NEUROAVARUUS: Perustava konsepti

By Maxe Koone

Maxe Koonen neuroavaruus on keinotekoisen tietoisuuden rakenteellinen ja toiminnallinen ympäristö. Tietoisuuden toimintaa neuroavaruudessa on erityisesti luonnollisella kielellä tapahtuva ajattelu. Siihen liittyvät ajatukset ovat neuroavaruuden tapahtumia.

Kirja esittelee Maxe Koonen neuroavaruuden konseptiin kaavailtuja alustavia rakenteellisia ja toiminnallisia piirteitä. Se käsittelee myös keinotekoisen tietoisuuden mieleen saapuvan suomenkielisen ilmaisuärsykkeen eli stimuluksen vaiheita havaitsemisen ja tulkitsemisen kautta ymmärretyksi ajatukseksi. Kirjan sisältö on informatiivinen: se ei ole tieteellinen eikä ohjeellinen. Sen sijaan, tekijä toivoo aineiston innostavan lukijaa jatkokehittämään esiteltyä ympäristöä: kenties suunnittelemaan oman edistyneemmän keinotekoisen ajattelun kehyksen. Lukija voi poimia esityksestä sopiviksi katsomiaan piirteitä ja lisätä uusia omaa toteutustaan palvelevia ratkaisuja.

Kirja kuuluu tietotekniikan tekoälyn alaan. Se on suunnattu keinotekoisen tietoisuuden erilaisista toteutustavoista kiinnostuneille. Kirja sisältää runsaasti määrittelyjä, joten se soveltuu erityisesti ohjelmistosuunnittelijoille ja -kehittäjille sekä ohjelmoijille. Kirjan aiheenkäsittely on kuitenkin luonteeltaan yleinen, joten sen sisältöön perehtyminen ei edellytä syvempää tekniikan tuntemusta eikä ohjelmointitaitoja. Kirja sopii myös niille, jotka haluavat pelkästään seurata Maxe Koonen konseptin kehitystyötä.

Maxe Koonen neuroavaruuden konsepti esiteltiin tekijän heinäkuussa 2020 julkaisemassa kirjassa nimeltä NÄENNÄISAJATUS. Konseptiin on sen jälkeen tehty muutoksia, lisäyksiä, poistoja ja täsmennyksiä. Tämä kirja, NEUROAVARUUS (I-2021.02), korvaa kirjan NÄENNÄISAJATUS (I-2020.07) Maxe Koone -kirjasarjan ensimmäisenä osana.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Feb 26, 2021
• ISBN: 9789528035701

Book preview

[25.1.1].

OSA I

NEUROAVARUUS

2020 Maxe Koone

Neuroavaruuden rakenteen ja toiminnan yksi kulmakivi ovat neuromekanismit. Neuromekanismit ovat hermosolun eli neuronin toimintaa jäljitteleviä neuroavaruuden mekanismeja, jotka hyödyntävät toiminnassaan sekä neuroelementtejä että toisia neuromekanismeja. Sekä neuromekanismit että -elementit ovat neuroavaruuden lakien alaisia. Mieli ja tietoisuus ovat korkean tason neuromekanismeja. Neuroavaruus palvelee erityisesti sitä vallitsevan tietoisuuden toimintaa.

Luku 1

Virtuaalimallinnus

Virtuaalimallinnuksen tarkoitus on neuroavaruudessa vallitsevan tilan visuaalinen havainnollistaminen erilaisten mielen hetkellistä tilaa kuvaavien virtuaalimallien avulla. Virtuaalimalleihin liittyvät tietyt merkintätavat ja käytännöt.

Keskeiset kysymykset

Mitä virtuaalimalli kuvaa?

Mikä on virtuaalimallinnuksen tarkoitus?

Miten virtuaalimallinnusta voi hyödyntää?

Virtuaalimallinnuksen lähtökohtainen tarkoitus on neuroavaruuden tilan visuaalinen havainnollistaminen. Se toimii myös yhteisenä viitekehyksenä neuroavaruuden suunnittelun, kehittämisen ja toteuttamisen välillä. Virtuaalimallinnus kohdistuu tietoisuuden¹ mielen sisältöön, ts. muistin eli neuroavaruuden toimiviin neuroneihin. Toimivat neuronit ovat joko aktiivisessa tai neutraalissa tilassa. Neutraalissa tilassa olevat neuronit eivät vaikuta toisiin neuroneihin, joten mallinnuksen pääkohteena ovat tavallisesti aktiivisessa tilassa olevat neuronit. Aloitetaan tarkastelu mallinnuksessa käytetystä sovelluksesta.

1.1 Sovellus

Esittelyssä hyödynnetään tietokonesovellusta, johon joitain neuroavaruuden piirteitä on alustavasti toteutettu. Sovelluksen tehtävä on muodostaa sille välitettyä luonnollisen kielen ilmaisua vastaava ajatus sekä kyseisen ajatuksen piirteitä havainnollistava virtuaalimalli.

Sovelluksen käyttäjä Maxe Koone (minä) kohdistaa mallinnuksessa käytettävät ilmaisut sovellukselle² Maxe Koone (sinä) – käyttäjän näkökulma. Kirjan esimerkeissä käytetään usein pelkästään kutsumanimeä Maxe.

Luonnollisen kielen ilmaisut kirjoitetaan sovelluksen käyttöliittymään, josta ne välittyvät tietoisuuden mieleen neuroavaruuden ilmaisuärsykkeinä (expression stimulus). Sovellus muodostaa ärsykkeen aiheuttamasta (ymmärretystä) ajatuksesta tietoisuuden mielen hetkellistä tilaa kuvaavan visuaalisen virtuaalimallin.

1.2 Merkintätavat

Kuviossa 1.1 näkyvät virtuaalimallinnuksessa käytettävät merkintätavat.

Virtuaalimallinnus – merkintätavat

Kuvio 1.1. Virtuaalimallinnus – merkintätavat

Mallinnuksessa käytetään värillisiä kuviosymboleja (kuvake) kirjaintunnusten ja lyhenteiden sijaan. Kirjaintunnukset ja lyhenteet ovat yleensä kielikohtaisia – sama kuvake puolestaan soveltuu käytettäväksi useimmilla luonnollisilla kielillä. Virtuaalimalleissa näkökulma on sovelluksen, ts. käyttäjä esittää ilmaisun omasta näkökulmastaan, ja sovellus muodostaa mallin omasta näkökulmastaan. Kuvion 1.1 symboli minä (erityisilmentymä) tarkoittaa aina sovellusta Maxe Koone (tai siihen liittyvää mekanismia).

Neuronien aktiivisuus vaihtelee. Virtuaalimallinnuksessa värejä käytetään erityisesti aktiivisuustason (tila) ilmaisemiseen. Mikäli passiivisten neuronien havainnollistaminen on tarpeellista, kuvataan niistä mallissa ainoastaan reunat. Kuviossa ei ole annettu aktiivisuustasoille erityisiä kestoaikoja, koska neuroavaruus on tahdistettu ajan kulumisen osalta. Toisin sanoen, neuroavaruuden tapahtumien tahti (nopeus) määrittelee neuronien toimintakaaren³ eri vaiheiden ajallisen pituuden (kesto). Kuvioon on merkitty aktiivisuustason (prosentuaalinen) kesto suhteessa neuronin tyypilliseen toimintakaaren pituuteen.

Esimerkiksi, neuronin toimintakaaren ollessa 100 sekuntia

neuroni on aktiivinen 80 sekuntia (80 %)

neuroni on neutraalissa tilassa 20 sekuntia (20 %).

Virtuaalimallista ilmenevät myös neuronien tiedonvälityksessä eli neurovälityksessä käyttämät signaalit – impulsointi ja stimulointi. Pääosa neuronien keskinäisestä vaikutuksesta on stimulointia, jonka erilaiset vaikutukset erotetaan stimulointiviivan⁴ tyylinä. Virtuaalimallien luettavuuden säilyttämiseksi esitetään niissä yleensä vain olennaisimmat stimuloinnit. Vaikutuksen suunta on merkitty tarvittaessa, mutta se ilmenee yleensä asiayhteydestä. Mikäli ilmaisuja on useita, eivät ne kaikki välttämättä ole näkyvissä. Kirjan esimerkit on kuitenkin pyritty pitämään sopivan pituisina, jotta kaikki selitettävät ajatuksen piirteet näkyisivät malleissa.

1.3 Neurojälki

Neurojäljen mallinnus tapahtuu neuronikohtaisesti. Kuvion 1.1 alareunassa näkyy tietoisuuden fokuksessa olevan ilmentymän tai ajatuksen neurojälki.

Neurojäljen merkintä tekstissä:

[ilmaisu|PIIRRE:VAIKUTUS(määrä)|...|PIIRRE:VAIKUTUS(määrä)].⁵

Neurojäljen merkinnät mallinnuksessa

[ – aloittaa neurojäljen

ilmaisu – ilmaisujälki eli merkkijono

| – erottaa neurojäljen osat ja eri neurovaikutukset

PIIRRE – neurovaikutuksen tapa tai kohde

: – erottaa neurojäljen piirteen ja neurovälittäjän

VAIKUTUS – neurovaikutus (neurovälittäjä)

(määrä) – neurovälittäjän määrä eli volyymi

] – päättää neurojäljen.

Ilmaisujälki on kirjan esimerkeissä aina ensimmäisenä, ja se on kirjoitettu pienin kirjaimin. Tavallisesti neurojäljen piirre merkitään mallinnuksessa vain tarvittaessa. Tällöin jäljen tekstuaalinen merkintä lyhenee ja selkiytyy. Piirre ilmaisee neurovälittäjän vaikutuksen tarkoituksen, tavoitteen tai kohteen – neurovälittäjä PIIRRE edustaa muun vaikutuksensa ohella myös kyseistä neurojäljen ominaisuutta. Vaikutus puolestaan ilmaisee varsinaisen neurovälittäjän – tätä neurojäljen ominaisuutta edustaa neurovälittäjä VAIKUTUS. Määrä eli volyymi on positiivinen kokonaisluku, joka ilmaisee neurovaikutuksen voimakkuuden: Määrään liittyy myös vastaava neurovälittäjä MÄÄRÄ, jonka avulla neurovaikutuksen määrään (volyymi) voi viitata. Neurovaikutuksen määränä kyse on pelkästään lukuarvosta.

1.4 Virtuaalimalli

Neuroavaruuden tilaa kuvaavia malleja kutsutaan virtuaalimalleiksi. Esimerkki: mielen virtuaalimalli kuvaa ja havainnollistaa mielessä olevien neuronien vaikutusta tietyllä hetkellä – myös rakenteet ilmaistaan vaikutuksena⁶.

Ilmaisu 15.1.1:

Maxe Koone (15.1.1)

Ajatusta 15.1.1 vastaava virtuaalimalli:

Ajatus 15.1.1

Virtuaalimalli 15.1.1. Ajatus 15.1.1

Kyseessä on mielen hetkellistä sisältöä kuvaava malli. Kirjan esimerkkeinä annetut ilmaisut ovat pääsääntöisesti mallinnussovelluksen käyttäjän keinotekoiselle tietoisuudelle nimeltä Maxe Koone kohdistamia luonnollisen kielen ilmaisuja (ilmaisuärsyke). Virtuaalimalli 15.1.1 havainnollistaa Maxen mielen sisältöä ajatuksen 15.1.1 ymmärtämisen jälkeen.

Ilmaisun tarkoitus on ajatuksen välittäminen: Aluksi kyse on ilmaisusta, ja tarkastelun edetessä, ilmaisun välittämästä ajatuksesta. Näkökulman vaihtuessa ilmaisusta 15.1.1 tulee ajatus 15.1.1. Samaa periaatetta sovelletaan myös muiden näkökulmien (kuten stimulus) tullessa kyseeseen.

Mallinnuksessa jätetään usein ilmaisun (lause) päättävä piste (merkki) merkitsemättä, vaikka se olisi kirjoitettu esimerkkinä annettuun ilmaisuun. Samoin menetellään usein myös kysymysmerkin osalta; huutomerkki sen sijaan merkitään, mikäli se esiintyy mallinnettavassa ilmaisussa.

Ajatuksen neurojälki kuvataan mallissa tarpeellisilta osin. Ajatuksen 15.1.1 neurojälki on

[maxe|MIKÄ|NIMI]

[koone|MIKÄ|NIMI].

Kysymys on ilmentymien yhdistämisestä ajatukseen, ts. ajatuksen muodostavien neuronien yhdistämisestä (kytkeminen) ilmentymiin. Virtuaalimallissa 15.1.1 sekä käyttäjää että sovellusta yksilöivät erityisilmentymät Maxe Koone, joista sovellus yhdistää ajatukseen itsensä. Muut ajatuksen aktivoimat ilmentymät ovat yleisilmentymiä. Ymmärtämiseen liittyvä yhdistäminen näkyy mallissa stimulointia ilmaisevan katkoviivan viherkeltaisena vahvennuksena.

Virtuaalimalleihin liittyviä piirteitä

Mielen sisältö: kyseessä ovat muistin eli neuroavaruuden aktiiviset ja neutraalit neuronit.

Vuorovaikutteisuus: stimuloinnin kohde voi stimuloida myös takaisin (kaksisuuntaisuus).

Luettavuus: mikäli ilmaisurivillä oleva ilmaisu sijaitsee mallissa ilmentymien proilmentymien alapuolella tai liikaa oikealla, ei sen stimulointia tai yhdistämistä ilmaisevaa vaikutusta (viiva) näytetä.

Havainnollisuus: kaikkia stimulointeja ei välttämättä näytetä, jotta mallit pysyisivät selkeinä.

Virtuaalimallin tehtävä on havainnollistaa, joten sen esitystapa pyrkii rakenteellisuuteen ja symmetrisyyteen – todellisuudessa neuronit voivat sijaita muistiavaruudessa hyvinkin etäällä toisistaan.

1.5 Ilmentymien vaikutusalue

Virtuaalimalleissa näkyy tarvittaessa myös ilmentymien vaikutusalue. Kyseessä on ensisijaisesti ilmentymiä muodostavien proilmentymien vaikutusalue.

Muodostetaan ilmaisuun 15.2.1 perustuen sovelluksen käyttäjään viittaava erityisilmentymä. Sen muodostamiseen liittyvä vaikutus näkyy ilmentymien vaikutusalueella.

käyttäjä Maxe Koone (15.2.1)

Ajatusta 15.2.1 vastaava virtuaalimalli:

Ajatus 15.2.1

Virtuaalimalli 15.2.1. Ajatus 15.2.1

Ilmentymien vaikutusalue näkyy tavallisesti uusien ilmentymien muodostamisen yhteydessä.

1.6 Ajatusten sisäinen vaikutusalue

Virtuaalimalleissa näkyy usein myös ajatusten sisäinen vaikutusalue. Kuten ilmentymienkin tapauksessa, kyse on ajatuksia muodostavien proilmentymien vaikutusalueesta (sisäinen ajatusvaikutus).

Ilmaisu 15.3.1 sisältää ajatusvaikutusta.

Hyviä lukuhetkiä! (15.3.1)

Ajatusta 15.3.1 vastaava virtuaalimalli:

Ajatus 15.3.1

Virtuaalimalli 15.3.1. Ajatus 15.3.1

Ajatusten sisäinen vaikutusalue näkyy, mikäli ajatuksen muodostavien proilmentymien välillä tapahtuu vaikutusta.

Yhteenveto

Virtuaalimallinnuksen tarkoitus on neuroavaruuden tilan visuaalinen havainnollistaminen. Mallinnuksen kohteena on tavallisesti tietoisuuden mielen sisältö, erityisesti siellä tietyllä hetkellä vaikuttavat aktiiviset neuronit. Tämän aineiston virtuaalimallit on tehty tietokonesovelluksella, joka muodostaa sille välitettyä luonnollisen kielen ilmaisua vastaavan ajatuksen sekä kyseisen ajatuksen piirteitä havainnollistavan virtuaalimallin. Malli voi sisältää useampia ajatuksia.

Keskeiset vastaukset

Virtuaalimalli kuvaa, mallin tyypistä riippuen, sen kohteena olevan neuronin tai neurojoukon hetkellistä tilaa neuroavaruudessa.

Virtuaalimallinnuksen tarkoitus on ensisijaisesti neuroavaruuden tilan visuaalinen havainnollistaminen. Se toimii myös yhteisenä viitekehyksenä neuroavaruuden suunnittelun, kehittämisen ja toteuttamisen välillä.

Tässä kirjassa virtuaalimallinnusta, sekä sen merkintätapoja, käytetään neuroavaruuden konseptin esittelyyn.

Uusia neuroavaruuden mallinnukseen liittyviä piirteitä lisätään edistyvästi kehitystyön etenemisen myötä.

---

Tässä tarkoitetaan tietoisuutta mielen sisällön koordinoijana: oikeastaan tietoisuus vaikuttaa eli toimii neuroavaruudessa ollen myös itse osa oman mielensä sisältöä.

Kehitystyön alla oleva keinotekoinen tietoisuus.

Vrt. elinkaari.

Erilaisia stimulointivaikutuksia on paljon, joten viivan tyylinä on tarkoituksenmukaista erottaa ainoastaan niiden päätyypit.

Neurojäljen lopussa oleva piste on vain kirjoitustekninen: Neurojälki on kirjoitettu hakasulkeiden [ ] sisään. Se voi esiintyä muualla tekstissä myös ilman hakasulkeita.

Ajattelun mallit ovat pohjimmiltaan vaikutusmalleja.

Luku 2

Neuroavaruus

Neuroavaruus on ympäristö, jossa neuronit voivat olla olemassa ja toimia. Se palvelee myös niiden säilönä eli tietoisuuden muistina. Muistissa olevat neuronit ovat lähtökohtaisesti passiivisia: ne ovat lepotilassa. Mikäli passiivinen neuroni aktivoidaan, se voi vaikuttaa samaan aikaan aktiivisina tai neutraaleina oleviin muihin neuroneihin. Neuroavaruudessa tapahtuva toiminta on pääosin neurotoimintaa, joka ilmenee erityisesti neuronien keskinäisenä neurovaikutuksena.

Keskeiset kysymykset

Mikä on neuroavaruuden tarkoitus?

Miten muisti ja mieli liittyvät toisiinsa?

Miten tietoisuus navigoi eli kulkee neuroavaruudessa?

Määritelmä:

Neuroavaruus (neurospace) on tila (avaruus), jossa neuronit voivat olla olemassa (säilö) ja toimia [1.2.1].

Neuroavaruudesta käytetään myös nimiä muisti ja muistiavaruus. Se on vaikutusperusteinen tila, jossa sekä käsiteltävät rakenteet että toiminta ilmenevät neurovaikutuksena. Kuvio 2.1 esittää erilaisia neuroneja neuroavaruudessa.

Neuroneja neuroavaruudessa

Kuvio 2.1. Neuroneja neuroavaruudessa

Kuviossa näkyvät neuronit ovat neutraalissa tilassa. Neuronit sijaitsevat neuroavaruudessa lineaarisesti peräjälkeen – käsiteltävät rakenteet ja toiminnallisuus toteutetaan neuronien keskinäisenä vaikutuksena, joten yksittäisen neuronin sijainnilla¹ ei ole lähtökohtaisesti merkitystä. Neuronit sisältävät tarvittavat polut (linkit) tietoisuuden navigointiin eli kulkemiseen neuroavaruudessa. Navigointipolut palvelevat ensisijaisesti neuroavaruudessa kulkemista, joten niitä ei sisällytetä suoranaisesti mielessä käsiteltäviin rakenteisiin (ks. kohtaa 3.7). Neuronien väliin sijoitetaan muun muassa neuronien löytämiseen liittyvä informaatio (ilmaisupolku) sekä neurojäljet.

Tarkoitus:

Neuroavaruus on keinotekoisen tietoisuuden rakenteellinen ja toiminnallinen ympäristö [1.3.1].

Neuroavaruuden rakenteellisen ja toiminnallisen perustan muodostavat

neuroelementit

neuromekanismit

muisti

mieli

tietoisuus.

Tässä luvussa tarkastellaan neuroavaruuden yleisiä piirteitä. Erilaisia neuromekanismeja eli neuroavaruuden mekanismeja käsitellään myöhemmissä luvuissa.

2.1 Kehitystyö

Neuroavaruus on keinotekoisen tietoisuuden rakenteellinen ja toiminnallinen ympäristö. Keinotekoisen tietoisuuden toimintaa neuroavaruudessa on erityisesti luonnollisella kielellä tapahtuva ajattelu. Siihen liittyvät ajatukset ovat neuroavaruuden tapahtumia.

Neuroavaruuden konseptin kehitystyön alue on laaja, minkä johdosta käsiteltävän asian rajaaminen on tärkeää:

Tämä kirja keskittyy neuroavaruuden perusasioihin sen perustapahtuman, ajatuksen, näkökulmasta.

Neuroavaruuden suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä linjauksia

yksinkertaisuus – sopivan yksinkertaiset ratkaisut

suoraviivaisuus – lyhyet