Häät

The Project Gutenberg EBook of Häät, by A. Ch. Edgren

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net

Title: Häät

Author: A. Ch. Edgren

Release Date: October 4, 2010 [EBook #34033]

Language: Finnish

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HÄÄT ***

Produced by Tapio Riikonen

HÄÄT

Kirj.

Rouva A. Ch. Edgren

Suomensi Aatto S.

Helsingissä, K. E. Holm'in kustantama. 1883.

Vanhassa pappilassa oli jo monta viikkoa kaikki ollut mullin-mallin. Aina siitä asti, kun nuoret tulivat kihlatuiksi, oli lakkaamatta kudottu ja ommeltu, pesty ja silitetty, puhdistettu, teurastettu, paistettu ja juomia laitettu.

Sulhanen se siellä niin malttamaton oli. Soveliaampahan olisi kaikin puolin ollut lykätä häät vuoden päähän — sillä Alfhild oli vielä ihan lapsi, äsken yhdeksännentoista vuotensa täyttänyt ja kehittymätön kuin viisitoista-vuotias. Malla-täti puolestaan ei koskaan ollut hyväksynyt moista kihlajaisten, kuuliaisten ja häiden viettämistä ihan peräkkäin — olipa se hänestä ihan sopimatontakin tuo kiire.

Ja jospa Sten olisi edes lähtenyt tiehensä pariksi viikoksi eli varustusten ajaksi! Mutta nythän hän käveli ja kierteli kaikkien puhdistuskapineiden keskellä, tunkeutuen Alfhildin luo joka nurkkaan — se oli todellakin liian harmillista. Eipä ollut juuri hauskaa, että semmoinen hieno Tukholman herra oli läsnä, kun oli kaikenlaista toimitettavana ja tehtävänä. Eikä sitte Alfhildistakaan ollut pienintäkään apua, tietysti, kun sulhanen oli läsnä. Häntä ei voinut saada ajattelemaan niin mitään, vaan heti kun ehtivät ylös aamusilla, vei Sten hänet kanssansa joko kävelemään metsiin tai soutelemaan järvelle taikka ajelemaan hiirakko-paralla, jota ei ikänänsä ollut niin vaivattu kuin nyt. Ja Alfhildiahan ei saanut tekemään edes sen vertaa, että olisi kirjoittanut nimet omiin liinavaatteihinsa — kaikki jätti hän muiden huoleksi, ja joll'ei muita olisi ollut, niin hän kyllä olisi lähtenyt uuteen kotiinsa ilman kenkiä ja sukkiakin.

Niin valitteli Malla-täti joka päivä parille toiselle tätille, jotka aina kihlajaisista asti olivat olleet pappilassa auttamassa kaikissa puuhissa. Ja iltasilla, kun Alfhild pääsi ylös huoneesensa eikä Malla-tätin enää tarvinnut peljätä häiritsemistä sulhasen puolelta — silloin kuuli Alfhild hänen vähän vaivaloisen, ontuvan, mutta kumminkin nopean astuntansa jyrkiltä vinninportailta, ja vaikka hän kyllä kiiruusti riisuutui ja oli nukkuvinaan, ei hän kumminkaan päässyt kuulemasta tätin torumisia kaikista rikoksista, joita hän päivän kuluessa oli tehnyt.

Eikä sitä paitsi ollenkaan sovi sinun aina olla yksin sulhasesi kanssa ulkona, sanoi