Sivukonttori

By Antti Verneri Kautto

Tämä kirjoituskokoelma sisältää suurimman osan Sivukonttori-nimisessä blogissa julkaistuista kirjoituksistani marraskuusta 2009 elokuuhun 2021. Ajankohtaista ja ajatonta, kevyttä ja vakavaa, satunnaisia katsauksia historiaan.

Joitakin aiheita on sivuttu myös omakustanteissa "Sukellus todellisuuteen" (2015/2019), "Satuja aikuisille, pieniä tarinoita kiireisille" (2019) ja "Hampus Kossunen Consulting" (2020). Blogissa julkaistut ruotsin- ja englanninkieliset kirjoitukset sekä kuvitus on jätetty pois.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Jan 20, 2022
• ISBN: 9789528015949

Antti Verneri Kautto

Kirjoittaja Antti Kautto on sosionomi, jonka näkemykset perustuvat monilta osin pitkäaikaiseen työhön suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. Myös aikaisempi työskentely koulukodissa ja mielisairaalassa sekä liike-elämässä Tukholmassa ja Hampurissa heijastavat kirjoittajan kokemuksia oman aikansa elämänmenosta.

Book preview

ALKUSANAT

Tämä kirjoituskokoelma sisältää suurimman osan Sivukonttori-nimisessä blogissa julkaistuista kirjoituksistani marraskuusta 2009 elokuuhun 2021. Ajankohtaista ja ajatonta, kevyttä ja vakavaa, satunnaisia katsauksia historiaan.

Joitakin aiheita on sivuttu myös omakustanteissa Sukellus todellisuuteen (2015/2019), Satuja aikuisille, pieniä tarinoita kiireisille (2019) ja Hampus Kossunen Consulting (2020). Blogissa julkaistut ruotsin- ja englanninkieliset kirjoitukset sekä kuvitus on jätetty pois.

Sisältö

VUOSI 2021

Vielä on toivoa, vaikka paljon on menetetty

Ikivanhaa venäläistä viisautta

Jatkuvan kasvun ja kestävän kehityksen ongelma

Sote velvoittaa

Kuin tuhka tuuleen

Maailman rikkaimman määritelmä

Pohjoismaisen rodun lyyra on Parppein kantele

Daavid ja Goljat Tokiossa

Viimeinen katse

Ei kukaan ole profeetta omalla maallaan

VUOSI 2020

Kilpailukykysopimus on yksi vuoden 2020 riitakapuloista

Ystävänpäivä

Laskiainen

Virus on päivän sana

Koronavirus vaatii tottumista

Suomessa yli 70-vuotiaat karanteenissa

Kansainväliset lentokentät viruslinkoina

Maailman onnellisin maa taistelee pandemiaa vastaan parlamentaarisin keinoin

Pandemia panee miettimään

Tuhatvuotisen valtakunnan salaisuus

Tuhatvuotisen valtakunnan rooli

Minuuden ahdas näkökulma

Maan kaltainen planeetta

Euroopan unioni ponnistaa

Päivän miete: Jokainen haluaa nakertaa palan kasvavasta kakusta

Välähdyksiä ihmiskunnan historiassa

Tämä aihe ei pohtimalla parane

Sivukonttorin uutislähetys

Valeuutisetko tuulesta temmattuja?

Ajankohtaista politikointia

Jakautuva Suomi

VUOSI 2019

Suomalaisen politiikan silmänkääntötemput

Ajan henki

Eduskuntavaalit 2019 Suomessa

Pääsiäisen ajankohtaisuus säilyy

Suomi siirtymässä kaksipuoluejärjestelmään?

Häivähdys historiaa

VUOSI 2018

Rehelliseksi jäänyt ihminen

Huumeet ja viina ovat laillisen ja laittoman bisneksen menestystekijöitä

Totuudellisuuden mystinen valhekuva

Mielipidekyselyt ovat vallankäytön aatelia

Ihmiskunnan ja kasvikunnan ero

Eläköön luonnon monimuotoisuus!

Sininen planeetta avaruuden meressä

Kurkistus Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1901

Huh hellettä!

Vauraus yksillä – onni kaikilla

O tempora, o mores!

Pohjoinen demokratia on rautaa

VUOSI 2017

Pieni Eurooppa, suuri maailma

Eurooppalaisten tulevaisuus ei ole muita huonompi

Kuin vuoksi ja luode

Valeuutiset ja piilokorruptio

Montako puoluetta Suomessa pitäisi olla?

Ymmärtämättömyyden ympyrät

Mitä näkyy, kun katsoo nenäänsä pidemmälle?

Päästökaupasta jokamiehenoikeutta?

Lobbarivetoinen demokratia

Kestävää kehitystä 400 vuodeksi

Sota vai rauha?

Hikinen tie Suomen 100-vuotiaaseen itsenäisyyteen

VUOSI 2016

Köln, Köln, Köln!

Pohjolan talvi

Dublin-asetus ei muuttamalla parane

Ekologinen jalanjälki

Arvot, välivalta ja rasismi

Sodankäynti on uskontojen yhteinen musta aukko

Suomi lähtökuopissa?

Onko kerjääminen työtä?

Neitsytsaaret ja veroparatiisien mysteeri

Ei mitään uutta auringon alla

Punainen, punainen maailma!

Sponsoroitu ja doupattu urheilu on tullut jäädäkseen

Mainonnan ja viihteen vahva trendi antaa elämyksille siivet!

VUOSI 2015

Rajaton maailma, vapaat ihmiset

Suomen eduskuntavaalit vuonna 2015

Suomi nousuun!

Terve Kreikka, terve Suomi, terve raharuhtinaat!

Pakolaistulva Eurooppaan herättää kysymyksiä

Taloustalkoot, sosiaalietuuksien leikkaukset ja harmaan talouden halpapitsat

Rumat ja vähemmän rumat

VUOSI 2014

Kaupungin talvi

Kuntaliitossammakko

Guggenheim tähtää kauas tulevaisuuteen

Suomi palkkojen alennuksen keulakuvaksi?

Vaikka rahaa seinästä repiä saisi

Ihmisen hinta sodan ja rauhan pörssissä

Suuret ja pienet palkat kulkevat käsi kädessä

Sotahysterian valta

Rotuopit joutavat romukoppaan

Vilauttelu juhla-asuissa on trendikästä

Hyvinvoinnin panttivangit

Maailmanparannus on vaikea yhtälö

Innovatiivisuutta kaivataan

Ihmisen itseisarvo on rikkaruoho?

VUOSI 2013

Kaikki haluavat palkkojen alennusta vuodesta 2013 alkaen

Maailmantalouden selkäranka

Työmarkkinoista orjamarkkinoihin

Sana, laki vai omatunto?

Minimipalkka on pieni torakka

Bisneksen olemus

Ruotsi-Suomen sotahistoriaa 1700 - 1790

Vakoilu hyväksytään, tietovuoto tuomitaan

Sitä saa mitä tilaa

Kohtuullista ja suvaitsevaa

Rakennepaketti saavutti tavoitteensa

Elämä on odottamista

VUOSI 2012

Kuntauudistus kannattaa ottaa todesta

Rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskuntaan

VUOSI 2011

Ehdotus Guggenheim-museoksi

Munamies ja Ugly Birds

Voiko tulonjako mennä liian pitkälle

Kallio ei kuollut Mannerheimin käsivarsille

Suomen kesäkuu 1942

Tarhatut eläimet ja ihminen

Portugalin tukipaketti – paljon porua tyhjästä

Veljet, mikä karnevaali!

Reilut palkankorotukset tervehdyttäisivät kansantaloutta

Totta vai valhetta?

Big Bang – Big Bang!

Vihapuhe on pahasta

Kypärät päähän, lama tulee!

Perinnejoulu rikkaittemme kanssa

VUOSI 2010

Modernin sodankäynnin ikivanha kaava

Lahjoituksista katastrofiapuun

Aleksis Kiven polkuja

Perusarvot kestävät

Ranskalaista lakkoilua

Mieluummin leikkauksia kuin veronkorotuksia?

Puolueiden sadetanssi

Tärkeää asiaa

BP:n miljardit

Kauniit ja rohkeat niin elämässä kuin politiikassa

Arkista aherrusta rahakasoissa

Kuka heittää ensimmäisen kiven?

Hyvinkää kautta aikojen

Bravo!

EU:n oma Kiina-ilmiö

Lunnaita vastaan

Kerjäläisongelma voidaan ratkaista

Myrkkykatastrofin edut

Luonnonkansat on saatava sivistyksen piiriin

Onko eläkepolitiikka ainaisen itkun paikka?

VUOSI 2009

Bellmanin polkuja

Yhden luukun periaatteella ohjattua itsepalvelua

Sata-komitean epäkiitollinen tehtävä

Mainontaa ja markkinointia

Tasa-arvokysymys ei ole eläkejärjestelmien päällimmäisenä murheena

Daavidin poika ottoisän kautta

Kilpaurheilu ei ole reilun pelin kauppaa

Nato-keskustelua kaivataan

Kuningasfantasia

Läpinäkyvää päivän politiikkaa

Voiton tavoittelu johtaa anarkiaan?

Ihminen ei ole varsinaisesti yksilö ollenkaan

Auttaisimmeko Malediiveja?

Minkä lama tuo, sen nousukausi vie

VUOSI 2021

Tiistai 6. huhtikuuta 2021

Vielä on toivoa, vaikka paljon on menetetty

Vielä toissa kesänä elimme maailmassa, jossa olimme tottuneet elämään 70 vuoden ajan. Se oli ihana, kaunis maailma. Sota-ajan eläneet vanhempamme nauttivat täysin rinnoin rauhan ajasta. Sotien tuhot oli korjattu. Koko Eurooppa oli entisöity ja rakennettu uudelleen. Veteraanit saivat osakseen kunnioitusta. Sotia käytiin muualla maailmassa. Ydinsodan mahdollisuuteen oli totuttu. Välimeren hiekkarannat houkuttelivat. Matkailu suuntautui yhä eksoottisempiin kohteisiin. Mikään ei tuntunut riittävän, vaikka kotimaassakin oli tarjolla kaikkea yllin kyllin.

Vuosikymmenten aikana tummia pilviä alkoi ilmaantua Euroopan pilvettömälle taivaalle. Köyhien maiden ahdinko alkoi saada kansainvaelluksen piirteitä. Ääriainesten toiminta kasvoi kansainväliseksi terrorismiksi. Luonnonmullistusten lisääntyminen nähtiin merkkinä ilmastonmuutoksesta huonoon suuntaan. Sotia käytiin kaiken aikaa Euroopan rajojen ulkopuolella ja etenkin siellä, missä taudit kaikenlaisen kurjuuden keskellä pahiten rehottivat. Rikollisuus, huumeet ja ääriajattelu nousivat jokapäiväisiksi uutisaiheiksi. Lopulta uudenlainen pandemia teki sen, mitä oli aavisteltu pitkään. Se iski suoraan paratiisiin.

Vielä ei ole kaikkea menetetty. Vielä on toivoa jäljellä, mutta ajatusten, tekojen ja tavoitteiden on muututtava paljon. Helppoa tietä ei ole eikä paluuta entiseen. On löydettävä uusi normaali, joka antaa jokaiselle edes jotakin. Oli se sitten uskoa tai toivoa tai rakkautta tai pala leipää.

Sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Ikivanhaa venäläistä viisautta

Älä tappele vahvan kanssa, älä rikkaan kanssa oikeutta käy.

Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Totuus on hyvä, onnellinen elämä parempi.

Jos tietäisi mihin kaatuu, heinäähän siihen levittäisi.

Oma paita minua lähinnä.

Jos teillä menee huonosti, se kyllä meille sopii.

Ei kärsivällisyys pahasta ole, olisipa vain jotain odotettavaa.

Kiire sopii vain kärpästä pyydystäessä.

Tsaari kaukana, Jumala korkealla.

Maanantai 17. toukokuuta 2021

Jatkuvan kasvun ja kestävän kehityksen ongelma

Jatkuva kasvu edellyttää kestävää kehitystä, mikä on välttämätöntä samalla tavalla kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen. Näitä välttämättömyyksiä voidaan kuitenkin ohjata vain osittain, sillä köyhyysrajan tuntumaan ja sen alapuolelle jäävän väestön jatkuvaa kasvua ei voida kestävän kehityksen avulla hillitä eikä ilmastonmuutosta hillitsemällä hallita.

Ihmiskunnan koko kirjoitetun historian ajan väestö on elänyt jakautuneena ryhmiin pyramidien huipuilla, keskiosissa ja kantaosissa. Pienet yläosat ovat hallinneet, suuret keskiosat toimineet puskureina ja massiiviset kantaosat alustoina. Tämä pyramidien eri osien keskinäinen suhde näyttää olevan väestömäärästä riippumaton vakio. Siitä seuraa, ettei jatkuvalla kasvulla ja kestävällä kehityksellä voida onnistua luomaan sellaista yhteiskuntamuotoa, jossa kaikkien ihmisten keskinäinen tasa-arvo toteutuisi.

Oletettavaa on, että historia tulee toistamaan itseään käänteisessä järjestyksessä: Syvien vesien putkieliöiden todellisuudesta on tultu vesieläinten monimuotoisuuteen ja siitä on kehitys laajentunut lentäviin ja maalla mateleviin olentoihin. Nyt edessämme häämöttää matka takaisin syvien vesien todellisuuteen, josta sitten aikanaan tapahtuu paluu maanpäälliseen elämään ja taas päinvastoin.

Edestakaista liikettä kehityksessä on tapahtunut satojen tuhansien vuosien kuluessa ja sama liike jatkuu niin kauan kuin elämä maapallolla muodossa tai toisessa on mahdollista. Tätä kehitystä ohjaavat mannerlaattojen törmäykset maanjäristyksineen, tulivuorenpurkaukset auringonvalon peittävine tuhkapilvineen ja meteoriittien törmäyksineen.

Ihmiskunnan kannalta paratiisi tarkoittaa koko maapalloa niin kauan kuin se on ihmisen kaltaiselle olennolle elinkelpoinen. Paratiisilliset elinolot ja olosuhteet ovat nyt ja tässä. Jatkuva kasvu, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä voivat parhaimmillaan ja erittäin rajatulla aikajanalla tarjota hyvät elinolot vain pienelle murto-osalle koko maapallon väestöstä.

Vesien putkieliöiden todellisuudesta on tultu vesieläinten monimuotoisuuteen ja siitä on kehitys laajentunut lentäviin ja maalla mateleviin olentoihin. Nyt edessämme häämöttää matka takaisin syvien vesien todellisuuteen, josta sitten aikanaan tapahtuu paluu maanpäälliseen elämään ja taas päinvastoin. Edestakaista liikettä kehityksessä on tapahtunut satojen tuhansien vuosien kuluessa ja sama liike jatkuu niin kauan kuin elämä maapallolla muodossa tai toisessa on mahdollista. Tätä kehitystä ohjaavat mannerlaattojen törmäykset maanjäristyksineen, tulivuorenpurkaukset auringonvalon peittävine tuhkapilvineen ja meteoriittien törmäyksineen.

Ihmiskunnan kannalta paratiisi tarkoittaa koko maapalloa niin kauan kuin se on ihmisen kaltaiselle olennolle elinkelpoinen. Paratiisilliset elinolot ja olosuhteet ovat nyt ja tässä. Jatkuva kasvu, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä voivat parhaimmillaan ja erittäin rajatulla aikajanalla tarjota hyvät elinolot vain pienelle murto-osalle koko maapallon väestöstä.

Torstai 24. kesäkuuta 2021

Sote velvoittaa

Suomen kuntavaalit kesäkuussa 2021 eivät innostaneet kaikkia äänestäjiä lähtemään vaaliuurnille. Äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi. Keskeinen vaaliteema oli SOTE-uudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisointia siten, että se tarjoaa kaikille yhteiskunnan jäsenille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Eduskunnassa nykyiset hallituspuolueet ajoivat vuosikausia valmisteltua uudistusta voimallisesti. Sen sijaan opposition piirissä uudistusta alettiin vastustaa. Uudistuksen väitettiin olevan kallis eikä sillä uskottu päästävän asetettuihin tavoitteisiin.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja opposition voimasuhteet ovat kolmen vuoden takaisten eduskuntavaalien perua ja SOTE-uudistusta koskevat lait tulivat hyväksytyiksi hallituspuolueiden selvän enemmistön tuella. Sen sijaan tuoreissa kuntavaaleissa eduskunnan oppositiopuolueet saivat tällä kertaa selvän vaalivoiton. Voimasuhteet kääntyvätkin monissa kunnissa oikeiston eduksi.

Kuntavaalien tulos velvoittaa nyt oikeistopuolueita harjoittamaan juuri sellaista tarkkaa ja tuloksellista kunnallispolitiikkaa, jota myös hallitus kunnilta edellyttää. Oikeiston pitää nyt osoittaa, että se pystyy kunnallisessa päätöksenteossa huolehtimaan juuri niistä asioista, joita se valtakunnallisessa oppositiopolitiikassaan uskoi SOTE-uudistuksen heikentävän.

Ajatteleva kansa on sanonut sanansa. Nekin, jotka eivät äänestäneet, tekivät tilaa uusille olosuhteille. Poliitikkojen toisiaan syyttelevä teatteri ei kansanvaltaa murenna. Toimivassa demokratiassa piilee politikointia suurempia ulottuvuuksia.

Torstai 24. kesäkuuta 2021

Kuin tuhka tuuleen

Euroopan uniolta häviää vuosittain satoja miljoonia euroja. Nyt pimeitä rahavirtoja yritetään padota rakentamalla unioniin riippumatonta syyttäjänvirastoa EPPOa (European Public Prosecutor´s Office). Uusi virasto on kuluvan kuukauden aikana aloittanut toimintansa ja sen tavoitteena on tutkia Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Unionin 22 jäsenmaalla on jo pienempi tai suurempi edustus virastossa. Italialla ja Saksalla on eniten edustajia, viidellä maalla ei lainkaan. Eräänä syynä jäsenmaiden nihkeyteen perustaa syyttäjänvirkoja sanotaan olevan, että kyseisillä mailla ei ole riittävästi näyttöä syytekynnyksen ylittävistä talousrikoksista! Toisena syynä lienee hakijoiden puute.

Viraston toivotaan entistä tehokkaammin puuttuvan Euroopan unionin alueella tapahtuviin avustuspetoksiin, korruptioon ja arvonverolisäveropetoksiin. Paikallisten syyttäjien ajamat jutut jämähtävät jossakin tutkinnan vaiheessa paikallisten viranomaisten käsittelyyn eivätkä koskaan päädy oikeuskäsittelyyn asti. Isot jutut ovat myös usein mafian pyörittämiä alv-veropetoskuvioita, joiden tutkinnasta saattaa seurata jännitteitä ja uhkauksia.

EPPO on itsenäinen virasto, joka johtaa rikosten tutkimista. Se vastaa myös syytteen nostamisesta. Tämän uskotaan helpottavan syyttäjien työtä, kun heillä ei ole linkkiä omaan maahan. Tässä vaiheessa Suomella on virastossa yhden syyttäjän edustus.

Maanantai 5. heinäkuuta 2021

Maailman rikkaimman määritelmä

Maailman puhtaasti rikkain henkilö on paljonääri. Suoralta kädeltä voisi luulla, että hän omistaa kaikkea yllin kyllin tai enemmän kuin tarpeeksi. Paljonäärille ei kuitenkaan tavanomainen paljous riitä. Paljonääri omistaa kaikkea mitä kuvitella saattaa ja vielä sen ylikin.

Paljonääriä ympäröi kaikenlainen paljous niin suuressa määrin, ettei sillä ole käsitteellistä rajaa. Paljonäärin paljosta voi myös kuvitella poistettavan miten paljon tahansa, eikä paljonäärin paljous silloinkaan vähene, vaan lisääntyy.

Paljonäärejä voi olla elossa vain yksi kerrallaan, sillä paljonääri omistaa paljon enemmän kuin kukaan muu. Se johtuu siitä, että paljonääri omistaa myös kaiken sen, minkä muut omistavat.

Sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Pohjoismaisen rodun lyyra on Parppein kantele

Hufvudstadsbladetin uutissivulla 10.3.2019 oli mielenkiintoinen artikkeli, jota eräiltä osin on syytä kommentoida. Käännöstekstini saattaa olla epätarkka. Oikeastaan toivon, että en ole ymmärtänyt kaikkea aivan oikein.

Artikkelin mukaan kolme ruotsalaista tutkijaa saapui laivalla Helsinkiin heinäkuun alkupuolella 1873. Gustaf Retzius (31) ja Christian Lovén (38) olivat jo lääketieteen tohtoreita, Erik Nordenson (26) vielä silloin viittä vaille lääketieteen kandidaatti. Heidän tarkoituksenaan oli kerätä todisteita siitä, että pohjoismainen rotu on ihmiskunnan korkeinta rotua. Gustaf Retziuksen isä oli anatomisti ja etnografi, joka oli perustanut pääkallokokoelman Karoliiniseen Instituuttiin. Hän oli myös 1840-luvulla kehitellyt pääkalloindeksin, joka tarkoitti kallon suurimman leveyssuoran suhdetta kallon suurimpaan pituussuoraan.

Kalloja mittaamalla tutkijoiden tarkoituksena oli tieteellisesti kartoittaa suomalaista rotua ja ryhmittää sitä hämäläisiin, savolaisiin ja karjalaisiin. Lähtökohtana kuitenkin pidettiin sitä, että ryhdikkäisiin ruotsalaisiin verrattuna suomalaiset olivat matalakalloista, verkkaista, heikkolahjaista ja apeata väkeä. Todettakoon, että Retzius vanhemman teoria tuli myöhemmin hylätyksi saksalais-amerikkalaisen modernin antropologian isän Franz Boasin tutkimusten perusteella. Vähän mietityttää, elävätkö Retzius nuoremman käsitykset suomalaisten ominaisuuksista edelleenkin ruotsalaisten ajatuksissa?

Tutkijat suuntasivat matkansa Hämeenlinnaan. Linnan vankilassa oli tarkoitus mitata vankeja Retzius vanhemman kehittämällä menetelmällä. Vangit olivat kuitenkin niin kirjavaa joukkoa, ettei heistä ollut puhtaan rodun edustajiksi. Tutkijat jatkoivat matkaansa Tampereelle, mutta sieltäkään he eivät mielestään löytäneet riittävän puhdasrotuisia tyyppejä. He päättelivät, että puhdasta rotua löytyy vain maaseudun väestöstä.

Jos Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta ei löydy puhtaita hämäläisiä, niin mistä heitä sitten olisi voinut löytyä? Tutkijat suuntasivat sen jälkeen kohti itää. Pälkäneellä sijaitsevan kirkon raunioista löytyi tuhottuja hautoja, joista he poimivat 55 kalloa mukaansa tieteelliseen tutkimukseen. Rauniokirkko seisoo entisellä paikallaan vielä tänäkin päivänä.

Pälkäneeltä tutkimusmatka jatkui Satakuntaan ja kääntyi sieltä kohti Savoa ja Karjalaa. Matkan aikana suorittamiensa terveystarkastusten yhteydessä he merkitsivät muistiin myös 91 elävän ihmisen kallonmitat, silmien ja hiusten värit, jopa nännien etäisyydet toisistaan. Viimeisenä paikkakuntana oli Viipuri, joka oli tuohon aikaan maan kansainvälisin ja monikulttuurisin kaupunki. Kuvittelivatko tiedemiehet, että Viipurin markkinoilta tavoittaisi suomalaisen rodun puhtaimmillaan?

Vuonna 1875 kallot olivat esillä ylioppilaiden suuressa pohjoismaisessa tapahtumassa Tukholmassa. Kallot olivat esillä myös Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1878 nimineen, iät ja mitat myös ranskaksi käännettyinä. Nykyisin kallot lepäävät pahvilaatikoissa Tukholman Karoliinisen Instituutin valvonnassa. Tieteellisessä tutkimustyössä hautarauha ja vainajan intimiteettisuoja olivat toisarvoisia käsitteitä?

Karoliinisen Instituutin edustajan mukaan aineiston tutkimus jatkuu edelleen. Eivätkö Suomen heimojen erityispiirteet ja kulkureitit ole tänä päivänä jo paljon suuremmalla tarkkuudella tiedossa? Mikä taho katsoo tarpeelliseksi tukea ja rahoittaa näin asenteellista jatkotutkimusta?

Luettuani HBL:n artikkelin tarkistelin wikipedioista, mihin nuoret tutkijat myöhemmin ylsivät. Ja aivan oikein, kyllä heistä kehkeytyi vaikutusvaltaisia henkilöitä myös kansainvälisen mittapuun mukaan.

Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäsenenä Magnus Gustaf Retzius osallistui myöhemmin Nobelin fysiikan, kemian ja kirjallisuuden palkintojen myöntämiseen. Otto Christian Lovèn oli mm. Tiedeakatemian jäsen, Karoliinisen Instituutin tarkastaja ja valtiopäiväedustaja. Lääketieteen tohtori Erik Vilhelm Nordenson teki hienon työuran Ruotsissa ja ulkomailla. Kaiken muun ohella hän oli parin vuosikymmenen ajan koko kuningaskunnan luotetuin silmälääkäri.

Sitten silmiini sattui netistä hieno tarina Parppein kanteleesta. Siinä kerrottiin, että Retziuksen retkikunnalle oli Ilomantsissa esitelty kanteleensoittaja Jaakko Parppei henkilökohtaisesti. Retzius oli nähnyt Helsingissä olevassa museokokoelmassa kanteleita ja halunnut tavata henkilökohtaisesti kanteleensoittajia matkallaan. Retzius kirjoittaa kirjassaan Finska Kranier eli Suomalaiset pääkallot: Hän käveli meitä kohti, kantaen käsivarsillaan mustaa kielisoitinta, kanteletta. Meitä säväytti vastustamattomasti tämä ilmestys. Se oli kuin näky, eteemme astunut menneisyyden utuhahmo, kuin itse Väinämöinen olisi seissyt edessämme. Retziuksen onnistui myös hankkia matkallaan pari jouhikannelta, jousisitra ja muutama kantele. Ne on lahjoitettu Tukholman pohjoismaiseen museoon ja sieltä edelleen Musiikkimuseoon.

Retziuksen retkeä on aikanaan pidetty myös yhtenä karelianismin historian merkittävimmistä tapahtumista pelkän valokuvan ja siihen liittyvän kuvauksen ansiosta. Valokuvan pohjalta on tehty piirros Jaakko Parppeista, ja se on ollut 1800-luvun lopun ehkä tunnetuin karjalaisuuden ja kalevalaisuuden kuvallinen symboli. Sanotaan, että ei ole mitään niin huonoa, ettei siinä olisi jotain hyvääkin. Parhaimmillaan tohtorismiesten tutkimusmatka tuli kartuttaneeksi tietoutta kalevalaisen kansan kulttuurista, vaikka matkan varsinaiset tutkimustulokset jäivät laihoiksi.

Maanantai 2. elokuuta 2021

Daavid ja Goljat Tokiossa

Urheilu on tuskin koskaan edustanut tasa-arvon jaloja periaatteita. Suurilla stadioneilla suoritettava kisailu jatkaa roomanvallan aikaisia gladiaattoreiden perinteitä, joissa eriarvoisin asein varustetut ottelijat taistelivat kuolemaan asti. Yleisurheilun ikoni Paavo Nurmi lynkattiin ammattilaissyytteillä.