Kohti tasapainoa: Kirjoituksia kestävän talouden ja yhteiskunnan rakentamisesta

By Antti Pesonen

Kohti tasapainoa kiteyttää vuonna 2017 kuolleen Antti Pesosen yhteiskunnallista ajattelua, jolle on ominaista paitsi kritiikki eli asioiden kattava punnitseminen, myös vaihtoehtojen esittäminen.

Teos pitää sisällään kirjoittajansa valikoimia tekstejä vuosien 2005 ja 2016 väliltä.

Kohti tasapainoa käsittelee maailmanlaajuisten demokratian, talousjärjestelmän ja ympäristön kriisien yhteenkietoutumista ja niiden ilmentymiä Euroopan unionin ja Suomen mittakaavassa. Ratkaisun avaimet löytyvät demokraattisen järjestelmän korjaamisesta kansallisvaltioiden tasolla.

Itsenäisyyspuolueen pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Antti Pesonen toteaa, että edellä mainitut kriisit eivät ole tulossa, vaan parhaillaan käynnissä - eikä niitä voida kestävästi ratkaista soveltamalla samoja ajatusmalleja, jotka ne ovat synnyttäneet. Vanhoissa kaavoissa pysyttäytyminen johtaa vain uusiin ja entistä syvempiin ongelmiin mahdollisen suvantovaiheen jälkeen.

Kohti tasapainoa on osin kriittistä kertausta lähimenneisyyden politiikasta, mutta samalla myös pelottavan ajankohtainen katsaus niihin pohjavirtoihin, joiden vaikutus tulee näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Yhdysvaltalaisilta konsulttiyhtiöiltä tilattujen hallitusohjelmaluonnosten täysi merkitys on tullut selväksi vuosikymmenen viiveellä.

Antti Pesosen ajattelussa kansallisvaltion merkitys on sen tarjoama suoja ulkoista poliittista ja taloudellista riistoa kohtaan. Hän kannatti puolueettomuuspolitiikkaa ja Suomen eroamista Euroopan unionista. Pesonen varoitteli euroalueeseen kuulumisen riskeistä jo vuosia ennen talouskriisin alkua.

"Hyvä yhteiskunta pyrkii oikeudenmukaisuuteen ja yhteiskunnallisten jännitteiden vähentämiseen.

Hyvä yhteiskunta pyrkii löytämään tasapainon ihmisen ja luonnon välille.

Hyvässä yhteiskunnassa ovat suuressa arvossa totuuden tavoittelu ja väkivallan vastustaminen.

Käytännössä hyvän yhteiskunnan tulee olla suuri tavoite, jota kohti pyritään. Täydellisyyteen tuskin päästään, mutta suunta on hyvin tärkeä."

• Language: Suomi
• Publisher: Nikinsaari Kustannus
• Release date: Aug 25, 2017
• ISBN: 9789526880815

Antti Pesonen

Antti Pesonen (1963-2017) oli intohimoinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka toimi itsenäisyyspuolueen puheenjohtajana 2004-2015 ja 2016-2017. Antti Pesosen satojen blogitekstien, artikkeleiden, haastatteluiden ja puheiden kantava linja oli humaanius, vaatimus tasa-arvosta ja demokratiasta sekä huoli ihmiskunnan ja luonnon tasapainon katoamisesta.

Book preview

Kaikki mikä tekee maailman inhimillisemmäksi ja järjellisemmäksi on edistystä; tämä on ainoa mittapuu, jolla voimme sitä mitata.

WALTER LIPPMAN

Aikamme heikkous piilee ilmeisessä kyvyttömyydessämme erottaa tarpeemme ahneudestamme.

DON ROBINSON

Jollemme muuta suuntaa, joudumme sinne, minne olemme menossa.

KIINALAINEN SANONTA

ESIPUHE

Elämme uuden ajan kynnyksellä. Meneillään olevat suuret mullistukset ikään kuin piiloutuvat päivittäisten uutisten taakse. Informaatiotulvan aikakautena kokonaiskuva hukkuu helposti näkyvistä. Talousjärjestelmän, ympäristön ja demokratian kriisit eivät ole tulossa vaan menossa.

Mainitut kriisit liittyvät yhteen, samoin niiden ratkaisut. Ilman toimivaa demokratiaa ympäristön ja talousjärjestelmän ongelmia ei voi kestävällä tavalla korjata. Demokratia syntyy keskustelusta – niin kuin meitä nyt vaivaava näennäinen demokratia syntyy näennäisestä keskustelusta. Samalla tavoin kuin demokratia on avain talousjärjestelmän ja ympäristön kriisien ratkaisemiseen, tasapuolinen, käsitteiltään ymmärrettävä ja olennaisen faktan tunnistava keskustelu on avain demokratian kriisin korjaamiseen.

Kritiikki on alun perin tarkoittanut asioiden kaiken kattavaa punnitsemista. Kestäviä ratkaisuja etsittäessä se on tärkeää, jopa välttämätöntä. Kun kritiikki on riittävän vakavaa, on syytä vaatia myös vaihtoehtoja sille, mitä kritisoidaan.

Tämän kirjoituskokoelman viimeinen teksti, Tasapainon manifesti, on syntynyt siitä ajatuksesta, että keskeiset tavoitteet tarvitsevat ympärilleen myös eräänlaisen kuoren tai pakkauksen. Manifesti tarkoittaa periaatteiden ja aikomusten ilmoitusta.

Olkoon tämä puheenvuoro luonnos umpikujaan ajautuneiden toimintamallien vaihtoehdoksi.

Antti Pesonen

Kohti tasapainoa pohjautuu vuosien

2005–2016 aikana kirjoitettuihin ja

julkaistuihin teksteihin, joita on muokattu

päällekkäisyyksien karsimiseksi ja selkeyden

lisäämiseksi. Vuosiluvut tarkoittavat

alkuperäistekstin julkaisupäivämäärää.

SISÄLLYS

ESIPUHE

JÄRJESTELMÄN KRIISI

Talouskriisin taustalla on suurempi ongelma

Nykyisen talousjärjestelmän tila kuin Neuvostoliitto 1980-luvun puolivälissä

Suuri pyramidihuijaus?

Murros

Talouspuhe sivuuttaa kipukohdat

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kun loimme niitä

RAHA JA VALTA

Velan ongelma liittyy uuden rahan luomiseen

Orjasta takaisin isännäksi – eli rahan hallinta kuuluu valtiolle

Julkisen sektorin alasajo lisää kokonaiskustannuksia ja eriarvoisuutta

Miksi valtiot maksavat velasta 10 prosentin korkoa ja pankit yhden prosentin

Mistä leikataan on väärä kysymys

EU, EURO JA SUOMI

Mitä sisältää USA:sta tilattu hallitusohjelma

No toiko se euro vakautta?

Euro on tullut kalliiksi monella tavalla - Suomi tarvitsee oman rahan

EU-Suomesta on tulossa Euroopan tyhjiin imetty peräkylä

Kolmas tie vaatii Suomen oman päätösvallan palauttamista

Mistä terveydenhoitoon otetaan tarvittavat kolme miljardia euroa lisää

Työpaikkojen turvaamiseen tarvitaan uusia keinoja

Markkaan palataan viidessä vuodessa

Hallitus jatkaa epäoikeudenmukaista veropolitiikkaa

Lamaan pystytään vastaamaan suomalaisinkin toimin

Hyvinvoinnin pelastamiseksi on tehtävä täyskäännös politiikassa

Miksi Ollilaa pitäisi kuunnella?

Kenelle kellot soivat Espanjan mielenosoituksissa?

Demokratiaa vaativa kansannousu tulee Suomeenkin

Suomi tarvitsee henkistä jälleenrakentamista

KOHTI TASAPAINOA

Millainen on hyvä yhteiskunta

Työajan lyhentäminen tavoitteeksi

Talousjärjestelmämme pitää uusia

Globalisaatiosta lokalisaatioon – tasapainoiseen talousjärjestelmään

Oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan itsenäisen elinkeinoja aluepolitiikan avulla

Tasapainon manifesti

I

JÄRJESTELMÄN

KRIISI

12/2008

TALOUSKRIISIN TAUSTALLA ON SUUREMPI ONGELMA

Kansainvälinen talouskriisi on samalla nykymuotoisen läntisen talousjärjestelmän kriisi ja ehkä konkurssi. Nykyinen tilanne herättää vakavia kysymyksiä sekä menneestä että ennen kaikkea tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Suuria talousromahduksia on koettu ennenkin. Samat käyttäytymismallit ovat toistuneet. Tunnetun taloustieteilijän John Kenneth Galbrightin sanoin finanssinerous edeltää romahdusta. Jotakin on kuitenkin toisin kuin koskaan ennen. Koskaan aiemmin eivät maailman valuutta- ja osakemarkkinat ole olleet niin laajasti yhdentyneet kuin juuri nyt. Tämä tilanne on myös ilmeinen kriisin syy.

Alle kymmenen prosenttia maailman valuuttakaupasta on viime vuosina liittynyt tavaroiden tai palvelujen kauppaan. Suurin osa valuuttojen siirroista on ollut keinottelua, nopeiden voittojen hakemista. Myös osakemarkkinoita on hallinnut keinottelu, joka on niin luonnollista, että monet toimijat kutsuvat itseään pelureiksi markkinoilla. Pelureilla on ollut töitä, kun maailman johdannaismarkkinat ovat kasvaneet nollasta arviolta 60 000–1 000 000 miljardiin (1 000 000 000 000 000) dollariin kymmenessä vuodessa.

Keinottelutalous on itsessään epävakaa, koska se elää jatkuvan kasvun harhasta. Osakkeiden pörssikursseihin on laskettu odotukset yritysten tulevista voitoista. Kun nämä odotukset osoittautuvat vääriksi, kupla puhkeaa.

Finanssikriisi ratkeaa tavalla tai toisella, joko nykyisenlaisen tai suuremman romahduksen jälkeen. Taustalla on kuitenkin ongelma, joka on paljon suurempi, kuin se, mistä julkisuudessa nyt keskustellaan.

Taloutta ja yhteiskuntia rakennetaan yhä sen varaan, että aineellinen kulutus kasvaa jatkuvasti. Tämä on sekä kestämätöntä että mahdotonta. Ihmiset kuluttavat nytnoin 1,4-kertaisesti sen, mitä maapallo tuottaa. On ilmiselvää, että näin ei voida jatkaa kovin pitkään. Ja mitä pidemmälle jatketaan, sitä vaikeammassa tilanteessa ollaan.

Olemme tottuneet ajatukseen, että kasvava kulutus on yhteydessä hyvinvointiin. Ajatus on