Puhdas vesi KITKAJOKI Kitkajärvi

By Tauno Kohonen

Puhdas vesi KITKAJOKI Kitkajärvi -kuvatietoteos kokoaa tietoa Kitkajärven ja Kitkajoen luonnonsuojelun historiasta keskittyen Kuusamon ja Posion vesiluontoon, sen puhtauteen ja kauneuteen. Vesi on voimavara, jonka arvo tunnetaan kaikkialla. Oulun yliopiston edustaja, Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, historian tutkijat, kirjallisuuden ja valokuvauksen edustaja, paikallisen luontokerhon Kitkan Viisaat ry:n edustaja sekä Kitkajärvellä ja Kitkajoella vuosikymmeniä kulkeneet kalamiehet osallistuivat tekstin tekemiseen.

Teos on kunnianosoitus puhtaalle luonnolle ja erityisesti arvokkaalle vesiluonnolle ja kansainvälisesti ainutlaatuiselle järvitaimenkannalle, jonka suojeleminen edellyttää jatkuvaa työtä.

Teoksen tuotosta menee osa Kuusamon ja Posion vesiensuojeluun Kitkan Viisaat ry:n kautta. Kaikilla on nyt mahdollisuus tukea tätä työtä. Teokseen sisältyy myös klassisen kuvateoksen Kitkan maa runollinen teksti sekä Valoa erämaassa kansainvälisen kuvateoksen teksti. Molempien vanhojen kirjojen painokset on ollut loppu.

Metsähallitus / Luontopalvelut on tehnyt esiselvityksen Oulangan-Paanajärven alueen soveltuvuudesta UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Esiselvityksessä mainitaan, että lupaavimmat kulttuuriarvot liittyvät perinteisiin, uskomuksiin, tapahtumiin tai kirjallisuuteen ja taiteeseen perustuviin arvoihin sekä kulttuurin ja luonnon vuorovaikutukseen. Tämä teos tukee ja kokoaa näitä arvoja.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Feb 26, 2019
• ISBN: 9789528008392

Tauno Kohonen

Tauno Kohonen on kulkenut Kitkajoki- laaksossa vuodesta 1980 lähtien. Harrastuksena on ollut valokuvaus, kalastus, melonta ja hiihtäminen. Tärkeintä on ollut luonnossa oleminen. Kohonen toimi Kuusamon kunnan virkamiehenä 1980- luvun ajan, jolloin hän vaikutti henkilökohtaisesti Kitkajoen alueen Kitkanniemen suojeluun ja sen liittämiseksi Oulangan kansallispuistoon. Hän kuvaa itseään valokuvaajaksi luonnossa. Valokuvaaja Tauno Kohonen on toiminut teoksen käynnistäjänä ja huolehtinut teoksen tekstien kokoamisesta, kuvien valitsemisesta ja taitosta. Koin tärkeänä, että Kuusamon ja Posion merkittävimmät puhdasta luonnon kauneutta ja veden arvoa korostavat asiatiedot ja merkitykset kootaan yhteen teokseen. Nykypäivänä erityisesti matkailussa korostuu luonnon puhtaus ja kauneus, hiljaisuus ja rauha. Ne ovat universaaleja arvoja, jotka markkinoivat luontoa ja samalla sieltä saatavia kokemuksia. Hiljaisuuskin on elämys siinä missä revontulet, puhdas vesi kokemus siinä kuin luminen metsä, Kohonen vakuuttaa.

Book preview

Puhdas vesi KITKAJOKI Kitkajärvi

Tekijätiedot

Esipuhe

EURAASIAN VEDENJAKAJALLA

1. Tutkimukset Kitkajärven ja Kitkajoen vesistöalueesta

Oulun yliopiston tutkimus

Puhdasta luontoa arvostaa niin kitkanrantalainen kuin turistikin

Kitkajärvien tutkimuksen historia

Kasvit - Luonnon valinnat Oulangan kansallispuistossa

2. Vesistöalueen suojelun historiaa

Kuusamon koskisota

Oman saarensa profeetta – Reino Rinne

Kitkan maa teoksen teksti – Kitkajoen / Kitkanniemen liittäminen Oulangan Kansallispuistoon

3. Kulttuuria yli rajojen

Yhteydet Venäjän Karjalaan

4. Luonto luovuuden ja hyvinvoinnin lähteenä

Luonto luovuuden lähteenä – Taidekeskus Timisjärvi

Luonnon vaikutus henkiseen hyvinvointiin

Pohjavirtaus - Luontomatkailu Kuusamon ja Posion Luonnossa

5. Luonto puhtaan ravinnon perusta

Luonto kypsyttää paikalliset herkut

Puhdas luonto – Maukkaat herkut studioravintola Tundra

6. Kalastus - puhdas luonto ja puhdas vesi

Säilyykö kitkan järvitaimenkannat

Suvannon Harrin Kitka

Perhokalastajan tarinaa Kitkajoesta

7. Vuodenajat, valot ja varjot

Valoa erämaassa -kuvateos

Vuodenajat, valot ja varjot – kuvaajan historia

Yhteenveto

Valmistusmerkinnät

Tekijätiedot

Puhdas vesi

KITKAJOKI

Kitkajärvi

Kuvat ja toimitus

Tauno Kohonen

Rapid River

Kuvat

Tauno Kohonen

Kirjoittajat 

Veli Pohjonen

Riku Paavola

Pirkko Siikamäki

Seppo Hellsten

Anne Jäkäläniemi

Pekka Hummasti

Pertti Sillanpää

Tuomo-Juhani Tapio

Mirja Nylander

Keijo Salenius

Ritva Kokko

Jarmo Pitkänen

Seppo Mustonen

Esko Räty

Tauno Kohonen

Runot

Kitkan maa - teoksesta Tuomo-Juhani Tapio

Ulkoasu

Rapid River / Tommi Kohonen

Julkaisija

Rapid River

Kasarmintie 11 B 8, FIN - 90130 OULU

[e-mail]

[phone]

www.rapidriver.fi

Painettu kirja

Paperi

Multi Art Silk 130 gr

Paino

Livonia Print Riga, Latvia

Painos

1. painos

ISBN

978-951-97693- 5-6, nidottu

ISBN (E-kirja)

9789528008392

Copyright

Tauno Kohonen / Rapid River

Muut kuvaajat

Tommi Kohonen s. 20-21, 30, 47, 159

Jokke Kämäräinen s. 90-91

Studioravintola Tundra s. 129, 130-131

Tukijat

Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kuusamon kaupunki

Esipuhe

EURAASIAN VEDENJAKAJALLA

Kitkajärven etelärannalla, Akanlahden museoidulla tukinnostolaitoksella pysähtyvä matkaaja tulee harvoin ajatelleeksi millaisella vedenjakajalla hän on.

Entisaikaan Kitkalla uitetut tukit avitettiin Kuorikkikankaan yli Livojärveen ja edelleen Iijoen vesistöön. Heti jääkauden jälkeen myös Kitkan kirkas vesi virtasi Iijoen kautta Pohjanlahteen ja lopulta Atlantin valtamereen.

Jokavuotisen maankohoamisen oikaistua jäätikön painamaa maankuorta Kitkajärvi käänsi vetensä. Puhdas vesi on virrannut jo tuhansia vuosia Kitkajoen kautta Venäjän puolelle. Vesi päätyy lopulta Vienanmereen, joka tunnetaan kansainvälisesti Valkoisena Merenä, Pohjoisen Jäämeren puhtaana haarakkeena.

Kahden valtameren välissä olevia vedenjakajia on mantereilla harvakseltaan; Kitkajärvi ympäristöineen on yksi Euraasian mantereen vedenjakajia.

Vedenjakajalle on tyypillistä karun karkea maa, mutta monipuolinen kasvisto ja eläimistö. Sen me Kitkajärven rannalla asuvat tunnemme.

Toinen virtaama, minkä Kitka on kääntänyt, on ajattelumme vesivoimasta. Vielä sodan jälkeen ajatuksemme oli padota kaikki Lapin ja Koillismaan kuohuvat kosket hiljaiseksi sähköksi. Ajatussuoran päässä pauhasivat Kitkajoen Jyrävä ja Oulankajoen Kiutaköngäs.

Kitkajärvi ja -joki toimivat koskiajattelumme vedenjakajana. Aivan kuin luontoa ylipäänsä, myös osa koskia on suojeltava tuleville sukupolville. Kirjailija ja Kitkajärven sekä Kuusamon koskisodan taistelija Reino Rinne oli tässä avainasemassa. Hänen ansiostaan Jyrävää ja Kiutaköngästä ei valjastettu, eikä Kitkaa järvenä ruvettu säännöstelemään.

Kitkan kolmas, nykyinen vedenjakaja on ajattelumme kaivoksista. Kitkajärven kaakkoislaitaan viettävää, uraanirikasta Kouvervaaraa on jo pitkään koeporattu. Yhä enemmän nostetta on kuitenkin saamassa matkailuakin miellyttävä vaihtoehto, missä säteilevä uraani suojellaan syvyyksiinsä. Enää kaikkea malmia ei ole syytä kaivaa.

Kitkan kolme vedenjakajaa ovat nostaneet ainutlaatuisen, puhtaan luonnon ja puhtaan veden alueemme mahdolliseksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Sitä kohti tämä kirja vie.

Veli Pohjonen

Kitkan Viisaat ry

Hallituksen puheenjohtaja

Kuu pilkkoo kylmää hämärää.

Metsä on huone, johon voi astua

kutsumatta, viihtyä, epäilemättä.

Yön kieli hamuaa joen varren

jäistä vitikkoa, ja ilves kulkee,

yksin, yön erakko.

Pehmeästi kuin tuulen puhe se

tekee taivaltaan.

Tämä on outo maa, hiljainen ja

sulkeutunut, julmakin. Ilves

kulkee yössä, yön työssä

yksinäinen.

1. Tutkimukset Kitkajärven ja Kitkajoen vesistöalueesta

Valot syttyvät vaaroilla, koivikkojen

lepattavat lyhdyt. Sateet ovat

tauonneet, ja tuuli kulkee kaukana

jossain. Linnut ovat levottomia,

pian ne nousevat siivilleen ja

jättävät tämän maan.

Hanhien torvet ovat soineet jo.

Valo voimistuu ja valuu vähä

vähältä alas vaaran kuvetta. Se

täyttä kurun ja muuttaa sen

hetkessä rehevän kirkkaaksi

kammariksi.

Yö väistyy johonkin. Se leijuu pois

kuin puhallus, ja äkkiä on aamu.

Pilvet kulkevat ja linnut. Lammen

vesi on mustaa samettia ja lehtien

ote puista hauras kuin vanhuksella.

Yöt venyvät ja käyvät

kylmemmiksi. Usva soutaa virtaa

yhä pitempään aamuisin ja kuu

hakee paikkansa kuusikoiden

yllä. Tuuletkin ovat palanneet,

ne niittävät jo lehtoja hämärissä kuruissa.

Soilta kuuluu iltaisin ruokojen

haikea vihellys.

Oulun yliopiston tutkimus

Riku Paavola

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman johtaja ja erikoistutkija

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema, joka aiemmin tunnettiin nimellä Oulangan biologinen asema, on harjoittanut ja koordinoinut Kitkajärveen ja Kitkajokeen kohdistuvaa tutkimusta ja yliopisto-opetusta vuoden 1966 perustamisestaan lähtien. Kuluneiden vuosikymmenten aikana on kertynyt suuri määrä tutkimustietoa alueen luontoon ja ympäristöön liittyen. Niiden yliopisto-opiskelijoiden määrä, jotka ovat saaneet oppinsa Oulangalla järjestettävien biologian ja maantieteen kenttäkurssien sekä erilaisten työpajojen ja lyhytkurssien kautta, lasketaan useissa tuhansissa.

Yliopiston opetukseen kuuluvat kenttäkurssit ovat hyödyntäneet erityisesti Kitkajokea opetuskohteena. Vesieläimistön tuntemukseen ja ekologiaan keskittyvä vuosittainen kenttäkurssi on vieraillut erityisesti Kitkajoen Käylänkoskella,