

toteutumista on mitattava

Sen jälkeen, kun toiminnalle on asetettu tavoitteet, tavoitteiden toteutumista on seurattava. Julkisella sektorilla seurantaa haittaa usein se, että tavoitteet asetetaan varsin moniselitteisellä tavalla. Epäselvän tavoiteasetannan haaste on tietenkin siinä, että jälkeenpäin on erittäin hankalaa todeta, onko tavoite saavutettu vai ei. Tavoitteena voi olla esimerkiksi yritysilmapiirin paraneminen.

Moniselitteiseksi tavoitteen tekee se, jos yritysilmapiiriä ei ole erikseen määritelty eli ei ole sanottu, mitä yritysilmapiirillä tavoitteen tarkoittamassa tapauksessa ymmärretään. Toiseksi, ellei paranemista eli toisin sanoen kehittymistä suotuisaan suuntaan ole konkretisoitu, voidaan tavoitteen saavuttamisesta olla montaa mieltä.

Tavoitteet on siis asetettava riittävän yksiselitteisesti. Tämä tukee sekä tavoitteiden saavuttamisen seurantaa että johtamista. Seurannan kannalta yksiselitteinen ja yksinkertainen tavoitteenasettelu on tärkeää siksi, että vain silloin tavoitteita kuvaamaan voidaan asettaa mittareita. Johtamisen kannalta yksiselitteinen tavoitteenasettelu on tärkeää myös siksi, että sekä ohjaaja että toimija voivat olla tavoitteesta ja sen toteutumisesta samaa mieltä.

Tavoitteet kuuluvat

hyvään johtamiseen

Kai Laamanen on todennut kirjassaan "Johda suorituskykyä tiedon avulla", että ilman tavoitteita ei ole saavutuksia. Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä, ja erityisesti tämä pitää paikkansa julkisella sektorilla.

Organisaation toiminnalla on tavoiteltava jotain arvokasta ja toiminnalla on oltava yhteinen ja arvokas päämäärä, jotta organisaatiossa työskenteleminen voidaan kokea mielekkääksi. Johdon tehtävänä on konkretisoida nämä päämäärät ja tavoitteet sellaisiksi, että niiden saavuttamista voidaan arvioida ja tavoitteiden toteutuessa olla organisaationa ylpeä saavutuksista.

Budjettitavoitteiden lisäksi

tarvitaan vaikutustavoitteita

Kunnallis- ja valtionhallinnon organisaatioille on säädetty vaatimukset asettaa toiminnalleen tavoitteita. Näille vaatimuksille on vankat perusteet: verorahoitteisella toiminnalla on jatkuvasti voitava tuottaa parasta vastinetta verorahoille.

Tärkeää on erityisesti se, mille asioille ja millaisia tavoitteita julkisille organisaatioille ja niiden toiminnalle asetetaan. Mitkä tahansa tavoitteet eivät täytä lainsäädännön hengen mukaisia vaatimuksia verorahoille vastineen tuottamisesta. On varmistettava, että tavoitteet ohjaavat julkisen organisaation toimintaa kohti hyvää, mitattua