Paratiisi hallitus osa 1

By Jukka Tapani Järvinen

Tässä kirjassa kerrotaan, että miten rahat maapallon eri mailla riittää ihmisille ja luonnon eläimille ja myös tulevaisuudessa. Kerrotaan myös vauvantekolain merkitys ja sen toteutus. Siis maapalloa ja sen eläimiä ja eläimien elinympäristöjä eri metsissä ja uudelleen istutetuissa metsissä pitää suojella ja ehkä myös puuttomia savanneja pitää suojella eikä siis aina istuteta uusia metsiä. Uusien metsien siemenet otetaan lähimetsistä ja kasvatetaan taimitarhoissa eli eri kasvihuoneissa.

Eikä vain liiallista ihmisten asutusta maapallolla ja hänen ruokavaliota ja asumista. Pitää siis aina muistaa luonnonsuojelu ja pienempi ihmisten väkiluku maapallolla ja eri maissa. Tämä voi olla jo 100 vuoden päästä mahdollinen jos vauvantekolakia noudatetaan vuosittain. Tämä ihanneväkiluku voi olla 700 000 000 - 2 000 000 000. Tämä on siis myös arvokasta ihmispopulaatiota eri valtioiden keskellä maapallolla yhteensä. Mutta ei siis ihminen ole ainoa arvokas eläin maapallolla.

Idea on myös, että enin osa ihmisiä asuu kaupungeissa, jotka ovat tulevaisuudessa saasteettomia, kun käytössä jatkossa on sähköautot ja tehtaiden savupiiput ovat myös saasteettomia suodatuksien kanssa. Puistoja ja suihkulähteitä eli viherrakentamista voi myös olla enemmän kaupungeissa. Ja siksi, että myös lintuja päästään ruokkimaan.

Politiikka tulee olla jatkossa Paratiisi-politiikkaa ihmisten syntyvyyden suhteen ja maailman rahapolitiikan suhteen. Että ihmisten kesken rahat riittää kaikille. Luonnonsuojelu ja metsien uudelleen istutus tulee toimia jatkossa yhä paremmin. Ja metsien hyvinvointi tulee riippua jatkossa ihmisten hyvinvoinnista eli metsien uudelleen istutus tärkeätä luonnonsuojelua ja parempi eli pienempi ihmisten väkiluku maapallolla.

Ja hyvinvointia voi olla yhä paremmin eri ihmisten välillä, jotta työaika, vapaa-aika ja perhe-elämän hyvinvointi kodeissa ei ole rahasta kiinni, kun ihmisväkiluku mm. kaupungeissa on tulevaisuudessa pienempi. Ja koteja riittää kaikille, kun asutaan enemmän puhdas ilmasto ja sähköautot kaupungeissa. Rahaa on helpompi käyttää ja ansaita hyvinvointia varten, kun on koti, asunto missä asua eli kaupungeissa enimmäkseen.

Tässä kirjassa kerrotaan myös hallituksen vastuualueet ja tehtävät yhteiskunnassa. Uusina sosiaalirahoina on perustulo, terveysraha, palkka, alennettu palkka ja työttömyyseläke, -korvaus. Ja aiemmat voi unohtaa. Ei pakko, voi soveltaa, niin että raha riittää.

Ihmisen historiaa, kulttuuria, psykologiaa ja elämänfilosofiaa on myös kerrottu.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Jan 18, 2024
• ISBN: 9789528081036

Jukka Tapani Järvinen

Olen 53 vuotias Helsinkiläinen ja ylioppilas sekä insinööri ja myöhemmin minusta on tullut myös keksijä ja tiedemies. Minun keksinnöt myös säästää luontoa. On yhteensä viisi kirjaa: "Ihmisen terveys", "Runokirjo", "Paratiisi hallitus osa 1", "Paratiisi hallitus osa 2" ja "Tapanin keksinnöt". Tärkeimmät asiat ovat tulevaisuuden vauvantekolaki ja tuliterapia ja rahatalous maailmassa ihmisten kodeissa, eri maissa ja muutakin parasta luettavaa löytyy.

Book preview

JOHDANTO

Näissä kahdessa kirjassa PARATIISI HALLITUS osa 1 ja PARATIISI HALLITUS osa 2 kerrotaan, että miten rahat ja kauppojen tuotteet maapallon eri mailla ja kaupungeissa riittää ja enemmän tulevaisuudessa. Kerrotaan myös vauvantekolain merkitys ja sen toteutus. Siis maapalloa ja sen eläimiä ja niiden elinympäristöjä eri metsissä ja ehkä savanneja pitää myös suojella, ei vain liian väkirikasta ihmispopulaatiota ja hänen ruokavaliota ja asumista. Tämäkin onnistuu vauvantekolain eli syntyvyydensäännöstelyn kautta. Metsiä tulee uudelleen kasvattaa ja vähemmän käyttää ihmisen tarpeisiin. Tämä onnistuu siis myös vähemmällä ihmisten syntyvyydellä tulevaisuudessa. Tämä tulevaisuus, kun palvellaan vähempiä ihmisiä maapallolla, niin voi löytyä jo 100 vuoden päästä tästä päivästä lähtien ihanneväkiluvulla ja syntyvyydensäännöstelyllä. Tämä ihanneväkiluku voi olla 700 000 000 – 2 000 000 000 ihmistä yhteensä eri Valtioiden, maiden kesken maapallolla. Idea on myös, että enin osa maapallon asukkaista, ihmisistä asuu kaupungeissa, jotka ovat saasteettomia, kun käytössä on tulevaisuuden sähkö- tai vetyteknologia tai muut saasteeton polttoaine autot. Viherrakentamista puistojen kanssa kaupungeissa voi olla myös enemmän. Politiikka pitää olla Paratiisi-politiikkaa ihmisten syntyvyyden suhteen ja luonnonsuojelua jatkossa yhä paremmin, jolla ihmissuhteet toimivat sisä- ja ulkopolitiikassa, joka on kirjoissa Paratiisi hallitus osa 1 ja osa 2 kerrottu. Ja hyvinvointia yhä paremmin eri ihmisten välillä, jotta työaika, vapaa-aika ja perhe-elämän hyvinvointi kodeissa ja ruoka- ja juomavalio ei ole rahasta kiinni. Kun saasteettomia kaupunkeja ja asuntoja (asuntojen likaveden puhdistus tulee osata) ja liikennettä (sähköautot ja vetyteknologia-autot) on riittävästi käytössä suhteessa ihmisten pienempään väkilukuun ja paremmin tulevaisuudessa. Kun siis omistaa kodin, asunnon, niin rahan käyttö on helpompaa ja elämänlaatu on parempi. Ja aina ei lasta/lapsia tarvitse olla perheessä, kun vauvantekolaki sen kieltää, kun oikea ihmismäärä eli väkirikkaus on maan ja kaupunkien tähtäimessä tulevissa sukupolvissa.

Tapanin keksinnöt on eri kirja, jossa on muutama hyvä keksintö. Ihmisen terveys on eri kirja, joka kertoo ihmisen terveydestä enimmäkseen ilman lääketieteen palveluja ja puhtaan talousveden tärkeys. Diagnoosien hoito terveiden elämäntapojen kanssa ja puhteen talousveden kanssa ilman lääketieteen lääkkeitä. No kuuriluontoisesti voi lääkkeitä olla, mutta enemmän pitää osata terveet elämäntavat, jotka ehkäisevät sairauksia ja pitävät ihmisen kunnossa ja joista olen Ihmisen terveys kirjassa kertonut.

Terveet elämäntavat pitää ihmistä hyvässä ja myös erinomaisessa kunnossa enimmäkseen ilman lääkeapuja. Ja rahatkin voi riittää paremmalla terveys politiikalla. Viina ja alkoholi ja tupakka voivat olla osa huumeita, jotka tulee oikein ja mahdollisimman hyvin valmistaa. Ettei meistä kaupungissa turhaan tule sairaita.

Runokirjan Runokirjo olen myös kirjoittanut (63 kpl runoja, vuodesta 2001 lähtien). Ja muistakaa tulitikkuterapia ilman lääkkeitä, niin monta diagnoosia on saatu parannettua ja vältettyä ja sinut terveeksi ja voimakkaaksi terveiden elämäntapojen ohessa. Ruoat ja kuntoilu myös oltava ja aina ei tarvita työpaikkaa rahan saantiin ihmisen laadukasta elämää varten ja kuntoilua ja ystävä- ja kaveriseuraa varten.

Ei siis mitään sotaharjoituksia ja sotia. On opittava rahankäyttö ja hyvinvointi eri omissa kotimaissa maan hallituksen avulla. Tärkein opittava uusi asia nykymaailmassa on vauvantekolaki eli syntyvyydensäännöstely eri maissa ja maailmanlaajuisesti. Kun ihmiset ovat terveitä eri maissa ja politiikka tervettä, niin sotia ei helposti tule. Tällöin koteja, ruokaa, terveitä ihmissuhteita (ei sairaita ihmisiä), sähkökeksintöjä ja muita tavaroita kotiin ostettuna laadunlisäveron kanssa ja sähköverkostoja ja puhdasvesiverkostoja ja rakkautta riittää kaikille tulevaisuudessa. Eri ihmisten kodeissa. Aina maan sisäisesti. Laadunlisävero voi olla hyvä keksintö ja tavaroiden liikenne omasta kotimaasta ulkomaihin on paremmin olemassa. Luonnonsuojelukohteet eri maissa ovat erilaisia ja näille alueille ei saa rakentaa asutusta ja kaupunkeja, eikä ihmisen maataloutta saa olla näillä luonnonsuojelualueilla. Kehitysmailla on omat ongelmat, kun ihmiset elää monesti ilman koteja ja ilman kaupunkeja. Ulkoilma on tosin puhdasta, mutta taas ulko WC:t tulee olla olemassa, jotta päästään eroon malariasta ja kolerasta ja ebolasta.

Kehitysmaista voi muuttaa ihmisiä miljoonakaupunkeihin, kun siellä vapautuu asuntoja ihmisten ikääntyessä eli luonnollisen poistuman tieltä. Ja ei ristihedelmöityslapsia kehitysmaalaisten ja kaupunkilaisten välillä. Jos haluaa lapsen, niin täytyy katsoa ketä pussaa ja edelleenkään ei ole aina lupa lapsentekoon.

Eli kyllä ne sitten ilmoittavat, kun ollaan rakasteltu riittävästi! Ja seuraavaksi se vauvantekolaki ja oikea väkirikkaus eri maissa.

SISÄLTÖ

1. ELÄMÄN SYNTY

1.1 Elämän synty maapallolle

1.2 Yleistietoa maasta

1.3 Mooli

1.4 Atomin rakenne

1.5 SI-järjestelmän perusyksiköt ovat

1.6 Saasteet, uhka elämälle

1.7 Auringon kuolema (kuka suunnittelee UFOn?) eli maapallon, joka toimii myös tulevaisuudessa ihmisiä ja luontoa varten tästä päivästä lähtien

1.8 Tähtien synty

2. SYNTYVYYDENSÄÄNNÖSTELY

2.1 Ihmispopulaation määrän säännöstely maapallolla

2.2 Vauvantekolaki

2.3 Syntyvyydensäännöstelypolitiikka

2.4 Mitä ongelmia syntyvyydensäännöstely, vauvantekolaki ratkaisee / voi ratkaista?

2.5 Kehitysmaapolitiikka

3. MIKÄ ON RAHAA?

3.1 Rahaa ja rikkautta maailmassa on mm. seuraava

3.2 Vetyauto ja sähköauto ja biopolttoauto ja muulla saasteettomalla polttoaineella kulkeva auto

3.3 Tavoitteita

3.4 Sähkötalous ja rakentaminen

4. KEMIAA

4.1 Ryhmät ja jaksot

4.2 Alkuaineiden ominaisuuksia

4.3 Metallit

4.4 Happamuus eli PH

5.1 MIKÄ ON MUSTA AUKKO?

5.2 LINNUNRATA

6. ENERGIA LÄHTEET

6.1 Energia-lähteet

6.2 Luonnonvoimiin perustuvat energia-lähteet

6.3 Luonnonvaroihin perustuvat energia-lähteet

6.4 Saasteita tuottavat energiaratkaisut

6.5 Sähkön hinta ja sähkön tuotannon ongelmia nykyään

6.6 Kasvien ja eläinten kuoleminen sukupuuttoon

6.7 Ydinenergia

7. HALLITUKSEN VASTUUALUEET JA TEHTÄVÄT YHTEISKUNNASSA

7.1 Eri rikokset yhteiskunnissa ja maailmassa

7.2 Valtion itsenäistymisen kymmenen askelta

7.3 Erilaisten rahasummien suhteutusta keskenään yhteiskunnassa

7.4 Kalankasvatus

7.5 Kehitysmaapolitiikka

7.6 Kuntapolitiikka

7.7 Metsäpolitiikka

7.8 Mielenterveyspalvelut

7.9 Terveysraha

7.10 Palotarkastaja

7.11 Oppivelvollisuus, työvelvollisuus

8. IHMISEN HISTORIAA, KULTTUURIA, PSYKOLOGIAA JA ELÄMÄNFILOSOFIAA

8.1 Puolustuspolitiikka: taloudenhoito, sota, aseistariisunta

8.2 Pelien maailma, työmaailma, tietokoneet

8.3 Leikkisodat, elokuvat, tietokonepelit

8.4 Työmaailma, harrastusmaailma

8.5 Sota terveydestä

8.6 Matkatoimistot

8.7 Omistusaseet

8.8 Äidinkieli

9. LUONNONSUOJELU

ELI METSIEN, VESISTÖJEN, ELÄINTEN JA IHMISEN TERVEYS

9.1 Mitä luonnonsuojelu sisältää?

9.2 Kasvien ja eläinten kuoleminen sukupuuttoon ja tulevaisuudessa ei enempää

9.3 Myrkkylevät vesistöissä

9.4 Puunpoltto ja yhteyttäminen

9.5 Maan magneettikenttä

9.6 Eläinten rengastukset

9.7 Ruoka-, rakennus- ja vesi- ja sähkötalous ja sähköautot ja teollisuus + tehtaat

9.8 Kierrätys

9.9 Kaatopaikat

9.10 Muoviongelma valtamerissä

9.11 Kaatopaikkojen muoviongelma

9.12 Elämää puusta

9.12.1 Siementen löytyminen

9.12.2 Siementen itäminen

9.12.3 Puun lahoaminen metsissä

9.12.4 Ekosysteemin muodostuminen

9.13 Hait valtamerissä

9.14 Hedelmäpuutarhat

9.15 Ilmastonmuutos

9.16 Itämeren myrkyt

9.17 Kuntapolitiikka

9.18 Metsäpolitiikka

9.18.1 Puuston määrä maailmassa vähenee

9.19 Järvet, meret, joet

9.20 Kaupunki (suunnittelu)

9.21 Asfalttitie

9.22 Autoilu, polttoaineen kulutus

9.23 Lintujen ruokinta

9.24 Kalojen ruokinta

9.25 Luonnonrikkaudet

9.26 Metamorfoosi

9.27 Motelli majoitus

9.28 Myrkkylevät vesistöissä

9.29 Niili

9.30 Sukupuutot uhkaa

9.31 Terve tai sairas kemia periytyy

9.32 Jos vieraat pohjakasvit ja vieraat veden elävät vahingossa eksyvät vieraaseen vesiekosysteemiin

9.33 Ydinvoimala, ydinpolttoaine, ydinjäte

9.34 Viljapeltojen maanalainen elämä

9.35 Jäätiköiden sulaminen

9.36 Luonnonsuojelu ongelmia lyhyesti

9.37 Vieraslajit

PARATIISI HALLITUS osa 1

1. ELÄMÄN SYNTY

1.1 Elämän synty maapallolle

Maapallon etäisyys auringosta ja maapallon massan ansiosta gravitaatiokentän muodostuminen, jotta vesi ei haihdu avaruuteen, ovat tärkeimmät asiat, jotka ovat vaikuttaneet elämän muodostumiseen maapallolle. Maapallon massa on verrannollinen maapallon etäisyyteen auringosta.

Maapallon riittävä massa on oleellista, jotta maan painovoima riittää ilmakehän muodostumiseen, kun ilmakehä pysyy maapallon ympärillä ja vesi pysyy maapallon pinnalla.

Alkuaineet muodostavat molekyylejä. Molekyylit muodostuvat useasta atomista (vähintään kahdesta). Näissä olevien atomien molekyylisidosten muodostumisen herkkyys riippuu lämpötilasta, elektronegatiivisuusarvoista ja ionisoitumisenergioista.

Molekyylit taas muodostavat kasvikunnan ja eläinkunnan lajit; pieneliöt (mm. mikrobit), kasvit ja eläimet. Eläinkunnan ja kasvikunnan kemia on orgaanista kemiaa eli hiiliyhdisteiden kemiaa. Siinä hiili ja hiiliyhdisteet ovat mukana eläin- ja kasvikunnan molekyyleissä ja soluissa. Nämä ovat hiiliyhdisteitä sitoutuneena yhdessä hyvin monen muun alkuaineen kanssa.

Mikrobit liuottavat kivestä, sorasta ja hiekasta erilaisia alkuaineita ja molekyylejä, jotka menevät edelleen biomassan ravinnoksi. Biomassa menee taas eläinten ravinnoksi ja joissain tapauksissa eläimet petoeläinten ravinnoksi. Tätä sanotaan ravintoketjuksi.

Elämää alkoi syntyä 4 miljardia vuotta sitten tuliperäisen toiminnan tuloksena, kun muodostui oksideja ja happamia yhdisteitä vesiin ja maan päälle. Myös emäksisiä yhdisteitä, liuoksia syntyi alkalimetalleista. Ensin syntyi yksisoluista elämää ja sitten solun jakautumisen tuloksena monisoluista elämää.

Se, että löytyykö esimerkiksi kultaa ja uraania esimerkiksi persiljasta tai koivusta tai yleensä biomassasta, en osaa sanoa, mutta jos löytyy, niin ne ovat sitoutuneena hiiliatomeihin.

Yhteyttäminen eli fotosynteesi on pitemmälle kehittyneen elämän perusta.

Se on biokemiallinen prosessi, jossa kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvit (sekä kasvinsyöjäeläimet) käyttävät ravintona. Näin muodostuu biomassaa ja lehtimultaa yhä enemmän, kun myös kivestä ja hiekasta tulee kasvien ravintoa mikrobien hajottamana. Yhteyttävää pigmenttiä kutsutaan lehtivihreäksi eli klorofylliksi. Klorofylliä on kasvien vihreiden lehtisolujen viherhiukkasissa eli kloroplasteissa.

6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2

Kuusi molekyyliä vettä H2O ja kuusi hiilidioksidia CO2 muodostavat glukoosin lisäksi kuusi happimolekyyliä ilmakehää varten. Perusreaktio aikaisemmin maapallon historiassa jo ennen yhteyttämistä oli sähköinen veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi ja yhteyttämisessä tämä toteutuu suoraan auringon tai salaman valokvantin energiasta. Toinen sähköinen eli ionisoiva reaktio on hiilidioksidin jakaminen CO- ja happiioneiksi.

Perustuote on glukoosi eli rypälesokeri (C6H12O6). Glukoosi puolestaan on koko kasvien ainestuotannon lähtökohta.

Yhteyttämisen myötä happi tuli hiilidioksidin sijasta typen rinnalle ilmakehän toiseksi ainesosaksi. Happamuus väheni huomattavasti ilmasta ja vesistä, mikä mahdollisti monipuolisemman biodiversiteetin; elinolot myös eläimille.

1.2 Yleistietoa maasta

Maa eli Maapallo eli Tellus on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti yksi AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta kuusi tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Koska tarkka pyörähdysaika ei ole tasan 24 tuntia, niin on olemassa neljän vuoden välein karkausvuosi, jolloin helmikuussa on 28 päivää ja muuten 29 päivää. Maapallon pyörähdysaika saattaa muuttua hieman luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms. tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni kolmella mikrosekunnilla (lähde: Tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4)

Maan ikä on noin 4 500 miljoonaa vuotta.

Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu.

Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan Aurinkokunnan massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12 000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26 000 vuotta.

Maan synty

Maapallo syntyi samoihin aikoihin muiden planeettojen ja Auringon kanssa. Maapallon arvellaan syntyneen noin 4,6 miljardia vuotta sitten, jolloin lähistöllä ollut tähti räjähti.

Räjähdyksen jälkeen kaasu ja pöly alkoi tiivistyä nykyisen Aurinkokunnan kohdalla, keskelle tiivistyy eniten ainetta ja muualle hieman vähemmän. Keskelle syntyi Aurinko, jolla on eniten massaa aurinkokuntamme planeetoista eli yksi tähti on keskellä aurinkokuntaa ja kahdeksaa planeettaa.

Maa oli aiemmin asteroidipommituksen kohteena, eli asteroideja törmäsi maapallolle hyvin paljon. Asteroidit toivat maapallolle lämpöä ja energiaa ja nostivat Maan lämpötilaa ja massaa. Asteroiditörmäykset lakkasivat ja Maan lämpötila alkoi laskea ja Maan pinta alkoi kerrostua ja jähmettyä, raskaimmat alkuaineet pohjalle ja keveimmät pinnalle. Maahan syntyi näin litosfääri.

Maan aktiivinen tulivuoritoiminta vapautti runsaasti kaasuja, suurimmaksi osaksi kuitenkin hiilidioksidia ja vesihöyryä. Maalle syntyi kaasukehä, jonka Maa pystyi pitämään itsellään massansa vetovoiman ansiosta. Kaasukehän ansiosta Maan lämpötilat alkoivat tasaantua. Kaasukehä sisälsi myös typpeä, vetyä, happea, ammoniakkia ja metaania.

Maapallon hydrosfäärin synnystä ei ole yksimielisyyttä. Maapallon veden arvellaan olevan peräisin komeetoista. Maapallon alkuaikoina olisi Maahan törmännyt suuri komeetta, joka sisälsi runsaasti vesijäätä. Jään sublimoiduttua kaasukehässä, se hiljalleen tiivistyi vedeksi ja satoi Maahan. Maapallon hydrosfäärin synnystä ei kuitenkaan olla aivan yksimielisiä.

Noin 3 miljardia vuotta sitten meriin syntyi alkeellista elämää, jotka olivat yhteyttämiskykyisiä. Meri oli otollinen elämän muodostumiselle, sillä Auringon ultraviolettisäteily ei päässyt sinne. Eliöt tuottivat sivutuotteenaan happea, joka mahdollisti kehittyneemmän elämän syntymisen mm. maanpinnalle. Salamoinnin vaikutuksesta Maahan syntyi otsonia, joka muodosti välttämättömän otsonikerroksen. Maalle syntyi atmosfääri, mutta sen hapen pitoisuus on vaihdellut historian saatossa 10 % ja 30 % välillä.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 71 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen sininen planeetta. Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.

Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta.

Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen.

Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

Maan mekaaninen rakenne syvenevässä järjestyksessä: litosfääri, astenosfääri, mesosfääri ja ydin.

Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä.

Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten Islannissa, jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen.

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiaiselta hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.

Maan magneettikenttä, jonka voimakkuus on 0,000025–0,00005 teslaa, heikkenee aika ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maa voidaan jakaa kerroksiin, pinnalta keskipisteeseen, koostumuksen perusteella (kemiallinen jako) ja mekaanisten ominaisuuksien (aineen olomuoto, mekaaninen toiminta) mukaan.

Kemiallinen

kuori, vaippa, ydin

Mekaaninen

litosfääri, astenosfääri, mesosfääri, ydin

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy kymmenen kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpina keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien uraanin, toriumin ja kalium-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien neutriinojen havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen.

Maan radasta ja pyörimisestä

Maapallon radan soikeus ja muut rata-arvot vaihtelevat jonkin verran kymmenien tuhansien vuosien kuluessa. Muutokset johtuvat muiden Aurinkokunnan planeettojen heikoista vetovoimavaikutuksesta. Maapallon akseli tekee noin 20 000 vuoden jaksossa vaappuvan hyrrän tapaista prekessioliikettä, joka syntyy siitä, kun Aurinko, Kuu ja muut taivaankappaleet koettavat vetää Maan litistymän litteämmäksi. Lisäksi pohjoisnapa siirtyy lyhyemmällä, parinkymmenen vuoden luokkaa olevalla jaksolla epäsäännöllisesti muutaman kymmenen metrin levyisessä neliössä. Maapallon pyöriminen hidastuu taivaankappaleiden vetovoiman takia 0,005 sekuntia vuodessa. Korallitutkimusten mukaan 370 miljoonaa vuotta sitten Maan pyörähdysaika oli 22,7 tuntia. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten kambrikauden lähestyessä alkuaan Maan vuorokausi oli 21h, ja vuodessa siis 423 vuorokautta. Eräs arvio väittää Maan pyörähtäneen synnyttyään noin 4600 miljoonaa vuotta sitten kierroksen kuudessa tunnissa, toinen 14 tunnissa.

Kasvit, eläimet ja ihmiset

Maapallolla elää noin puoli miljoonaa kasvilajia ja noin 1,5 miljoonaa eläinlajia. Eläinlajeista yli miljoona lajia on hyönteisiä ja alle 50 000 lajia selkärankaisia. Ihmisiä maapallolla elää noin 8 miljardia henkeä, ks. tarkemmin väkiluku. Vauvantekolailla ja pienemmällä ihmismäärällä saadaan luonnoneläimille suuremmat reviirit ja ihmisille kaupungit, kodit ja ruoka riittää paremmin.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Maasta on kuitenkin mahdotonta saada täysin todellista karttaa tasaiselle pinnalle. Ainoa oikea kartta on karttapallossa.

1.3 Mooli

Mooli (tunnus mol) on kemiassa käytetty ainemäärän yksikkö ja yksi SI-järjestelmän seitsemästä perusyksiköstä.

Mooli on sellainen ainemäärä, jossa on yhtä monta perusosasta kuin on atomeja tasan 12 grammassa hiili-12-isotooppia. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja tai muita hiukkasia tai hiukkasryhmiä.

Yhdessä moolissa on perusosasia Avogadron luvun verran eli noin 6,02214 · 1023 kappaletta hiukkasia tai hiukkasryhmiä eli molekyylejä.

Moolia käytetään, koska sillä on kätevä ilmaista suuria lukumääriä. Esimerkiksi kilogrammassa (litrassa) vettä on noin 3,34 · 1025 molekyyliä, mikä on noin 55,5 moolia. Yksi mooli ideaalikaasua 0 °C lämpötilassa ja normaalipaineessa (101 325 Pa) on tilavuudeltaan noin 22,4 litraa.

Laskuesimerkki

Ainemääriä käytetään, kun lasketaan kemiallisissa prosesseissa reagoivien aineiden määriä. Esimerkiksi vety palaa seuraavasti:

2 H2 + O2 → 2 H2O.

Kun 4 grammaa vetyä ja 32 grammaa happea reagoivat, syntyy 36 grammaa vettä. Kemiallisessa reaktiossa reagoineet ainemäärät vastaavat kahta moolia vetyä, yhtä moolia happea ja tuloksena kahta moolia vettä.

Ainemäärät on helppo laskea, kun tiedetään aineen massa ja sen perusosasten massa eli moolimassa.

1.4 Atomin rakenne

Elektronit ovat negatiivisella varauksella varustettuja hiukkasia ja ne kiertävät atomin ydintä. Atomin ytimessä ovat plusmerkkisen varauksen omaavat protonit ja neutraalit neutronit. Elektronit ovat 2000 kertaa pienempiä kuin protonit ja neutronit ovat massaltaan yhtä suuret kuin protonit.

Kun elektroneja ulkoradalla ja protoneita ja neutroneita atomin ytimessä on eri määriä, niin näin on olemassa eri alkuaineet. Eri alkuaineilla on erilaisia ominaisuuksia, niiden erilaisista ytimen koosta (protonien ja neutronien määrästä ja elektronien määrästä johtuen).

Protonin ja elektronin sähkövaraus on yhtä suuri ja kaikissa alkuaineissa on ulkoradalla kiertämässä yhtä monta elektronia, kuin mitä keskustassa on protoneita.

Esimerkiksi heliumilla on kaksi elektronia ja kaksi protonia.

Atomien sidokset keskenään:

On olemassa erilaisia sidoksia samojen alkuaineiden välillä ja ne ovat: kovalenttisidos, ionisidos ja metallisidos. Näitä on samojen ja eri alkuaineiden välillä.

Kovalenttisidoksessa kaikki elektronit osallistuu atomin sidokseen naapuriatomien kanssa.

Ionisidoksessa elektronegatiivisuusero on pienempi kuin kovalenttisidoksessa ja atomit vetää toisiaan puoleensa, ilman että muodostuu täysin yhteisiä sidoselektroneja.

Metallisidoksessa osa sidoselektroneista on vapaita ja pääsevät liikkumaan vapaasti metallin tai ohuen metallijohtimen sisällä.

1.5 SI-järjestelmän perusyksiköt ovat:

(Suureen tunnus, Yksikön nimi, Yksikön tunnus):

pituus, etäisyys:

s, metri, m

massa:

m, kilogramma, kg

aika:

t, sekunti, s

sähkövirta:

I, ampeeri, A

termodynaaminen lämpötila:

T, kelvin, K

ainemäärä:

n, mooli, mol

valovoima:

I, kandela, cd

Lisäksi on joukko johdannaissuureita, joita en tuo esille, koska tavoitteeni on esittää elämän synnyn perusteet atomi- ja molekyylitasolla ja saasteet uhkana.

Nämä muut suureet tulevat tutuksi koulussa, jos on ahkera opiskelija kemian ja fysiikan tunneilla.

MAOL – taulukkokirjasta löytyy Fysiikka, Kemia ja matematiikka kaavat ja suureet parhaiten kaikki. Voi ostaa kirjakaupasta. Vain tarkemmat selostukset puuttuvat. Koulussa MAOL:ia opiskellaan.

Seuraavassa esitän lyhyesti elämän syntyyn maapallolla vaikuttaneita tekijöitä, kun alkuaineet on esitelty ja hieman niihin liittyvää kemiaa. Saasteet uhkana on myös esitelty.

1.6 Saasteet, uhka elämälle

Nykyään ylimäärä happoja energian päivittäisessä tuotannossa tekee vesistöjen happamoitumista. Tämä uhkaa monia kasvi- ja eläinlajeja ja niiden hengissä pysymistä ja jopa koko olemassaoloa. Saasteongelma on paremmin hallinnassa, kuin teollistumisen alussa, mutta edelleen happosateita tulee päivittäin esimerkiksi kaupunkien ilmasta, kun autot ja tehtaat saastuttaa. Kysymyksessä myös WC vedet.

Ei saa sanoa, että vesi on ollut 3 – 4 miljardia vuotta puhdasta ja, että nyt se on pilalla. Ihmisen tulee pystyä kontrolloimaan omaa toimintaansa, niin että saasteita ei muodostu. Puita saa palaa metsäpaloissa, koska siten osa metsän siemenistä itää. Itse energiantuotanto eli tehtaat ja autot ja lentokoneet eivät saa saastuttaa.

Itse asiassa minulla on muutama täydentävä keksintö saasteettomaan energian tuotantoon. Nämä keksinnöt käyttävät tuulivoimaa, salaman energiaa ja aaltovoimaa. Saasteettoman energiantuotannon olemassaolo mahdollistaa uuden saasteettoman vetyteknologian käyttöönottoa, kun vedyn erotus vedestä polttoaineeksi kysyy hyvin paljon sähköä päivittäin. Täytyy siis oppia saasteeton sähkön tuotanto. Tämän riittävyydessä auttaa myös vauvantekolaki, kun on vähemmän liikenteessä käyttämässä joukkoliikennettä ja henkilöautoja.

Kemianteollisuus:

Ihmisen toteuttama kemia löytyy monenkirjavasta kemianteollisuudesta. Sieltä löytyy ihmiselle välttämättömiä kemian keksintöjä, kuten muovit (jatkossa tulee keksiä muoville vastaava keksintö, kun elintarvikkeita pakataan kauppojen hyllyille myytäväksi), maalit ja pesuaineet, mutta myös vähemmän tarpeellisia. Kuten myös useimmat lääkkeet, jos liikaa käyttää, eikä lopeta käyttöä lääkekuurin jälkeen hyvien elämäntapojen etsinnässä. Kemian teollisuuden valmisteet eivät ole yleensä orgaanista, hiiliyhdisteiden kemiaa, vaan synteettisiä tuotteita eli elämälle ehkä myrkyllisiä, ei aina eli hyödyllisiäkin lääkkeitä on olemassa. Ovat samalla hygieenisiä eli niissä ei helposti viihdy orgaaniset mikrobit, jotka voivat olla ihmiselle haitallisia. Saasteiden, ongelmajätteiden käsittely tehtaassa ja raaka-aineiden kierrätys ja/tai jonkin tuotteen uudelleen korjaus käyttökuntoon (esim. autot) onkin yksi tärkeä osaamisen alue toimivassa yhteiskunnassa.

Saasteita ovat:

1. happosateet päivittäin, joka tulee kivihiilen, bensan, dieselin, tehtaan polttokaasujen, kuivattujen puiden poltosta eli metsäpalot

2. metsän rauhan rikkominen puita hakkaamalla sellua tai lämpöenergiaa varten, päivittäin

3. maaöljyn poltto ja tulevaisuudessa sen loppuminen,

4. kivihiilen poltto ja tulevaisuudessa sen loppuminen,

5. köyhempien talousmetsien muodostuminen, kun puita hakataan ja kaadetaan

6. soiden ekosysteemien pilaaminen ojittamalla niitä

7. fuusioenergiassa vetyä muutetaan heliumiksi, ei siis hyvä asia, koska vetyä tarvitaan veden olemassaoloon (tai en tiedä, että kuinka paljon tarvitaan vetyä, kun sitä muutetaan heliumiksi ja kuinka paljon energiaa saadaan fuusioenergia kanssa) Voi olla, että fuusioenergia, kun se osataan, on oikein hyvä asia. Nyt ei siis synny radioaktiivista ongelmajätettä.

8. fissioreaktiossa uraania käytetään energianlähteenä, sen olemassaolo vähenee ja atomivoimaloissa muodostuu radioaktiivista ongelmajätettä

9. kemian teollisuus, kierrätys ja yhteiskuntajätteiden käsittely täytyy osata

10. Saastetta myös on, kun on liian paljon ihmisiä maapallolla, koska heidän palvelu ja töissä käynti tekee paljon talouden hoidon ongelmia ja epätasa-arvoisuutta ja mm. ruokaa ja asuntoja ei riitä kaikille. 2,0 – 0,7 miljardia voisi olla ihanneväkiluku maapallolla.

1.7 Auringon kuolema (kuka suunnittelee UFOn eli maapallon joka toimii myös tulevaisuudessa ihmisiä (oikea määrä) ja luontoa varten?)

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää. Auringon ympärille syntyneet planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Aurinko on tyypillinen tähti, jolla ei ilmeisesti ole mitään poikkeuksellisia ominaisuuksia.[3] Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat myös Päivä, Päivyt ja Päivänkehrä.[4] Isolla alkukirjaimella kirjoitettu Aurinko on erisnimi omalle tähdellemme lähinnä tähtitieteessä; jokapäiväisessä kielenkäytössä aurinko kirjoitetaan pienellä. Aurinko kiertää muiden Linnunrataan kuuluvien tähtien tavoin sen keskipistettä. Aurinko on tiettävästi ainut tähti, jonka vetovoiman alaisena on planeetta, jolla on elämää.

Sisällysluettelo

1 Auringon elinkaari

2 Auringon ominaisuuksia

o 2.1 Auringon aktiivisuus

3 Rakenne

o 3.1 Ydin

o 3.2 Säteilyvyöhyke

o 3.3 Konvektiovyöhyke

o 3.4 Auringon pinta

o 3.5 Kaasukehä

4 Auringonvalon terveysvaikutukset

5 Auringolta suojautuminen

o 5.1 Havaitseminen

o 5.2 UV-säteilyltä suojautuminen

6 Auringon merkitys ihmiskunnalle

7 Lähteet

8 Kirjallisuutta

9 Aiheesta muualla

Auringon elinkaari

Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja noin viiden miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat.[5] Energian tuoton lämpötila kasvaa, mikä johtuu helposti fuusioituvan vedyn vähenemisestä. Aurinko alkaa nyt tuottaa yhä enemmän kokoon luhistumista estävää energiaa hiili- ja muilla fuusioilla. Korkeammalla lämpötilalla tapahtuva nopea energian tuotanto aiheuttaa ongelmia: lämpö ei ehdi siirtyä vakaasti ytimestä ulos ulkoavaruuteen (vrt. lämmön siirtymisen hitaus). Tämän seurauksena Auringon koko kasvaa, sillä se varastoi energiaa. Säteily samalla lisääntyy ja aikaansaa ennen pitkää maapallon lämpenemistä, tosin hitaasti. 900 miljoonan vuoden kuluttua Auringon ollessa 5,5 miljardin vuoden ikäinen arvioidaan maanpinnan keskilämpötilan ylittävän Maan nykymuotoiselle elämälle kriittisen 30 °C rajan.

Viiden miljardin vuoden kuluttua vety loppuu Auringon keskustasta, ja se alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi. Vähitellen Auringosta tulee punainen jättiläinen, joka nielaisee sisemmät planeetat Merkuriuksen ja Venuksen. Maapallo sulaa laavapalloksi, ja osa sen kivikehästä höyrystyy avaruuteen. Samalla Aurinko puhaltaa uloimmat kerroksensa planetaariseksi sumuksi, jolloin keskustassa oleva tiivis ydin paljastuu ja muuttuu myöhemmin valkoiseksi kääpiöksi. Jäljelle jäänyt Auringon ydin jäähtyy lopulta valkoisesta kääpiöstä mustaksi kääpiöksi.

Edellä asia on esitetty vähän vaikeasti. Koska esimerkiksi 700 miljoonaa vuotta tästä eteenpäin tarkoittaa, että esimerkiksi 1 miljoonaa vuotta on 10 000 x 100 vuotta.

Ja em. 1 miljoona vuotta on taas noin 0,14 prosenttia 700 miljoonasta.

Auringon ominaisuuksia

pintalämpötila 5780 K

massa 1,9891 × 1030 kg

säteilyn teho 3,846 × 1026 W[2]

säde 695 500 km

keskitiheys noin 1 410 kg/m3[7]

Auringon massaa, sädettä ja valovoimaa käytetään yleisesti yksikkönä muiden tähtien säteitä, massoja ja valovoimia käsiteltäessä.

Aurinkoa on pidetty aikaisemmin pienenä ja suhteellisen mitättömänä tähtenä. Nykyään tiedetään Auringon olevan kirkkaampi kuin 85 % Linnunradan tähdistä, toisaalta suurin osa tähdistä on himmeitä punaisia kääpiöitä. Aurinko näkyisi paljain silmin suunnilleen 50 valovuoden etäisyydelle.[8]

Hinode -teleskoopin ottama kuva auringon pinnasta.

Auringon aktiivisuus

Auringon pinta muuttuu koko ajan. Sen pinnan ilmiöistä tunnetuin on auringonpilkut. Muita pinnalla tapahtuvia ilmiöitä ovat flaret eli roihupurkaukset, protuberanssit, granulat ja niin kutsutut auringonjäristykset, joita muun muassa ESA:n SOHO-avaruusluotain havaitsi. Aurinko myös virittää Maan lähiavaruuteen niin kutsutun avaruussään. Auringon aktiivisuuden huippukausina esiintyy niin kutsuttuja aurinkomyrskyjä, jotka näkyvät Maassa muun muassa voimakkaina ja laaja-alaisina revontulina ja esimerkiksi Kanadan ja Yhdysvaltain itärannikon pitkien sähkön siirtolinjojen jakeluhäiriöinä.[9] Auringon on raportoitu olleen vuonna 2009 himmeimmillään noin sadan vuoden aikana.[10]

Rakenne

Kuva Auringon rakenteesta.

Auringossa vallitsee niin korkea lämpötila, että aineet eivät esiinny kiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa olomuodossa, vaan kaikki aine on niin sanotussa neljännessä olomuodossa, plasmana.[11]

Aurinko saa säteilemänsä energian siten, että vety muuttuu heliumiksi Auringon ytimessä tapahtuvassa fuusioreaktiossa. Tämä energia siirtyy, ensin lyhytaaltoisena röntgensäteilynä ja edelleen pidempiaaltoisempana röntgensäteilynä ja lopuksi konvektiovirtauksena (lämpösiirtymisenä) Auringon pinnalle.[12]

Ydin

Ydin on Auringon sisin osa, jossa Auringon energian tuottavat fuusioreaktiot tapahtuvat. Sen läpimitta on noin 350 000 kilometriä, siis noin neljännes Auringon koko läpimitasta. Ytimen tiheys on korkeimmillaan 150000 kg/m3 eli noin 150 kertaa veden tiheys. Paine on 225 miljardia ilmakehää.[12] Lämpötila on noin 13 600 000 kelviniä, eli se on huomattavasti lämpimämpi kuin Auringon pinta, jossa lämpötila on 5 800 kelviniä. SOHO-luotaimen mittaustulokset viittaavat ytimen pyörivän pintaa nopeammin.[13]

Lukuun ottamatta Auringon eliniän loppuvaiheita miltei kaikki Auringon energia syntyy ytimen fuusioreaktioissa, joissa vetyytimet eli protonit yhdistyvät heliumytimiksi vapauttaen suuria määriä energiaa. Joka sekunti noin 600 miljoonaa tonnia vetyä fuusioituu 596 miljoonaksi tonniksi heliumia. Suhteellisuusteorian mukaisesti sekunnissa noin 4 miljoonaa tonnia materiaa muuttuu energiaksi.[12] Auringon teho on noin 383 jottawattia, mikä vastaa noin sadan miljardin megatonnin tehoisen vetypommin räjähdystä joka sekunti. Silti ytimen suunnattomien mittasuhteiden johdosta tehotiheys on vain noin 0,272 wattia kuutiometriltä, vähemmän kuin yhden kynttilän teho.

Syntyneen energian täytyy kulkeutua Auringon ylempien kerrosten halki ennen vapautumista auringonvalona tai aurinkotuulen mukana. Arviot energian kulkeutumisajasta pintaan vaihtelevat 10 000 vuodesta 170 000 vuoteen.[14]

Säteilyvyöhyke

Auringon ydintä ympäröi säteilyvyöhyke, jossa ydinreaktioita ei enää tapahdu. Sen halki ytimestä tuleva energia siirtyy pinnalle absorboitumalla ja emittoitumalla nousten säteilyvyöhykkeen pintaa kohden, joka on noin 0,7 Auringon säteen[15] kohdalla. Energian siirtyminen on hidasta, ja ytimestä pintaan siirtyminen kestää kymmeniä miljoonia vuosia.[12]

Konvektiovyöhyke

Konvektiovyöhykkeessä energia siirtyy pääosin aineen konvektiovirtauksena pinnalle. Vyöhykkeen aine virtaa kohti Auringon pintaa. Pinnalla aine jäähtyy ja muuttuu täten tiheämmäksi ja vajoaa takaisin kohti Auringon ydintä.[12]

Auringon pinta

Auringon pintakerroksista, fotosfääristä, energiaa säteilee valonnopeudella ympäröivään avaruuteen sähkömagneettisen säteilyn kaikilla aallonpituuksilla, pääasiassa näkyvänä valona ja infrapunasäteilynä, jonkin verran myös ultraviolettisäteilynä. Fotosfäärin keskimääräinen lämpötila on noin 5800 K.

Fotosfääri näyttää rakeiselta; siinä on kirkkaampia ja hieman tummempia kohtia. Tämä johtuu syvemmältä tulevista konvektiovirtauksista. 100 kilometriä paksussa fotosfäärissä esiintyy myös auringonpilkkuja, joiden kohdalla lämpötila on huomattavasti alhaisempi.[16]

Kaasukehä

Kaasukehä jakautuu suhteellisen ohueen, sisempään värikehään, eli kromosfääriin ja kauas ulottuvaan koronaan. Koko kaasukehä on sen verran harvaa, ettei se ole nähtävissä paljain silmin muulloin kuin