Oli ennen Tikkamanni, Tikkamannilta Lindemanni: Sukukirja Jämsän ja Korpilahden Lindemaneista

By Hannu Allonen

Sukukirja Jyväskylä Tikkamannilassa eläneen Mikko Yrjönpoika Tikkasen, myöhemmin Tikkamannisen (s. ennen 1700) ja vaimonsa Sofian jälkeläisistä. Pääpaino Mikko Pekanpoika Tikkamannisen ja Maria Hermannintyttären sukuhaarassa, jonka jälkeläiset asuivat Jämsässä ja Korpilahdella ja ottivat nimen Lindeman.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Jan 19, 2018
• ISBN: 9789528051398

Hannu Allonen

Syntynyt 1948 Korpilahdella, mutta asunut aikuisikänsä Turussa. Koulutukseltaan lääkäri. Harrastanut sukututkimusta vuodesta 2008. Julkaissut aiemmin sukukirjan Korpilahden Mustaniemen Niemisistä.

Book preview

Sisällysluettelo

ESIPUHE

SEURAKUNNAT JA KUNNAT

JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA

JÄMSÄ

KORPILAHTI

TIKKAMANNILAN ASUKKAAT

TUNNETTUJA SERKKUJA

MARIA HERMANSDOTTERIN ESIVANHEMMAT

LISA MATSDOTTERIN ESIVANHEMMAT

WILHELMINA NIKLASDOTTER LINDEMANIN ESIVANHEMMAT

MICKEL JÖRANSSON TIKKAMANNISEN JA SOFIAN JÄLKIPOLVET

MICKEL JÖRANSSONIN SUKUPUU, 5 POLVEA

SUKUTAULUT

HENKILÖLUETTELO

LÄHDEVIITTEET

Esipuhe

Sain tasan kaksi vuotta sitten valmiiksi äitini äidin Niemisten sukua käsittelevän kirjan Mustaniemen suku. Kun olin päässyt sukututkimuksessa sopivaan vauhtiin, päätin jatkaa työtä selvittämällä äitini isän Oskari Uutelan (Lindeman) sukua. Tämä osoittautuikin yllättävän laajaksi, osittain siitä syystä että lähdin liikkeelle useita sukupolvia vanhemmista esi-isistä.

Jokaisella ihmisellä on syntymiseen vaadittavat isä ja äiti, ja näillä edelleen kullakin kaksi vanhempaa. Kahdeksannen sukupolven kohdalla näitä esivanhempia olisi kaikkiaan 256. Valitettavasti suurimmasta osasta tiedot ovat hävinneet. Jokaisen heistä voisi sanoa olevan sukumme esi-isä tai -äiti. Tähän sukukirjaan valitsin esi-isäksi 8. sukupolven isoisäni Mickel Jöransson Tikkasen. Hänen jälkeläisensä asuttivat Tikkamannilan taloa yli sadan vuoden ajan, joten sitä voi pitää yhtenä suvun kantatilana. Matkan varrella esivanhempiin liittyi jälkeläisiä muista vanhoista suvuista, joista sukupuutietoja on jäljitettävissä. Näitä ovat korpilahtelaiset Hurttia, ja Raidanlahti, savolainen Hytönen ja Puttonen sekä myös Uumajasta Suomeen tullut Sursillien suku. Näitä esivanhempien tauluja on kirjan alkuosassa.

Kirjan tiedot on kerätty kirkonkirjoista 1700-1800 -lukujen osalta. Sitä uudemmat tiedot ovat peräisin aiemmista sukukirjoista, jotka on mainittu lähdeluettelossa, virkatodistuksista sekä elossa olevilta sukulaisilta ja henkilöiltä itseltään

Tikkamannisen sukunimi hävisi suvustamme, kun esi-isämme muuttivat pois Tikkamannilan talosta 1800-luvun alussa. Sukunimi Lindeman ilmaantui käyttöön kun Johan Mickelsson muutti Jyväskylän Alakylän Haapalahdesta Korpilahden Hyrkkölän Reivilään 1861. Korpilahden rippikirjassa käytetään nimeä Lindeman. Veli Adolf Mickelsson muutti Korpilahden Puolakan Holmasta Jämsään Rajalan torppaan 1875. Muuttokirjassa hänellä on ensimmäistä kertaa nimi Lindeman. Sisar Carolina ei käyttänyt sukunimeä.

Olen tässä sukukirjassa käyttänyt henkilöiden nimistä sitä muotoa, joka on kirjattu kirkonkirjoihin, ensisijaisesti syntyneiden luetteloihin. Joissakin sukututkimustiedostoissa käytetään suomennettuja muotoja. Esivanhempien tauluissa näkyvät suomennetut nimet ovat siten peräisin muiden tutkijoiden tiedoista, pääasiassa Geni.com tietojärjestelmästä, enkä ole niiden tietojen oikeellisuutta itse tutkinut.

Monet henkilöt ovat auttaneet merkittävästi tämän kirjan syntymisessä. Marja-Leena Juvén on tutkinut useita Lindeman-suvun haaroja ja antoi tietojaan käyttööni. Marja-Liisa Kolula oli ehtymätön tietolähde selvitellessäni Emil Lindemanin jälkeläisiä. Heidän lisäkseen kiitokset kuuluvat monille suvun jäsenille, jotka ovat auttaneet kirjan syntymistä kokoamalla tietoja omasta perhepiiristään ja lähisuvusta.

Turussa 9.11.2017

Seurakunnat ja Kunnat

Jyväskylä ja Laukaa

Laukaan seurakunta oli olemassa jo vuodesta 1593 itsenäistyttyään Rautalammin seurakunnasta. Jyväskylän kappeliseurakunta muodostettiin 1693, ja kaupungin perustamisen jälkeen erotettiin kaupunkiseurakunta 1875. Tämän kirjan piirissä olevia esivanhempia asui Jyväskylän ja Laukaan rajaseudulla, ja joidenkin asuinpaikka vaihtoi seurakuntaa ja siten historiatiedot kirkonkirjoja ilman että asukkaat muuttivat. Vanhimmat kirkonkirjat alkavat Laukaassa vuodesta 1726 ja Jyväskylässä vuodesta 1752.

Jämsä

Jämsän seurakunta on eronnut Sysmästä jo ennen 1500-lukua. Se kattoi nykyisen Korpilahden ja Muuramen alueet, kunnes Vanhan Korpilahden kappeliseurakunta muodostettiin 1691 ja itsenäinen seurakunta 1872. Vanhimmat kirkonkirjat Jämsästä ovat vuodelta 1726.

Korpilahti

Vanhimmat Kirkonkirjat Korpilahdelta alkavat vuodesta 1756. Sitä vanhemmat arkistot tuhoutuivat 1871 uppoamalla Päijänteeseen, kun niitä siirrettiin veneellä itäpuolella Oittilan kylässä sijainneesta Mutasen pappilasta uuteen kirkonkylän pappilaan.

Korpilahdella on muutamia erikoisuuksia sukututkimuksen kannalta. Rajanveto Jämsän ja Korpilahden välillä oli sekava. Useat Särkijoella ja Puolakalla sijainneet talot ja niiden torpat olivat perua jämsäläisistä kantatiloista, ja niin niiden asukkaat kirjautuivat Jämsän kirkonkirjoihin, vaikka sijaitsivat keskellä korpilahtelaista asutusta. Toinen monimutkaisuus liittyy läänijakoon. Vuoteen 1870 saakka Korpilahden Päijänteen länsipuoliset alueet kuuluivat Hämeen lääniin ja itäpuoliset kylät, esimerkiksi nykyiset Oittila ja Putkilahti, Kymenkartanon, myöhemmin Mikkelin lääniin. Eri läänien asukkaat kirjattiin omiin kirkonkirjoihinsa. Vuodesta 1870 alkaen koko pitäjä kuului Hämeen lääniin ja asukkaat löytyvät yksistä kirjoista.

Tikkamannilan asukkaat

Tikkamannilan rälssitila muodostui 1500-luvun lopulla ja joutui Horn-suvun läänitykseksi. Tila sijaitsi silloisen Laukaan Saarijärven kylässä ja siirtyi Jyväskylän kappelin yhteyteen. Nykyisin tilan alue tunnetaan Tikkakoskena (Berndtson 1965).

Joensuun vapaaherra Klaus Kristerinpoika Hornin kuoltua tilan omistajana oli tämän leski, Kristina Krumme. Omistajat eivät koskaan asuneet tilalla, vaan sitä hoiti lampuoti Eerik Manninen. Omistus siirtyi sitten Krister Klausinpoika Hornille ja seuraavaksi tämän pojalle Mauritzille. Valtaneuvos Lauritsa Creutz hankki tilan omistukseensa 1600-luvun alussa. Tila siirtyi kruunulle, takaisin Creutzin perillisille, ja taas kruunulle. Savolaiset Manniset viljelivät tilaa. Aikanaan tuli mahdolliseksi myös talonpoikien omistaa rälssitiloja, ja Laukaan rälssitilat siirtyivät heidän omistukseensa. Tikkamannila oli aluksi Mannisen suvun hallussa.

Taloon tuli vuonna 1701 savolaiseen sukuun kuuluva Mickel Jöransson Tikkanen. Alkuun talon isäntinä Mikon ohella mainitaan Erik ja Johan Manninen. Vuodesta 1712 käytetään talosta nimeä Tikkamanninen. 1727-1729 isäntänä oli Mats Mickelsson, Tila jakautui veljesten kesken kahtia 1753, ja kantatalo siirtyi nimismies Henrik Limatiuksen omistukseen, mutta toista taloa hallitsivat jatkuvasti Tikkamanniset. Vuosina 1761-1769 isäntänä oli Mickel Mickelsson, ja 1771-1775 Mats Mickelsson. Tietoja puuttuu välillä, mutta 1791 isäntänä mainitaan jälleen Mickel Mickelsson ja 1792-1799 Mats Mickelsson. 1801 isäntänä jälleen Mickel Mickelsson, ja 1802-1809 Johan Michelsson.

Isännyys vaihtui siis usein. Useita veljesten perheitä asui Tikkamannilan talon piirissä, eikä omistajuus ilmene kirkonkirjoista. Isäntäluetteloiden isäntä merkitsee henkilöä, joka maksoi tilan kruununverot, joten on mahdollista että suvun perheet maksoivat tilan verot vuorotellen. Petter Matssonin kuollessa 1818 ilmeisen velkaisena hänen lapsensa olivat alaikäisiä, ja heille nimettiin holhoojat. Omistussuhteet muuttuivat, ja sekä Petterin veli Mickel Matsson että Petterin poika Mickel Pettersson muuttivat pois Tikkamannilasta vuoden 1827 paikkeilla. Tosin sukua löytyy myöhemminkin torppareina, itsellisinä, renkeinä ja piikoina Tikkamannilan tiluksille muodostuneista torpista.

Nimien merkintä kirkonkirjoihin vaihteli. Tilan nimenä esiintyy Tikkanen, Manninen, Tikkamanninen, Tikkamannila. Kantaisä Mickel Jöransson Tikkanen (vanhimmassa rippikirjamerkinnässä Tickain) tuli Savosta, jossa käytettiin sukunimiä. Hänenkin sukunimensä hävisi Laukaalaisessa nimikäytännössä, ja kirkonkirjoissa käytettiin vain patronyymejä. Eikirkollisissa lähteissä, kuten käräjäpöytäkirjat ja perukirjat esiintyy ainakin 1800-luvun alussa talon nimen mukainen sukunimi, joka siis vaihtui jos henkilö muutti toiseen taloon. Olen tässä kirjassa käyttänyt talon nimenä Tikkamannila ja sukunimenä Tikkamanninen niille, jotka syntyivät ja asuivat tilalla.

Tunnettuja serkkuja

Sukulaisuussuhde on ilmoitettu kirjoittajasta ja on sama kaikilla polven IX sukulaisilla.

Acté Aino, oopperalaulaja 1876-1944. Sukulaisuus isoisän 10. serkku. Yhteiset esi-isät Östen Eriksson Sursill ja Magdalena Eriksdotter s. 1530-luvulla

Aho Juhani, kirjailija 1861-1921. Sukulaisuus isoisän isoisän 7. serkku. Yhteiset esivanhemmat Johannes Henrici Limingius ja Christina Östensdotter Sursill s. 1560-luvulla.

Blomstedt Väinö, taidemaalari kuvittaja, piirtäjä ja tekstiilitaiteilija 1871-1947. Sukulaisuus isoisän 6. serkku. Yhteiset esivanhemmat Arvid Johansson Rothovius ja Katarina Johansdotter Walstenius s. 1615.

Ehrnrooth Adolf, kenraali 1905-2004. Sukulaisuus 11. serkku. Yhteiset esivanhemmat Johannes Henrici Limingius ja Christina Östensdotter Sursill s. 1560-luvulla.

Kianto Ilmari, kirjailija 1874-1970. Sukulaisuus isoisän 9. serkku. Yhteiset esivanhemmat Johannes Henrici Limingius ja Christina Östensdotter Sursill s. 1560-luvulla.

Mannerheim Carl Gustaf, Suomen 6. presidentti 1867-1951. Sukulaisuus isoisän isän 6. serkku. Yhteinen esi-isä Henricus Laurentii Lithovius 1535-1615.

Palo Tauno, näyttelijä 1908-1982. Sukulaisuus isoisän 11. serkku. Yhteinen esi-isä Erik Ångerman Sursill s. n. 1480.

Pöysti Lasse, näyttelijä 1927-. Sukulaisuus 16. serkku. Yhteinen esi-isä Nils Olofsson Tawast 1355-1433.

Sibelius Jean, säveltäjä 1865-1957. Sukulaisuus isoisän 8. serkku. Yhteiset esivanhemmat Johannes Petri Walstenius ja Anna Johansdotter Lithovius s. 1595

Ståhlberg Kaarlo Juho, Suomen 1. presidentti 1865-1952. Sukulaisuus isoisän isän 8. serkku. Yhteiset esivanhemmat Johannes Henrici Limingius ja Christina Östensdotter Sursill s. 1560-luvulla.

Topelius Sakari, kirjailija 1818-1898. Sukulaisuus isoisän isoisän äidin 6. serkku. Yhteiset esivanhemmat Johannes Henrici Limingius ja Christina Östensdotter Sursill s. 1560-luvulla.

Maria Hermansdotterin esivanhemmat

TAULU MH 1

1. Maria Hermansdotter, s. 31.7. 1794 Jyväskylä, k. 4.3. 1855 Jyväskylän msrk, kuolinsyy pistos. Syntymäkoti Mannila. Mennessään naimisiin Mikon kanssa Maria oli saharengin leski Kortajärveltä. Kuolinkoti Haapalahti. Vanhemmat taulusta MH 2 Herman Andersson Pelander ja Elisabet Andersdotter Hytönen.

1. puoliso: 26.6. 1815 Jyväskylän msrk Israel Isacsson, saharenki, k. 25.6. 1819 Jyväskylän msrk. Kuolinkoti Haapakoski.

Lapset:

Salomon, s. 8.12. 1814 Jyväskylän msrk

Eva Christina, s. 7.12. 1816 Jyväskylän msrk, k. 1841

Elisabeth, s. 22.12. 1818 Jyväskylän msrk

Lapset:

Maria, 28, s. 28.2. 1823 Jyväskylän msrk

2. puoliso: 6.1. 1829 Jyväskylä msrk Mickel Pettersson, s. 2.11. 1803 Jyväskylä msrk, k. 11.10. 1862 Jyväskylä msrk. Syntymäkoti Tikkamannila. Vanhemmat Petter Matsson Tikkamanninen ja Lisa Mattsdotter.

Lisa muutti Alakylän Oksalaan itselliseksi.

Lapset:

Carolina, s. 29.9. 1829 Jyväskylän msrk, k. 17.8. 1899 Kirvu

Adolf, torppari, s. 31.10. 1832 Jyväskylän msrk, k. 3.11. 1883 Jämsä

Johan, torppari, s. 7.8. 1837 Jyväskylä msrk, k. 13.11. 1916 Korpilahti

TAULU MH 2

2. Herman Andersson Pelander, torppari, s. 1764 Hollola, k. 20.5. 1805 Jyväskylä, kuolinsyy vesipöhöttymä. Syntymäkoti Hollolan Säyringelä. Hermanin isä kuoli tämän ollessa 8-vuotias. Herman oli oppipoikana muurarimestari Eric Grönroosilla Hollolan Paimelassa jo ennen ripille pääsyä, ja vv. 1781-1783 puusepänoppilaana mestari Enoch Fagerholmin luona Hämeenlinnassa. Asui Keljon Sysmäläisessä 1784-86, jolloin mainitaan olleen nikkari. Kuolinsyy vesipöhö (wattusot). Kuolinmerkinnässä iäksi sanotaan 51, josta laskettu syntymävuosi olisi 1754.

Kirjattu Sysmän komppanian Vaasan läänin ruotujen nr 17 ja nro 18 (Vehniä, Kortajärvi) reserviläiseksi 12.4.1790. Sotilasrullan mukaan syntynyt Hämeessä, ikä 28 (v. 1794), naimisissa, pituus 5 jalkaa 7 tuumaa (166 cm). Poistettiin pahantapaisena (vanartig) 15.4.1794. Vanhemmat taulusta MH 3 Anders Mattsson Peislander ja Anna Jöransdotter.

Puoliso: 5.7. 1786 Jyväskylän msrk Elisabet Andersdotter Hytönen, Taulusta MH 4, s. 29.11. 1764 Laukaa, k. 21.1. 1809 Jyväskylän msrk, kuolinsyy rötfeber. Syntymäkoti Laukaan Niemelä. Vanhemmat taulusta MH 4 Anders Ericsson Hytönen ja Sophia Thomasdotter Jemsenia.

Vihkimerkinnässä poikamies Herman ja piika Lisa. 1786-1792 Cajolassa. 1792 alkaen Mannisen Haapalahden torppareina.

Lapset:

Sophia, s. 12.3. 1787 Jyväskylä, k. 13.9. 1857 Jyväskylä

Elisabeth, piika, s. 27.8. 1791 Jyväskylä, k. 14.3. 1842 Jyväskylä msrk

Maria, s. 31.7. 1794 Jyväskylä. Tauluun MH 1.

Walborg, s. 5.7. 1803 Jyväskylä msrk, k. 6.7. 1803 Jyväskylä msrk

TAULU MH 3

3. Anders Mattsson Peislander, pitäjänräätäli, s. 1714, k. 7.3. 1770 Hollola. Kuolinkoti Hollola Söyringilä.

Puoliso: 24.6. 1753 Lieto Anna Jöransdotter, Taulusta MH 2, s. 1723, k. jälkeen 1808 Hollola. Asuu vielä 1807 Hatsinan Söyringelässä. Rippikirjassa 1808-1817 nimi mainitaan Hatsinan Rasilassa, mutta ei kuolintietoa.

Lapset:

Anders, pitäjänräätäli, s. 1755, k. 28.5. 1791 Hollola

Johan Gabriel, s. 11.2. 1760 Hollola

Herman, s. 1764 Hollola. Tauluun MH 2.

TAULU MH 4

3. Anders Ericsson Hytönen, s. 31.8. 1712 Rautalampi, k. 24.5. 1795 Jyväskylä msrk. Muuttanut: Rautalammilta Laukaan NIemelään 1749. Vanhemmat taulusta MH 5 Erkki Matinpoika Hytönen ja Anna Pulkkinen.

1. puoliso: Kirsti Hämäläinen, s. 1712.

Lapset:

Erkki, s. 3.4. 1738 Rautalampi

Anna, s. 2.1. 1740 Rautalampi

2. puoliso: Sophia Thomasdotter Jemsenia, Taulusta MH 2, s. 1717, k. 22.3. 1782 Jyväskylä msrk.

Antti muutti puolisonsa Sofian ja lasten kanssa Rautalammilta Laukaan Niemelään v. 1749. Muutti v. 1771 tyttärensä Walborgin ja Pehr Jöraninpojan luokse Palokan Kaijolaan, jossa asuivat kuolemaan asti.

Lapset:

Walborg, s. 4.5. 1748 Rautalampi

Maria, s. 30.6. 1751 Laukaa

Antti, s. 19.8. 1754 Laukaa

Marketta, s. 18.9. 1757 Laukaa

Sofia, s. 18.6. 1762 Laukaa

Elisabet, s. 29.11. 1764 Laukaa. Tauluun MH 2.

Johannes, s. 17.3. 1768 Laukaa

TAULU MH 5

4. Erkki Matinpoika Hytönen, s. 1674 Rautalampi, k. 1749 Rautalampi. Syntymä- ja kuolinajoissa ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia. Vanhemmat taulusta MH 6 Matti Markuksenpoika Hytönen ja Margeta Sigfridsdotter Hyvönen, Hytönen.

Puoliso: Anna Pulkkinen, Taulusta MH 4, s. noin 1673.

Lapset:

Anders, s. 31.8. 1712 Rautalampi. Tauluun MH 4.

TAULU MH 6

5. Matti Markuksenpoika Hytönen, s. 1632 Rautalampi, k. 1697 Rautalampi. Kärkkäälän Hytölän isäntä 1674-1691, Vuoden 1656 henkikirjan mukaan oli nihti. Matin monen lapsen kanssa on epäselvää, kuka on Matin 1. vaimon, Liisan, ja kuka Marketan kanssa saatu

. Vanhemmat taulusta MH 7 Marcus Hytönen ja Valpuri.

1. puoliso: Liisa Pekantytär Virolainen, s. noin 1630, k. noin 1677 Rautalampi.

2. puoliso: Margeta Sigfridsdotter Hyvönen, Hytönen, Taulusta MH 5, s. noin 1630, k. noin 1700. Matin monen lapsen kanssa on epäselvää, kuka on Matin 1. vaimon, Liisan, ja kuka Marketan kanssa saatu

.

Lapset:

Erkki, s. 1674 Rautalampi. Tauluun MH 5.

TAULU MH 7

6. Marcus Hytönen, s. 1608 Rautalampi, k. 1697 Rautalampi. Syntymä- ja kuolinkoti Kärkkäälä, Hytölä. Vanhemmat taulusta MH 8 Tuomas Juhonpoika Hytönen ja Aune.

Puoliso: Valpuri, Taulusta MH 6,.

Lapset:

Matti, s. 1632 Rautalampi. Tauluun MH 6.

TAULU MH 8

7. Tuomas Juhonpoika Hytönen, s. 1580 Rautalampi, k. 1644 Rautalampi. Syntymä- ja kuolinkoti Kärkkäälä, Hytönen. Vanhemmat taulusta MH 9 Johan Hytönen ja Hytönen.

Puoliso: Aune, Taulusta MH 7,.

Lapset:

Marcus, s. 1608 Rautalampi. Tauluun MH 7.

TAULU MH 9

8. Johan Hytönen, s. noin 1564 Rautalampi. Isäntä Kärkkäälässä 1617-1620.

Puoliso: Hytönen, Taulusta MH 8,.

Lapset:

Tuomas, s. 1580 Rautalampi. Tauluun MH 8.

Lisa Matsdotterin esivanhemmat

TAULU LM 1

1. Lisa Matsdotter, s. 7.7. 1777 Laukaa, k. 17.3. 1809 Jyväskylän msrk, kuolinsyy mätäkuume. Syntymäkoti Harhala. Asui vihkimisen aikaan Leppälässä. Vanhemmat taulusta 2 Mats Matsson Puttonen ja Maria Matintytär Rutanen.

Puoliso: 6.4. 1800 Laukaa Petter Matsson Tikkamanninen, Tikkamannilan isäntä, s. 1774 Jyväskylä msrk, k. 13.8. 1818 Jyväskylä msrk, kuolinsyy pistos. Syntymä- ja kuolinkoti Tikkamannila. Kastemerkinnässä etunimi Pehr. Vanhemmat Mats Mickelsson Tikkamanninen ja Carin Mathsdotter Heiska..

Lapset:

Eva Stina, s. 24.5. 1801 Jyväskylä msrk

Mickel, s. 2.11. 1803 Jyväskylä msrk, k. 11.10. 1862 Jyväskylä msrk

Maria Elisabeth, s. 10.6. 1806 Jyväskylä msrk, k. 1808 Jyväskylä msrk

TAULU LM 2

2. Mats Matsson Puttonen, s. 9.7. 1749 Laukaa, k. 18.5. 1795 Laukaa. Vanhemmat taulusta 3 Matti Matinpoika Puttonen, Leppälä ja Liisa Puttonen.

1. puoliso: Maria Matintytär Rutanen, Taulusta 1, s. 30.4. 1751 Laukaa, k. 19.2. 1789 Laukaa. Syntymäkoti Vatian talo. Kuolinkoti Leppälän torppa.

Lapset:

Lisa, s. 7.7. 1777 Laukaa. Tauluun LM LM 1.

2. puoliso: Anna Hämäläinen, s. 28.4. 1767 Laukaa.

TAULU LM 3

3. Matti Matinpoika Puttonen, Leppälä, s. noin 1719, k. 15.3. 1795 Laukaa. Kuolinkoti Leppälä. Vanhemmat taulusta 4 Mats Eriksson Puttonen ja Kristina Paavontytär Jempsonia.

Puoliso: Liisa Puttonen, Taulusta 2, s. noin 1720.

Lapset:

Mats, s. 9.7. 1749 Laukaa. Tauluun LM 2.

TAULU LM 4

4. Mats Eriksson Puttonen, s. noin 1683 Laukaa, k. 14.6. 1767 Laukaa. Syntymäkoti Naarantaipale. Kuolinkoti Kantola, Aholan torppa. Vanhemmat Taulusta LM 5 Erik Påhlsson Puttonen ja Carin Johansdotter Paananen.

Puoliso: Kristina Paavontytär Jempsonia, Taulusta LM 3, s. noin 1648 Pellosniemi, k. 4.1. 1744 Laukaa. Kuolinkoti Laukaanvirta, Kantola, Puttolan torppa. Vanhemmat Taulusta LM 12 Paulus Laurentii Swanstrtup, Jempsonius ja Margareta Arvidintytär Rothovius.

Lapset:

Matti, s. noin 1719. Tauluun LM 3.

TAULU LM 5

5. Erik Påhlsson Puttonen, s. noin 1640 Laukaa, k. noin 1684 Laukaa. Vanhemmat Taulusta LM 6 Påhl Bertilsson Puttonen ja Carin Johansdotter Paananen.

Puoliso: Carin Johansdotter Paananen, Taulusta LM 4, s. 1638.

Lapset:

Mats, s. noin 1683 Laukaa. Tauluun LM 4.

TAULU LM 6

6. Påhl Bertilsson Puttonen, s. välillä 1610-1635 Laukaa, k. noin 1678 Laukaa. Puttolan isäntä 1634-1678. Vanhemmat Taulusta LM 7 Bertil Påhlsson Puttonen ja Elin Larsdotter.

Puoliso: Carin Johansdotter Paananen, Taulusta LM 5, s. välillä 1577-1637.

Lapset:

Erik, s. noin 1640 Laukaa. Tauluun LM 5.

TAULU LM 7

7. Bertil Påhlsson Puttonen, s. noin 1575 Laukaa, k. noin 1635 Laukaa. Syntymä- ja kuolinkoti Lievestuoreen Puttola. Puttolan isäntä 1613-1633. Vanhemmat Taulusta LM 8 Påhl Pehrsson Puttonen.

Puoliso: Elin Larsdotter, Taulusta LM 6, s. välillä 1590.

Lapset:

Påhl, s. välillä 1610-1635 Laukaa. Tauluun LM 6.

TAULU LM 8

8. Påhl Pehrsson Puttonen, s. noin 1550 Mikkeli, k. noin 1606 Laukaa. Naarantaipaleen isäntä 1580-1606. Vanhemmat Taulusta LM 9 Pehr Puttonen.

Lapset:

Bertil, s. noin 1575 Laukaa. Tauluun LM 7.

TAULU LM 9

9. Pehr Puttonen, s. noin 1530 Mikkeli, k. noin 1579 Laukaa. Naarantaipaleen isäntä 1565-79. Vanhemmat Taulusta LM 10 Påhl Pehrsson Puttonen ja Maria.

Lapset:

Påhl, s. noin 1550 Mikkeli. Tauluun LM 8.

TAULU LM 10

10. Påhl Pehrsson Puttonen, s. noin 1500, k. noin 1564. Vanhemmat Taulusta LM 11 Pehr Putto.

Puoliso: Maria, Taulusta LM 9,.

Lapset:

Pehr, s. noin 1530 Mikkeli. Tauluun LM 9.

TAULU LM 11

11. Pehr Putto, s. noin 1490 Mikkeli. Nils Berndtsonin sukuselvitys 4.9.1969: Puttosen suku on lähtöisin Savosta, olettavasti Suur-Savon suurpitäjän alueelta, missä 1500-luvulla on asunut Paavali, Pekka